sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Luokkakuva Ahvenanmaalta vuonna 1909



Eino Waara on jostakin syystä repronnut oheisen kuvan; kuva on todennäköisimmin Ahvenanmaalta Maarianhaminasta Marta Vaaran os. Göranssonin luokasta. Silloin Marta olisi edestä toinen rivi kolmas oikealta. Kuvausvuosi noin 1909, Marta juuri koulunkäynnin aloittaneena. Marta on muuttanut 1923 Napialaan ja näyttänyt kuvaa Einolle, Eino ehdottanut, että tehdään kuvasta useampi vedos? Opettajattaret asuissaan. Kuvasta on olemassa useampi paperivedos. Asiaa tarkennetaan. Reprokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.

Opettajainhuoneessa



Kansakoulun opettajainhuoneessa. Vasemmalla lähinnä ovea itse kuvaaja Eino Waara; itselaukaisemalla otettu. Arvokkaan näköistä opettajaherrasväkeä - sikari palaa muutamalla. Marsalkka Mannerheimin kuva seinällä; Mannerheim oli Suomen valtionhoitajana 1918 - 1919 - kuva saattaisi olla tuolta ajalta, jolloin alemman koulun kuvasarjan kuvat olisivat myös samalta ajalta. Eino Waara oli syntynyt vuonna 1892, joten vuonna 1919 hän oli 27-vuotias, joskin kuvassa hän on pikemminkin 30-vuotias - eli kuva on todennäköisemmin aivan 1920-luvun alkuvuosilta.

Vuoden 1936 kansakoulukalenterin mukaan Eino Waara oli opettajana Wiipurissa, joten voisi olla hyvinkin perusteltua, että alemmat koulukuvat olisivat sieltä. Eino Waara vietti loma-aikojaan kotipitäjässään Janakkalassa ja Tampereella, silloin kun Waaarat siellä asuivat Pyynikillä vuosien 1933 - 1937 välillä. Kirkko- ja maisemakuvat Janakkalasta ovat ennen vuotta 1914, jolloin Eino Waara ei ollut vielä (22-vuotiaana) opettajanvirassaan. Lisäksi koulukuvat ovat pienemmälle 6 x 9 cm-lasinegatiiville valotettuja; uudemmalle negatiivikoolle. Kuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Kansakoulussa



Luokkakuva tämäkin. Opettaja itse - Eino Waara - kuvassa; itselaukaisin. Kuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Luokkakuva kansakoulusta. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Luokkakuva koulusta. Kuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Luokkakuva. Opettajan nimi?. Kaikilla samanlaiset kokardilakit.


Luokkakuva koulusta. Pulpetit siirretty toistensa viereen niin, että kaikki mahtuu hyvin kuvaan. Kamera lienee ollut kiinteäobjektiivinen ja normaalipolttovälinen. Kuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Kansakoulun oppilaita talviaikaan; keitähän kuvassa lie, olisi mukava tietää. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Eino Waara on kuvannut ilmeisesti omia oppilaitaan. Kuvausvuosi 1920-luvun alkuvuosilta. Asiaa tarkennetaan. Kuvan syväterävyys varsin pieni, filmin pienen herkkyyden takia on jouduttu käyttämään sisätiloissa suurta aukkoa. Tunnistatko kuvan koulun tai oppilaita kuvassa? Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Kernaalanjärven uimalaitos



Oletettavasti Janakkalan Kernaalanjärven uimalaitos 1910-luvun alussa. Hyppytornissa oli kolme eri tasoa, kuvassa opettaja oppilaineen urheilutuntia pitämässä. Oppilailla tiukasti kädet ojennettuina suoraan hyppyä varten. Rannalla vähän nuorempia oppia isommista ottamassa. Kuvaaja: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Hakoisten linnavuorelta - merkittävä kulttuurimaisema



Janakkalan kaunista kulttuurimaisemaa sadan vuoden takaa: 1910-luvun alkupuolelta - Hakoisten linnavuorelta. Museoviraston mukaan Hakoisten alue on Suomen merkittävimpiä kulttuurialueita. Janakkalan Pyhän Laurin kirkko näkyy tien oikealla puolella taustalla vasemmalla. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.

