sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Eric (Erik) Göranssonin lapset


Ahvenanmaalaisella Hammarlandin Vestmyrassa syntyneellä Erik August Göranssonilla oli neljä sisarusta, joista vain yksi Erik Augustin lisäksi eli aikuisikään saakka.


1. Erik August Göransson, syntynyt 19.8.1868 Hammarland ja kuollut 3.4.1935.
2.
Johan Alfred Göransson, syntynyt 10.6.1871 Hammarland ja kuollut 30.11.1873.
3.
Alma Sofia Göransson, syntynyt 31.7.1873 Hammarland ja kuollut 13.1.1874.
4.
Alma Sofia Göransson, syntynyt 14.10.1874 Hammarland
5.
Karl Oskar Göransson, syntynyt 19.1.1877 Hammarland ja kuollut 29.3.1877.


Alma Sofian kuollessa vain vajaan vuoden ikäisenä syntyi vielä samana vuonna 1874  toinen tytär, joka sekin sai nimekseen Alma Sofia. Hän meni naimisiin Johanssonin kanssa, etunimet tarkistetaan. Tiedot on poiminut Erik August Göranssonin Holger-pojan tytär Eeva Toivari s. Göransson Hiski-tietokannasta.

Maisema Karlberg´in puistosta



Maisema Karlbergin puistosta. Karlberg on yksi kaupunginosa Hämeenlinnassa mutta myös Aulanko ruotsinkielellä. Karlbergin graniittilinna on tunnettu tänä päivänä kesäisin toimivasta lastenteatteritoiminnastaan. Oheisen postikortin on Oskari Waara lähettänyt 26.5.1922 Martalleen Maarianhaminan pappilaan.

Bonden Erik Göransson


Maanviljelijä Erik Göranssonin hauta Hammarlandin hautausmaalla.

Eeva Toivari s. Göransson tutkii Erik August Göranssonin isän Erik Göranssonin hautakiveä Hammarlandin hautausmaalla.

Kirkkoherra Erik August Göransson oli kotoisin Hammarlandista Ahvenanmaalta. Erik August oli maanviljelijän poika, isän nimi oli myös Erik, Erik Göransson. Erik Augustilla oli sisko ja kaksi veljeä: Alma Sofia, Johan Alfred ja Karl Oskar. Erik August Göranssonin Holger-pojan Eeva-tytär (Eeva Toivari s. Göransson) kävi vuonna 2006 Hammarlandissa ja kuvasi Erik Göranssonin haudan. Hauta on kuvan mukainen komea harmaagraniittinen veistos. 

Haudassa lepää Erik Göranssonin lisäksi hänen toinen vaimonsa Johanna Serafia, syntynyt 16.2.1846, kuollut 23.8.1927. Hänen ensimmäisen vaimonsa Sofia Karolina, syntynyt 14.6.1846, kuollut 24.5.1877 30-vuoden ikäisenä hautapaikkaa selvitetään. Haudassa lepää myös Karl Göran August Johansson, syntynyt  21.3.1930, kuollut 20.7.1979, joka oli Erik Augustin Alma siskon pojan poika. Hammarlandin Vestmyrassa sijaitsevaa tilaa, siis Erik August Göranssonin kotitilaa aikoinaan, viljelee nykyisin -  käsitykseni mukaan: puhelinsoitto Vestmyraan Sturelle vahvistikin asian  - Alma Sofia Johanssonin s. Göranssonin pojan pojan Karl Göranin poika Sture Johansson.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Joutsenlampi - Aulango - Carte Postale


Joutsenlampi - Aulango.


