Pellen DKW Donau ajettuna ihailemaan laskevaa aurinkoa Hietsun päähän; stadilaisten lempipaikkaan. Takapenkillä Eini Liukko-Vaara ja Raija Hämäläinen os. Liukko. Ohjaamossa Raijan mies Erkki "Lellu" Hämäläinen. Hienosti on Donaun ikkunat avautuneet; sivuikkuna laskeutuu kokonaisuudessaan alas karmeineen päivineen ja pieni tuuletusikkuna kääntyy mukavasti sivulle. Ehkä tytöt takana tutkivat illan leffatarjontaa. Piikkinokka Mosse takana; hetkinen, eipäs olekaan sehän onkin malli 407, piikinokka-Mosse oli 401. Neuvostoliitto kuljetti koko Opelin Kadett-tehtaan Venäjälle Saksan sotakorvauksena toisen maailmansodan jälkeen ja ryhtyi tekemään Kadetin jäljennöstä Mossea - Moskvithsia; kestäviä ja halpoja itä-autoja Suomenkin markkinoille, missä se oli pitkään 1960-luvulla Suomen myydyin auto, pitkälti tuontisäännöstelyjen johdosta. Huomaa mies moponsa kanssa: nahkasatulainen Husqvarna Lyx-mopedi, mopo, tyylikästä menoa sai varmaan silläkin.
Ruotsinmaalaista sukuperää olevalla Waarojen suvulla on juuret pohjoisessa, Tornionjokilaakson Pellon kylässä. Sieltä suku on lähtenyt etelään ja suurten siirtolaisvuosien aikaan 1900-luvun alkuvuosina Amerikkaan saakka. Yksi Waaroista oli Salomon Waara, yksi kuuden lapsen sisarusparven pojista, joka kouluttautui Torniossa ja Helsingissä 1870-luvulla ensin nahkurikisälliksi ja myöhemmin nahkurimestariksi sekä perusti viisilapsisen perheen ja menestyneen nahkatehtaan Janakkalaan Napialan kylään.
Hei, tuo ei ole piikkinokka Mosse, vaan jo seuraavaa mallia, jota meillä myytiin yleisesti Skandinavia-nimisenä. Piikkinokassa oli voimakkaasti eteenpäin kapeneva nokka ja erilliset etulokasuojat sekä melko olematon takakontti, lähes suoran perän tähden. Se oli opelin kopio 1:1,
VastaaPoistaLisäys. Se oli melko samanmoinen kuin blogissa ;TIISTAINA 26. TAMMIKUUTA 2010 julkaistu kuva
VastaaPoistaVihreä piikkinokka-Skoda Joutsenossa.
Kiitos mielenkiintoiseista ja antoisista blogisivuista. Ne ovat päiväni vakiotavaraa.
Kiitos huomioistasi ja tarkaavaisuudesta; lisäsin jo korjaukset; vanhojen autojen tarinat tuntuvat helposti herättävän keskustelua, hyvä niin; mukavaa jos sivustolta löytyy seurattavaa, menneiden aikojen ihmiset ja tapahtumat saavat vahvempaa todellisuuden tuntua kun niitä täydentää aidolla kuvamateriaalilla mitä minulla löytyy jonkin verran ellei enemmänkin. Matti Kinnunen
VastaaPoista