Tervakosken Seuratalolla keilailemassa 1910-luvulla




Tervakosken Seuratalolla keilailtiin innokkaasti jo sata vuotta sitten 1910-luvulla. Ehkä ratoja ei ollut yhtä enempää mutta sitäkin innokkaampia keilaajia ylioppilashattu päässään. Tunnistatko kuvan keilaajat? Tervakosken Keilaajissa vuodesta 1962 keilannut nykyinen sihteeri ja Tervakoski Oy:tä 40 vuotta palvellut sekä Waarojen hyvä nuoruuden aikojen ystävä Toivo Hakala kertoo, että keilaratoja vanhassa hallissa oli vain yksi. Keilahalli oli Hakalan mukaan erillinen rakennus, joka sijaitsi aivan Seurataloa vastapäätä. Toivo Hakala oli saanut aikoinaan muistoksi itselleen wanhoilta keilaajilta hallissa käytetyn nykyisiä palloja selvästi pienemmän puupallon mikä valitettavasti ei ole enää tallessa. Vilho Annalan kirja Palanen Tervakosken historiaa (Tervakosken Klubi 1886 -1946) kertoo keilaradasta seuraavaa:   Tervakoski-yhtiö rakennutti vuonna 1897 aivan oman rakennuksen toiselle puolelle vastapäätä seurahuonetta. Siinä oli kaksi rataa, joista toinen työväestöä varten. Alussa vuotta 1898, jolloin radat olivat lopullisesti valmiit, nekin annettiin klubin hoitoon. Säännöissä määrättiin, että radat ovat yksinomaan klubin jäsenten ja heidän vieraittensa käytettävänä. Virkailijain radasta oli pelaajan suoritettava maksua, joka alkujaan oli 60 penniä tunnilta, mutta alennettiin pian 30 penniin ja työväestön radasta 30 pennistä 20 penniin. Keilaradat herättivät suurta mielenkiintoa ja olivat iltaisin ja sunnutaisin alituisesti käytössä. Mutta kun vuonna 1891 valmistunut koulutalo rupesi jo vuosisadan vaihteessa käymään ahtaaksi ja tilanne paheni vuosi vuodelta, oli joko laajennettava koulutaloa tai sijoitettava osa opetustoimintaa muualle. Tehtaan johto päätti vihdoin vuonna 1910 uhrata keilaradat koulun hyväksi. Toinen osa suunniteltiin voimistelusaliksi, toinen alakoulun luokkahuoneeksi. Kun tieto tästä ratkaisusta levisi, otettiin asia esille klubin yleisessä kokouksessa tammikuussa 1911. Asiasta syntyi vilkas keskustelu, joka kuvastaa erikoista kiintymystä tähän ajanvietepaikkaan. Päätettiin esittää isännöitsijälle klubin harras toivomus, että keilaratoja ei hävitettäisi, koska keilan heitto "on hyvin tarkoitustaan vastaavaa urheilua sekä muuten hyvin huvittavaa ajan viettoa". Pöytäkirjassa mainitaan edelleen, että jo edellisen isännöitsijän, insinööri Westerlundin aikana sama suunnitelma oli ollut esillä, mutta tämä oli päättänyt antaa keilaratojen olla koskematta. Mutta ponnistuksistaan huolimatta klubin ei onnistunut keilaratoja pelastaa. Isännöitsijä Degerman ilmoitti konsuli L. Waseniuksen ratkaisseen asian koulun  eduksi eikä hän voinut päätöstä muuttaa. Kesällä 1911 keilaradat hävitettiin ja rakennus luovutettiin opetustarkoituksiin.
Valokuva: Eino Waara: lasinegatiivi 9 x 12 cm.

maanantai 21. syyskuuta 2009

Tervakosken Seuratalo




Vanhan allaolevan Tervakosken Seuratalon tilalle rakennettiin 1950-luvun lopulla samaan paikkaan uusi moderni seuratalo. Olisiko vanha seuratalo mahdollisesti kannattanut säilyttää seuraaville sukupolville? Kuva otettu viistoon toisesta suunnasta kuin allaoleva kuva. Kuva mk 30.10.2009.