Lähetyskirjakauppa Hämeenlinnassa kustansi 1920-luvun loppupuolella oheisen mukaisen postikortin, jossa lukee: Joutsenlampi - Aulango. Kaikkia Aulangon puiston rakennelmia ei ole tähän päivää saakka säilynyt, säilytetty, kuten ei varmaan tätäkään Aulangon puiston perustajan eversti Hugo Standertsköldin aikana rakennettua huvilaiturirakennelmaa. Mitä Oskari kirjoittikaan Martalle Jomalaan Ahvenanmaalle, nyt jo vaimolleen: Napiala bruk 5/11 -28. Kära Marta! Kiitos kirjeestä. Olin Tervakoskella postissa päivällä, jolloin sain kirjeesi. Olin jo huolissani miten jaksatte. Huomenna ehkä lähetän teille laatikon korppuja y.m. Tuloni lienee epävarma. Olis kyllä hauska taas saada istus Fordissa. Kaikki menee hyvin ja isot sekä pienet elävät voivat hyvin. Lämpimät terveisin Oskari. Suukkoset teille kolmelle.
-----
Suukkoset teille kolmelle: - Martan ja Oskarin kaksi vanhinta lasta oli jo syntynyt: vanhin Erkki 1924 ja Margareta 1927. Kolmas lapsi eli Kai syntyi muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna 1931.
-----
Göranssonit asuivat nyt Ahvenamaalla Jomalan pappilassa, jonne kirkkoherra Erik August Göransson perheineen oli siirtynyt 1926 Maarianhaminasta. - Kirkkoherralla lienee siis ollut  Ford-merkkinen henkilöauto, josta on aikaisemmin julkaistu kuvakin.

Åland - ruiner från Kastelholm


Åland - ruiner från Kastelholm.

Kastelholman linnan rauniot olivat tosiaan pelkkä raunio vielä 1920-luvulla. Postikortin kääntöpuolella lukee: Åland - ruiner från Kastelholm. Vuotta ennen naimisiinmenoaan Oskari Waara kirjoittaa Martalleen: Åbo 7.6.22. Marta hyvä! Olemme onnellisesti päässeet Turkuun ja tunnemme itsemme entistä iloisemmiksi. Aurinko paistaa niin lämpimästi tähän lehmusten varjostamaan kirkkopuistoon. Holger ja Oskar istuvat tyytyväisinä katsellen kaikkea kaunista mitä kauniin Aurajoen rehevät rannat voivat meille suoda. Me odotamme pääsevämme pian kaivattuun kotiimme. En koskaan unohda käyntiäni kodissasi. Kiitos teille kaikille, eniten itsellesi. Kun palaamme kotiin niin sitten enemmän.Lämpimät terveiset Holger ja Oskar.
-------
Oskari Waara kävi varmaankin hakemassa kirkkoherra Erik August Göranssonin perheestä Martan nuoremman veljen Holgerin Ahvenanmaalta Maarianhaminasta Napialaan kesää viettämään. Samalla matkallaan hän teki ilmeistä tuttavuutta Martaan. Napialan kautta Holger sitten myöhemmin 1930-luvun loppupuolella tutustui tulevaan vaimoonsa Toini Koivistoon, joka oli tullut Kuopion läheltä Waaran perheeseen piikomaan ...  Jo kymmenluvun alkuvuosina oli Oskarin vanhempi veli kansakoulunopettaja Eino Waara ollut Göranssonin perheessä vastavuoroisesti kesävieraana. Mielenkiitoisia tarinoita!
-------
Kastelholman linnan rauniot on tänä päivänä restauroitu lähes alkuperäisen tyyliseksi linnaksi ja on huomattava matkailukohde Ahvenanmaalla.

Napialan ilves 1975

Napialan Nahkatehtaan ilves-tuotejuliste vuodelta 1975.

Napialan Nahkatehtaan tuotejuliste 1970-luvun puolivälistä, ajalta, jolloin tehtaan perustajan Salomon Waaran pojanpoika Erkki Waara oli tehtaan toimitusjohtaja  - ilves mukana kuvassa tietty. Julisteen on suunnitellut R. Träff vuonna 1975. Julisteessa on mainittu varmaan koko tehtaan nahkatuotevalikoima. Alkupeäisen julisteen koko on 45 x 70 cm.

Aulanko


Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa.


Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa. Tehtailija Oskari Waara kirjoittaa lemmetylleen Marta Göranssonille Maarianhaminaan: Hämeenlinna 3/7-22. M.h! Helteisen kesäpäivän terveiset täältä. Olen pikimmältä raha-asioilla täällä. Aika tulee niin pitkäksi odottaessa junaa. Tuskin saat selvää, kun on niin huono paikka kirjoittaa. Mitä sinulle kuuluu? Muista nyt joskus ... nyt jotain minullekin.
----------
Hämeenlinnassa sijaitseva Aulangon kansallispuisto on yksi Suomen hienoimmista kansallispuistoista. - -Oskari Waara on tullut todennäköisimmin Janakkalan Napialasta, Nahkatehtaan maisemista, ensin hevoskyydillä Ryttylän juna-asemalle ja sieltä junalla Hämeenlinnaan. Vanhojen postikorttien ja kirjeiden  käsialasta ei aina saa täysin selvää, kuten nytkin on asian laita.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Tervakosken viiri



Janakkalassa Riihimäestä 10 km pohjoiseen sijaitsee Tervakosken kylä, asutustaajama. Teollisuutta on laajemminkin, erityisesti paperitehtaan muodossa. Elinvoimainen kylä, lähellä pääkaupunkiseutua. Täällä sijaitsi aikoinaan myös Napialan Nahkatehdas Oy. - Kuvassa Tervakosken viiri; - yläkuvassa Janakkalan seurakunnan 1936 rakennettu pikkukirkko kellotorneineen. Mutta mikä veistos on alakuvassa? Kysyinkin sitä eräältä tervakoskelaiselta, joka on paikkakunnalla asunut ´vasta´ 50 vuotta ja ollut yrittäjänä pitkään, 1960-luvun alusta lähtien eikä hänkään sitä tiennyt ...  ;)

torstai 22. syyskuuta 2011

Erik - Eerik - Erkki


Antikvaariasta löytyi kirja: Kustaa Vilkuna: Etunimet (1976)

Erikin, Eerikin, Erkin nimipäivää vietetään toukokuun 18. päivä. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja (1976) kertoo Erik-nimestä seuraavaa:  Ensimmäinen meikäläinen kalenterimerkintä on vuodelta 1331. - Eerik on muinaisskandinaavinen Airik, Eyrek, myöhemmin Eirik. Nimen merkitys on ´yksin (tai aina) hallitseva´, jälkiosa on ruotsin sana rik ´valtakunta´, muinaissaksan ´hallintoalue´. Eerik näyttää olleen enemmän kuin tavallinen nimi, sillä se on ollut vanha sveakuninkaiden arvonimi. Meillä kuten kaikkialla Pohjoismaissa Eerikin päivää vietettiin keskiajalla suurena kirkkojuhlana. Päivä oli pyhityetty Ruotsin kuninkaan Erik Pyhän kuoleman (18.5.1160) muistoksi, mihin myös vanhimmat kalenterimerkinnät viittaavat. Nimi levisi kuningas- ja pyhimysnimenä myös Pohjois-Saksaan (Erich), Englantiin (Eric) ja Viroon.
_____
Erik, Eerik-nimisiä löytyy useampia Waaran ja Göranssonien suvuissa: Erik August Göranssonin isä oli Erik Göransson, Erik Augustin lapsista vanhin oli Erik Ragnar ja puolestaan Erik Ragnarin pojasta tuli Erik-Olof; Olleksi kutsuttiin ja samoin äännettiinkin.  Ragnarin Marta-siskon poika on myös Erik, tosin suomalaisempaa Erkki-nimeä käytti. Muitakin löytyy: Marta Vaaran s. Göranssonin Margareta-tyttären poika on Jukka Erik ja toisen pojanpoikakin on Erik, Anton Erik. Myös ainakin Martan Helga-siskon poika on Erik, Erik Andersson. Helga Anderssonin syntymästä tuli nyt heinäkuussa muuten 100 vuotta täyteen. Onnea Helgalle! Näin hieno ja historiallinen nimi säilyy suvussa.

lauantai 17. syyskuuta 2011

Ragnar Göransson opiskeli Livornossa 1920-luvulla



Ragnar Göransson (1898 - 1961), panssarilaiva Ilmarisen päällikkö sen uppoessa syyskuussa 1941, opiskeli 1920-luvun alussa meriupseeriksi kolmen muun suomalaisen, muun muassa Eero Raholan ohella Italiassa Livornon merisotakoulussa. Sama koulu siellä on edelleenkin ja Ragnarin tyttären, Maja-Lisa Salosen s. Göranssonin poika Kari Salonen on kouluun 1980-luvun lopulla tutustunutkin. Miksi muuten Eero Rahola, silloin Rannikkolaivaston komentaja, oli mukana, oli tarpeellista olla mukana syyskuisessa hämäysoperaatio Nordwindissa?

