Janakkala & Napiala - vaakuna

Janakkalan kunnalla on oma vaakunansa, johon on taitavasti yhdistetty Napialan Nahkatehtaan logo. Mainio! Tarkalleen ei tiedetä, milloin tämä on suunniteltu, kenen idea tämä on, mutta ...  ;)

Janakkala & Napiala - yhdistelmä logo/vaakuna

Aulanko

Hotelli Aulanko ja sitä ympäröivä saman niminen kansallispuisto ovat eteläisen Suomen hienoja nähtävyyksiä. Aulangon hotellissa ovat Liukot kuin Waaratkin tapailleet liikeneuvotteluissaan ja miksei muutoinkin. Postikortti on ensimmäisiä suomalaisia väripostikortteja, jotka alkoivat yleistymään 1950-luvun alussa. Värikuva: U. Laurila.

Hotelli Aulanko Hämeenlinnan kupeessa. Upea väripostikorttikuva!

Lumparlandin kirkko

Ahvenanmaan kaakkoisosassa sijaitseva Lumparland on ollut sopivasti  pappi Erik August Göranssonin matkan varrella 1900-luvun alkuvuosina, todennäköisesti ennen ensimmäisen vuosikymmenen taittumista. Lieneekö tullut matkaltaan Kumlingesta Maarianhaminaan - näin voisi hyvinkin kuvitella. Kirkko tallennettu alunperinkin nk. sepia-kuvaksi, ruskeakopioksi. Lumparlandin kirkko on vanhin ahvenanmaalainen puukirkko.

Lumparlandin puukirkko Ahvenanmaalla. Sepia-vedos.

Kastelholms slott - Kastelholman linna

Ahvenanmaalainen Kastelholman linna rakennettiin 1300-luvulla. Raunioiksi pitkään kutsuttu linna  Erik August Göranssonin valokuvaamana sata vuotta sitten 1910-luvulla. Nyt entiset rauniot ovat muuttuneet linnaksi, restaurointia on tehty vuosikymmeniä. Erik August ymmärsi tallentaa valokuvin, maalauksin meidän ihailtavaksemme myös ympäröivää ja merkittävää kulttuurihistoriaa, kiitos siitä Erik!

Kastelholman linna 1910-luvulla.

Erik August ja Olga 1910-luku

Erik August Göransson toimi kirkkoherrana Eckerössä Ahvenanmaalla vuosina 1909 - 1919. Kuva lienee tämän jakson loppupuolelta. Kuvassa vasemmalla kakluuni, mitä ei enää pappilassa ole. Kuva lienee nk. self-portrait, mikä kuvaustapa nykyään on suosittu muutoinkin kuin taiteilijoiden piirissä. Erik August oli taitava harrastelijamaalari, akvarellisti, valokuvaaja. Ehti papin virkaakin hoitamaan kunhan Olga-vaimo sai saarnat kirjoitettua - näin väitetään.

Erik August Olga vaimoineen omakuvassa 1910-luvun lopulla.

Korkeasaari 1940

Liikemies, leipomoyrittäjä Veikko Liukko oli käymässä Korkeasaaressa toukokuun viimeisenä päivänä 1940. Mukana olivat vasemmalta oikealle: Eevo Tallus, Ilmari Liukko -Veikon yksi pojista, Veikko Liukko ja Eetu Kemppinen. Mukavaa kevät päivää lienevät viettäneen. Korkeasaaren paviljonki siintää taustalla. Veikon poika Ilmari on kuvassa 14-vuotias.

Puku ja päähine joka miehellä - tiukka katse kameraan päin.

Handmade by Inga Snellman

Inga Snellman on sukujaan aito Göransson. Hänen äitinsä oli Helga Andersson s. Göransson - yksi kirkkoherra Erik August ja Olga Göranssonin yhdeksästä lapsesta. Inga elää  Finnössä Ahvenanmaalla ja on aito käsityöläinen - ollut jo vuosikymmeniä. Olipa hänellä pieni käsityöliikekin seitsemänkymmentä luvulla Porvoossa. Nykyään liikkeen ja käsityöpajan nimi on Linastugans Hantverk.

Ingalta saatu pieni käsityömuisto - kirjanmerkki, tietenkin Ahvenanmaan värit!

Vikingeskibet "Hugin"

M.S. " Kronprinsesse Ingrid" passerar vikingeskibet "Hugin" paa sin rejse fra Esbjerg til Harwich.

Viikingeistä Vaaran suku ei ihan juuriltaan kuitenkaan ole, mutta ohessa hieno aiheeseen liittyvä suvussa kulkenut postikortti. Moster Saga Göransson on Atte -miehensä kanssa  kirjoittanut tapansa mukaan kortin Marta-sisarelleen matkaltaan Tanskaan 1960-luvun puolen välin aikoihin. Kuvassa M.S. Kronprinsesse Ingrid ohittaen juuri Hugin-nimisen viikinkilaivan. Laiva, jolla he matkustivat oli kuitenkin nimeltään Kronprins Frederik. Hienoja ovat viikinkilaivat olleet. Postikortin yläreunassa lukee, tosin väärinpäin:"Vi har en härlig sjöresa - Nordsjön visar sig från sin bästa sida". 