Vuonna 1886 valmistunut Tervakosken Seuratalo ja takana kaksiratainen keilahalli. Keilahallin toiminta loppui jo vuonna 1911 sen siirryttä kansakoulun käyttöön, itse rakennukset purettinn 1950-luvun lopulla. Kuva teoksesta Vilho Annala: Palane Tervakosken historiaa, Tervakosken klubi 1886 - 1946.




Tervakosken Seuratalo 1910-luvun alkupuolella. Talon rakennutti aikoinaan Tervakoski Oy - Suomen vanhin paperitehdas, joka vaikutti voimakkasti vielä 1970-luvun loppupuolelle saakka kunnan asukkaiden viihtyvyyteen. Vanha seuratalo, erittäin tyylikäs ja ajalle tyypillistä puuarkkitehtuuria edustanut rakennus oli rakennettu vuonna 1886 ja purettiin 1950-luvulla. Samalle paikalle rakennettiin uusi seuratalo 1960-luvun vaihteessa. Seuratalo palveli myös kirkollisia toimituksia, siksi siinä oli suuri juhlasali, joka palveli seurakunnan kirkollistoimintaa päivällä ja iltaisin oli mm. tanssikäytössä ennen uuden Tervakosken pikkukirkon valmistumista vuonna 1936. Vanhan seuratalon vieressä oli muun muassa keilahalli, nykyään keilaradat sijaitsevat  nykyisessä Seuratalossa. Kuva: Eino Waara: lasinegatiivi 9 x 12 cm.



Kauniisti koristeltu Tervakosken Seuratalon sali 1910-luvun alussa... Raamatun (1776) lause suuressa seinälakanassa: Ei se pidä tapahtuman sotaväellä eikä voimalla vaan minun hengelläni, sanoo herra Zebaoth. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.

lauantai 19. syyskuuta 2009

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko 100 vuotta sitten



Pyhä Lauri-pyhimykselle omistettu Hämeen keskiaikainen Pyhän Laurin harmaakivikirkko Janakkalasssa vihittiin käyttöönsä 1520-luvulla - Hakoisten suunnalta sadan vuoden takaa 1910-luvun alussa. Kuvaaja: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.


Saarnatuoli; tällä tuolilla on ikää. Saarnatuoli on peräisin 1660-luvulta ja oletettavasti pohjanmaalaisen Mikael Mikaelinpoika Baltin tekemä. Hänen työtään on myös Turun tuomiokirkon saarnatuoli.Peileissä säilyneet kuva-aiheet ovat Kristus, Filippus ja Pietari. Valokuva: Eino Waara, kuvattu n. 1910; lasinegatiivi 9 x 12 cm.


Alttaritaulu on B. A. Godenhjelmin maalaus "Jeesus ristillä" (1851).
Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.


Janakkalan Pyhän Laurin kirkon sali kuvattuna 100 vuotta sitten. Alttaritaulu on säilynyt samana kuin nykyään mutta pylväikkö on kokenut muutoksia; tuon ajan kirkkosaliarkkitehtuuri on vaatinut uudistusta mahdollisten muiden kunnostustöiden ohella. Myös kirkkosalin penkit ovat ilmeisimmin uudistuneet. Kattokruunuriipukset ovat säilyneet entisenlaisina ja samoin kuin kruunutkin. Sakastiin vievät ovet ovat kokeneet uudistuksen, niiden alkuperäinen sisäänkäyntiholvia muotoileva ehkä vähän jugend-henkinenkin koristelu on muuttunut moderniksi neliön muotoiseksi. Uusi sukupolvi - uudet muodot. Kuvan on ottanut Eino Waara lasinegatiiville kokoon 9 x 12 cm. Lasinegatiivilaatikon päällä lukee ennen vuotta 1914 - maisemia Janakkalasta. Kirkkosali tänään.