perjantai 16. syyskuuta 2011

Ruotuväki-lehti haastattelee



Ruotuväki-lehden toimittaja haastattelee 13.9.2011 Naantalissa Laivaston muistoristin tuntumassa panssarilaiva Ilmarisen päällikön Ragnar Göranssonin tytärtä Maja-Lisa Salosta, 81 v. s. Göransson lehteensä. Muita paikalla olleita ja tilaisuutta kunnioittamassa olleita Ragnar Göranssonin läheisiä tai sukulaisia olivat allekirjoittanut ja Maja-Lisan poika Kari Salonen.

______________________
Ruotuväki-lehti haastatteli Maja-Lisa Salosta Naantalin muistojuhlassa 13.9.2011::


Ilmarista muistettiin Naantalissa

Eero Nurmi | Julkaistu 13.9.2011 | Muokattu 13.9.2011
Aurinko pilkistää harmaiden pilvien välistä Laivaston muistoristin luona Naantalissa, missä tänä aamuna vietettiin panssarilaiva Ilmarisen uppoamisen 70-vuotismuistotilaisuutta. Paikalle oli saapunut yli 50 henkeä muistamaan 271 miehen hengen vaatinutta tragediaa. Paikalla oli myös Ilmarisella palvelleita veteraaneja.
Maja-Lisa Salosen (o.s. Göransson) isä Ragnar Göransson palveli Ilmarisen päällikkönä. ”Isäni selviytyi uppoavasta laivasta uimalla turvaan”, Salonen kertoo. Salonen on yhä 81-vuotiaana mukana panssarilaiva Ilmarisen perinneyhdistyksen toiminnassa ja on useaan kertaan osallistunut vuosittain järjestettävään muistotilaisuuteen.
Vuonna 1933 valmistunut Ilmarinen oli Suomen laivaston lippulaiva. Se upposi 13.9.1941 suorittaessaan hämäysoperaatio Nordwindia Utön eteläpuolella. Operaation tarkoituksena oli uskotella Neuvostoliitolle, että Saarenmaalle ja Hiidenmaalle aiotaan hyökätä mereltä. Ilmarisen käännyttyä paluumatkalle sen suojaraivaimeen tarttui kaksi miinaa, jotka räjähtivät aluksen alla. Panssarilaiva upposi seitsemässä minuutissa.
Ilmarisen hylky löydettiin vuonna 1990. Hylkyä tuolloin tutkineen sukellusveneen kyydissä oli mukana myös Ilmarisen tuhosta selviytyneitä veteraaneja.

Tauno Sorsa, Lauri Pätäri ja Esko Wallin panssarilaiva Ilmarisen muistojuhlassa


Tauno Sorsa, Lauri Pätäri ja Esko Vallin Naantalin Laivaston muistoristillä 13.9.2011.

Panssarilaiva Ilmarisen tuhosta selvisi kaikkiaan 132 merisotilasta. Kaikki kolme tänään elossa olevaa oli saapunut Naantalin muistojuhlaan muistelemaan tapahtunutta. Edessä radisti Tauno Sorsa pyörätuolissa, hänen takanaan lukkomies Lauri Pätäri ja taaimmaisena seisoo nuorin, vasta 89-vuotias Esko Vallin. Kaikki kolme muistivat ja muistelivat miten he selvisivät 70 vuotta sitten tapahtuneesta panssarilaiva Ilmarisen miinaan ajosta ja uppuamisesta. Sää muistoristin juhlatilaisuudessa oli suosiollinen vaikkakin sade uhkasi koko ajan.

Lauri Pätäri - yksi panssarilaiva Ilmarisesta selvinneistä


Lukkomies Lauri Pätäri Ylen haastattelussa.