perjantai 18. syyskuuta 2009

Oskari nuorena



Oskari Waara kädet ristissä - nuorena, varmaan siinä kaksikymmentäviisivuotiaana - silloin vuoden 1912 aikoihin - joka tapauksessa miehenä aikoja ennen Pyynikkiä ja ennen tutustumista Marta Göranssoniin -tulevaan vaimoonsa. Oskari ja Hemminki olivat veljeksiä.

Hemming - Hemminki



Hemming Waara laiturilla haaveilemassa - piippu kädessään.

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Panssarilaiva Ilmarisen muistopäivänä



Ragnar ja Maija (Fanny Maria) Göransson os. Waara ovat haudatut Maunulan uurnalehtoon. Kävin poikani Aten kanssa 13.09.2009 Ragnar Göranssonin haudalla Panssarilaiva Ilmarisen muistopäivänä, jolloin vuosittain pidetään Naantalin kirkossa muistojumalanpalvelus Ilmarisen tuhossa menehtyneiden muistamiseksi ja kunnioittamiseksi. Fanny Maria Göransson (30.12.1895 - 10.07.1965) ja Ragnar Göransson (06.02.1898 - 01.10.1961). Ragnar Göransson toimi panssarilaiva Ilmarisen komentajana ja päällikkönä sen ajettua ensin miinaan ja miinan tarttuessa miinaharavaan. Panssarilaivan yrittäessä kääntyä takaisin miina pääsi koskettamaan laivan keularunkoa ja räjähti. Ilmarinen oli syyskuussa 1941 harhautusretkellä Hangon edustalla. Ragnar Göransson selvisi muiden 132 pelastuneen joukossa mutta kärsi diesel-polttoaineen aiheuttamista jälkiseuruksista jouduttuaan nielemään sitä. Aluksen miehistöstä 271 jäsentä hukkui tai menehtyi onnettomuudessa. Aluksen hylky löydettiin vuonna 1990 ja 1991 kuusi vanhaa Ilmarisen miehistön jäsentä pääsi pienoissukellusveneellä meren pohjaan näkemään entisen palvelusaluksensa aivan lähietäisyydeltä. Miinan aiheuttamaa repeämää ei tuolloin nähty, koska alus lepää täysin ylösalaisin meren pohjalla. Panssarilaivojen perinnettä vaalimaan on perustettu kymmenen vuotta sitten 13.09.1999 Panssarilaivojen perinneyhdistys.

lauantai 12. syyskuuta 2009

Salomon Waaran sukuhaudalla



Salomon Waaran Oskari-pojan poika Erik (Erkki) Oskar Salomon Waara (07.06.1924 - 15.01.1988); samassa haudassa lepää Erkki ja Anneli Waaran poika Esa Erkki (02.03.1952 - 02.03.1952). Erkki Waara oli lunastanut omalle perheelleen osuuden sukuhaudasta, heidät on kaiverrettu obeliskin toiselle sivulle. Erkki Waara oli sotaveteraani, josta merkiksi hautaan on kiinnitetty asiaankuuluva kohomuistomerkki.


Salomon Waaran perhehautaan on haudattu: Salomonin vaimo Julia Waara os. Ölander (24.04.1859 - 07.05.1921), Salomon Waara (17.07.1855 - 14.01.1926), Salomonin poika Oskar Aleksander Waara (05.02.1887 - 09.09.1958), hänen vaimonsa Martha Regina Vaara os. Göransson (08.03.1902 - 07.02.1976), Salomonin naimaton tytär Hamppulan koulun opettaja Anna (Anni) Emilia Waara (1884 - 1960), Salomonin poika Karl Henrik Waara (1888 - 1888), Salomonin poika Robert Salomon (1894 - 1894), Aino (1902 - 1902), Salomonin poika Eino Aleksanteri Waara (1892 - 1938), Salomonin pojanpoika Kaj Kalervo Vaara ( 30.05.1931 -27.11.2008).

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko



Salomon Waaran sukuhauta on obeliskin muotoinen ja veistetty mustasta graniitista. Hautaan ei kuitenkaan haudattu ensimmäisenä Salomonia vaan hänen vaimonsa Julia Waara os. Ölander vuonna 1921. Salomon itse pääsi haudan lepoon 1926.

Tasaa keskelle

Salomon Waaran sukuhauta, johon ovat oikeutettuja tulla haudatuksi kaikki Salomon ja Julia Waaran jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa. Haudan ilme on vuosikymmenien aikana hieman muuttunut, siinä on ollut aikaisemmin kettingit tai tangot pylväiden välissä ja pylväät ovat kiertäneet koko haudan alueen. Edustalla kauniiden kukkien kohdalle on haudattu viime vuoden joulukuussa Salomon Waaran Oskari-pojan poika, enoni, kummisetäni Kaj Kalervo Vaara (30.05.1931 - 27.11.2008). Haudalla on oma muistelupenkki nykyään.


Kirkon ja kellotapulin välissä on muistelupaikka, penkki, johon voi hetkeksi istahtaa muistelemaan tänne haudattujen rakkaiden läheisten kuin myös menneiden sukupolvien elämää.


Kellotorni. Kaunisääninen kirkon kello kumajaa muun muassa lauantaisin kello 18.00 ilmoittaen pyhän alkaneen.


Janakkalan Pyhän Laurin kirkko. Waaran suvun vuosikymmenien joulukirkko, jossa muun muassa Ragnar ja Maija Göransson os. Waara vihittiin vuonna 1922. Kirkko on tunnettu tänä päivänä laadukkaista konserteista, jotka vetävät salin täyteen.

Hamppulan koulun muistomerkillä



Hamppulan erittäin tyylikäs puinen koulurakennus aikoinaan. Muun muassa upeat ikkunanpielikoristeet ja tyylikäs sisäänkäyntikatos; koulu on ollut mukava opinahjo sadoille oppilaille lähes sadan vuoden ajan vuosina 1861-1954. Moni entinen oppilas muistaa vieläkin entisiä pidettyjä ja varmaan vaativiakin opettajiaan. Koulussa lienee ollut ainakin neljä koululuokkaa - yläkerrassa on sitten asunut opettajia ja muuta henkilökuntaa ja ainakin opettaja Anni Waaran tiedetään asuneen siellä pitkään. Toinen tunnetumpikin opettaja Hamppulan koulussa oli Frans Werner Valaranta vuosina 1912 - 1945; hän on kirjoittanut muun muassa Janakkalan historian. Frans Werner Valaranta on haudattu Janakkalan hautausmaahan niin kuin myös Anni Waarakin. Alkuperäinen kuva on kehystettynä Tarinmaan koulun seinällä.

Siellä kasvavi korkeat tammipuut,
siell´ tuvat tummat on tammien alla, ... Eino Leino

Hamppulan koulurakennusta ei enää ole - muistona paikalla on muistokivi, jonka vieressä kasvaa upea iso tammipuu - ollut paikalla ennen koulun rakentamista vuonna 1861, jäänyt paikalle koulun lopettamisen jälkeen vuonna 1954 ja näyttää voivan hyvin vielä vuonna 2009 syyskuussakin, maahan terhoja pudottaneena.