Naantalissa vietettiin 13.9.2011 panssarilaiva Ilmarisen 70-vuotismuistojuhlaa. Lauri Pätäri on yksi kolmesta elossa olevasta panssarilaiva Ilmarisen tuhosta selvinneestä. Oheisessä kuvassa Yle haastattelee Pätäriä.  Vaihdoin itsekin muutaman sana hänen kanssaan.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Seppeleenlasku muistoristillä




Muistopuheen jälkeen oli seppeleenlaskujen vuoro, jonka aloitti Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja, kommodori Timo Ståhlhammar ja Turun varuskunnan komendantti kapteeniluutnantti Seppo Järvinen. Takana oikealla odottaa vuoroaan panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja Eero Auvinen.

Kunniavartio laivaston muistoristillä 13.9.2011



Laivaston muistoristi sijaitsee Nantalissa luonnonkauniilla rinteellä. Muistoristi paljastettiin aikoinaan panssarilaiva Ilmarisen 10-vuotismuistojuhlan yhteydessä 13.9.1951. Turun laivaston merisotilaiden kunniavartio asettuneena vastaanottamaan veteraanit ja juhlapuhujat. Taustalla miinalaiva Hämeenmaa lähestymässä vartiopaikkaansa.

Panssarilaiva Ilmarisen muistojuhla 13.9.2011




Miinalaiva Hämeenmaa lipuu hiljalleen Laivaston muistomerkin edustalle Luonnonmaan ja Naantalin väliseen salmeen - panssarilaiva Ilmarisen muistojuhla voi alkaa. Tänään 13.9.2011 tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Ilmarisen tuhosta, joka vei mennessään 271 merisotilasta  ja -upseeria.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Panssarilaiva Ilmarinen Suomen Kuvalehdessä 1933


Suomen Kuvalehden kansilehti vuodelta 1933.

Panssarilaiva Ilmarisen tuhosta tulee ensi viikolla tiistaina 13.9.2011 kuluneeksi tasan 70 vuotta. Ilmarisen muistojuhlaa vietetään silloin Naantalissa juhlapuhein, aterioin ja muistomerkkikäynnein. Ilmarinen esiteltiin Suomen Kuvalehden kannessa vuonna 1933, lehden numerossa 29. Kannessa luki myös teksti: "Uusi panssariristeilijämme "Ilmarinen" Cricton-Vulcanin telakalta päästyä. Suomen Kuvalehdelle maalannut taiteilija Adolf Bock."

maanantai 5. syyskuuta 2011

Aito nahkurin jakkara



Aito nahkurin jakkara. Lienee ollut ahkerassa käytössä jo vuosisata sitten, Salomon Waaran (1855 - 1926), Napialan Nahkatehtaan (1880 - 1991) perustajan aikoina. Paksusta nahasta tehty jakkaran päällinen, kestää vuosisadan jos toisenkin. Nyt jälkipolvien arkikäytössä - muistutuksena menneiden sukupolvien aherruksesta.

Ahvenanmaalaiset juustot


Ahvenamaalaiset juustot erikoistarjouksessa Hufvudstadbladetin ilmoituksessa elokuussa 2011.


Tietoisuus siitä, että tietää olevansa sukujuuriltaan vahvasti ahvenanmaalainen vaikuttaa myös kiinnostukseen Ahvenanmaahan ja ahvenanmaalaisiin asioihin. Monesti tuntuu kuitenkin siltä, että manner-suomalaisessa elämässä ei juuri saari-itsemääräämismaakunnan asiat saa sille kuuluvaa arvostusta tai ylipäätään minkäänlaista näkyvyyttä. Siksi erään kaupparyhmittymän ilmoitus elokuisessa ruotsinkielisessä Hufvudstadbladetissa kiinnitti heti erityistä huomiota. Johtuiko se sitten kirkkaasti esille tulleesta ahvenanmaan lipusta tai vaan ylipäätään tuotteista, joita mainoksessa tuotiin esille - mene ja tiedä. Ilmoitus toi kuitenkin hyvin esille tunnettuja ahvenanmaalaisia Ålands mejerin juustoja: Kastelholm Gräddost, Bomarsund ost ja Kungsgård ost; laadukkaita ja herkullisia ahvenanmaalaisia meijerituotteita kaikki. Näitä juustoja lienee myös kirkkoherra Erik August Göransson perheineen aikoinaan Ahvenanmaalla nauttinut ateriansa yhteydessä.