21.10.2009 150 VUOTTA HAMPPULAN KOULUN PERUSKIVEN LASKUSTA

Muistokiveen on hakattuna teksti: Tällä paikalla toimi Janakkalan Hamppulan kansakoulu 1861 - 1954. Koulu aloitti toimintansa viisi vuotta ennen Suomen kansakoululaitoksen varsinaista perustamista. Kiven pystytti koulun muistoksi 1968 Janakkalan kunta.

Hamppulan koulun aikaansaamiseksi oli janakkalainen talonpoikaissäädyn edustaja Kustaa Paturi tärkeässä asemassa. Monien talonpoikien vastustelusta huolimatta koulu saatiin kuitenkin perustettua.

Hamppulan koulu oli Janakkalan pitäjän ensimmäinen koulu. Peruskivi laskettiin 21.10.1859 ja koulu vihittiin käyttöön 21.10.1861. Koulurakennus purettiin lokakuussa 1959, sata vuotta peruskiven laskun jälkeen.
Suomen suuriruhtinas keisari Aleksanteri II määräsi 1856 Senaatin suunnittelemaan kansanopetusta maalaiskunnissa. Janakkalassa Hakoisten kartanon isäntä parooni Hans Gustaf Boije lahjoitti koululle tontin mailtaan. Pitäjän ensimmäinen koulu saatiin rakennetuksi. Ensimmäiset oppiaineet olivat suomenkieli, kristillisyyden taito, kirjoitus, Suomen historia ja maantieto. Kevätlukukausi kesti helmikuun alusta toukokuun 15. päivään ja syyslukukausi lokakuun 1. päivästä joulukuun 20.päivään. Arkipäivinä kouluaika oli 5 tuntia. Tyttöjen ja poikien oli epäsoveliasta käydä koulua samaan aikaan, joten he vuorottelivat viikoittain. Ajanhammas kuitenkin kulutti puurakenteista koulua, (mm.tulipalot 1944 ja 1946). Hamppulan koulun viimeinen syyslukukausi alkoi 1954. Marraskuussa oppilaat siirtyivät uuteen koulurakennukseen Janakkalan Pyhän Laurin kirkkoa vastapäätä sijaitsevaan Tarinmaan kouluun, joka on edelleen voimissaan. Tarinmaan koulun seinää koristaa kaunis pääskyreliefi.

Hamppulan koulu muutti siis nimensä Tarinmaan kouluksi vuonna 1954 ja sijaitsee nykyään Lystimäen rinteellä Janakkalan kirkonkylässä. Tarinmaan koulu vaalii myös velvoittavia Suomen ensimmäisen kunnallisen koulun perinteitä.

Tarinmaan koulun rehtori Matti Koskinen kertoo, että koko koulu eli kaikki oppilaat ja opettajat kokoontuvat 21.10.2009 muistokiven äärelle pitämään aamuharhauden koulunsa, entisen Hamppulan koulun peruskiven laskun 150 vuotispäivän muiston kunniaksi.


Suomen ensimmäisen kunnallisen kansakoulun Hamppulan koulun muistokivi. Salomon Waaran yksi tyttäristä naimaton Anni Waara toimi koulussa pitkään opettajana, jonka monet kuntalaiset muistavat hyvänä mutta tiukkana opettajana. Tarinmaan kouluksi nimensä muuttaneen Hamppulan koulun nykyisen rehtorin Matti Koskisen isä lukeutuu myös Anni Waaran oppilaisiin. Anni Waara asui myös koulurakennuksen yhteydessä olleessa asunnossa.


Janakkalan kirkonkylässä lähellä Pyhän Laurin kirkkoa Laurin lähteen vierestä lähtee tie Hamppulan koulun muistomerkille.


Hemming Waaran haudalla



Hemminki (Hemming) Waaran (Vaara) hauta sijaitsee aivan Salomon Waaran sukuhaudan vieressä Janakkalassa Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla. Hemming, vanhin Salomon Waaran pojista syntyi vuonna 1881 ja kuoli vuonna 1958, samana vuonnna kuin Oskari-veljensäkin. Hemming oli kuusi vuotta Oskaria vanhempi. Hemming Vaara meni 9.12.1911 naimisiin Ellen Sofia Grönborgin kanssa ja heille syntyi kolme lasta: Jorma, Veikko ja Aili Vaara. Ellen Sofia kuoli vuonna 1938 ja hänet on haudattu tähän samaan hautaan ensimmäisenä. Ellen Sofia oli kotoisin Tuusulasta. Ellen Sofialla oli kuusi sisarusta ja vanhemmat olivat August Viktor Grönborg ja Sofia Vilhelmiina Grönborg os. Ekholm. Myöhemmin Hemming meni Hannan (sukunimi) kanssa naimisiin, joka on myös haudattu samaan hautaan vuonna 1968.

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Hääpotretissa Marta ja Oskari Waara



Marta ja Oskari Waara menivät naimisiin lauantaina 16. kesäkuuta 1923 Maarianhaminan kirkossa. Hääohjelmaan kuului myös valokuvaus: smokkipukuinen Oskari Waara pitää risukon edessä käsikoukussa kaunisasuista ruusukimppuista vaimoansa Martaa. Ikämies Oskari oli 36-vuotias ja nuori Marta vasta 21-vuotias. Siitä se avio-onni alkoi! Mustat liivit kuuluivat vielä tuohon aikaan (v. 1923) smokkiasuun. Marta-vaimon häähuntukin on ajalle tyypillisen vaatimaton ja koristelematon.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Irma , Ragnar ja Maija onnittelevat!


Martan vanhempi Irma-sisar ja vanhempi Ragnar-veli vaimonsa Maijan kanssa onnittelevat uutta brudbaret Göransson och Waaraa Helsingistä lausein: Lycka och soljus på livets stig!

Muitakin sähkeonnittelijoita kannattaa mainita: Suoma ja Paul Björk Räfsöstä onnittelivat lausein: Mycken lycka Litet gnabb Då och då en liten brabb! Paul Björk oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennusmestarina Helsingissä ja suunnitteli mm. Tehtaankatu 19:n puutalon.

Anni Halme Helsingistä ponnitteli sähkeellä: Lämpimät onnittelut nuorelle parille!

Lahtelainen pariskunta Elin ja Konrad Fredberg onnittelivat sähkeellä: Brudparet tillönskas lycka och välsignelse!

Onnittelusähkeitä Oskarille ja Martalle!



Jaakko Kiianlinna Hämeenlinnasta onnitteli sähkeellä uutta avioparia lausein: Kirkkainta Onnea! Jaakko Kiianlinna vaikutti 1930-luvulla mainonnan ammattilaisena ja edelläkävijänä; valokuva löysi tiensä lehtien mainoksiin ja Kiianlinna oli luomassa uutta tapaa mainostaa. Jaakko Kiianlinna kaatui talvisodan alussa 14.12.1939.

tiistai 1. syyskuuta 2009

Oskarin ja Martan häät



Oskari ja Marta Waara os. Göransson menivät naimisiin 16.6.1923 Ahvenanmaalla. Tunnistettavia häävieraita löytyy kuvasta useita: Erik August Göransson eli Marta-morsiamen isä vasemmalla, hänen edessään oleva neitokainen on Erikin yksi tyttäristä, ilmeisimmin Saga. Olga Matilda Göransson, Martan äiti on Martan vieressä vasemmalla. Harald, yksi Martan veljistä on Erikin takana oikealla. Toinen nuorista neideistä edessä on myös Martan sisaruksia, Gulle ainakin Oskarin vieressä oikealla. Mahdollisesti Haraldin vieressä oikealla oleva nuori mies on Holger, Haraldin toinen veljistä. Ragnar-veli ei kuitenkaan ollut häissä paikalla - hän lähetti vaimonsa Maijan (os. Waara eli Oskarin sisko) kanssa onnittelusähkösanoman!