Savonlinna 350 vuotta

Savonlinna, Suomen upeimpia kesäkaupunkeja täytti vuonna 1989 350 vuotta ja sen kunniaksi julkaistiin oheinen postimerkki. Postimerkissä on kuvattu tyyliteltyä Savonlinnaa ilmasta ja tietysti kuvassa näkyy etualalla Olavinlinna, kesäisten Savonlinnan oopperajuhlien tapahtumapaikka. Aikoinaan suomalaissopraano Aino Acktén perustamat oopperajuhlat täytti jo viime vuonna sata vuotta, jota on juhlittu monella tavalla. Oikeassa yläkulmassa kuvattuna Savonlinnan kaupunkivaakuna. Täällä Eini Liukko-Vaara esiintyi hyvillä kritiikeillä  uusien oopperajuhlien vuonna 1967 esittäen Fideliossa Leonorea.

Pohjoiskalotti - Pello - Waaran suku

Pohjoiskalotti, Nordkalotten. Copyright: Suomikortti, Rovaniemi.

Postikortissa näkyy Pohjoiskalotin alue, johon katsotaan myös Pellon kunta kuuluvaksi. Sieltä Pellosta ensin Aapuasta Ruotsin puolelta saavuttuaan Salomon Waaran suku on hajautunut ympäri maapalloa, Amerikkaa ja eteläistä Suomea myöten. Pohjoiskalotin etelärajana toimii pohjoinen napapiiri eli siihen kuuluvat Lapin lääni Suomesta, Norrbottenin lääni Ruotsista sekä Tromssan, Nordlandin ja Finnmarkin läänit Norjasta sekä Muurmannin alue Venäjällä. Pohjoiskalotin alueella on vähintään yksi sellainen päivä, jolloin aurinko ei nouse lainkaan ja yksi, jolloin aurinko ei laske lainkaan. (lähde: Wikipedia).

Erik August Göransson 1868 - 1935

En man av ett annat lynne var kyrkoherden i Jomala på Åland, prosten Erik August Göransson, född 19.8.1868 i Hammarland och död den 3 april 1935. Det var en lättrörd och livlig, älskvärd bohemnatur. Han var bondson från Hammarland socken, blev student 1892 och prästvigd 1896. Sedan tjänade Göransson som e. o. präst i Kuopio och Pyhäjoki, blev kapellen i Iniö 1900 samt återbördades åt Åland år 1906, då han blev kyrkoherde först i Kumlinge och senare från år 1909 i Eckerö. Tio år tjänstgjorde han där, sedan var han åren 1919 - 1926 kyrkoherde i Mariehamn och fr. o. m. år 1928 kyrkoherde i Jomala. Däremellan var han utnämnd kyrkoherde i Replot, men tillträdde icke tjänsten utan skötte vikariter kyrkoherdetjänsten i Jomala. Prostetitel erhöll han år 1926.
Erik August Göransson var en optimistisk natur med ett städse bevarat gosselynne. Folklig, men något oslipad i umgämget med människor, var dess enkla vanor visades alltid stor gästfrihet och alla trivdes väl där.
Prosten Göransson var skapande konstnär. Otaliga äro de tavlor med motiv från Åland, vilka målats av honom. Hans predikningar voro också "målande". Han kunde "se" för sin inre blick det han talade om. De enkla, flärdfria predikningarna, icke alltid hopsatta enligt homiletikens strängande regler, voro därför åskådliga och lätt begripliga. Särskilt under de senare åren var han flitig i sin predikogärning och ivrade för kristlig ungdomsverksamhet. Göransson var ingen gänsande talare, men en präst utan later och åthävor vann han sina församlingbors kärlek och hela den ålandska bygdens vänskap. Det må sist nämnas, huru han blev rörd till tårar, när han vid senaste biskopsvisitation erhöll berömligt vitsord. Det var en anspråkslös man, utan sinne för de stora teologiska frågorna eller andliga djupheter, men en välmenande och uppriktig kristen. Nu får han, såsom vi hoppas, skåda långt härligare vyer än de karga ålandska klipporna med deras fjärdar, skogoar och väderkvarnanr. I de himmelska boningarna skola också solkennaturrna skåda ett annat ljus än här på jorden.

Yllä oleva teksti on lainattu Ahvenanmaan seurakuntien vuosikertomuksesta. Tekstiin on lisätty hänen Kumlingen aikansa vuodet 1906 - 1909,  joka alkuperäisestä tekstistä oli puuttunut. Tarkemmin hänen perheensä muutti jo loppuvuodesta 1905 Kumlingeen.(mk)

Marthastugan, Mariehamn

Marthastugan, Mariehamn. Foto: O. T. Beckman, Mariehamn

Mustavalkoinen postikortti Ahvenanmaalta, Marianhaminasta 1950-luvulta. Kuvassa Marthastugan, liekö tätä rakennusta vielä olemassa? Postikortti on lähettämätön mutta  on kuulunut Marta Vaaran s. Göranssonin kokoelmiin, joka oli mukana Martta-toiminnassa. Martat tosin toimivat edelleen kyllä Marianhaminassa, joten laitetaanpa sinne kysely rakennuksen olemassa olosta.

Lemström, Åland

1950-luvun maisema Lemströmistä Ahvenanmaalta. Foto & copyright: O. T. Beckman, Mariehamn

Göranssonit  ja Ahvenanmaa. Ne kuuluvat kiinteästi yhteen. Mustavalkoinen postikortti 1950-luvun puolesta välistä. Kulkenut Marianhaminasta Tervakoskelle Janakkalaan.  Moster Saga on kirjoittanut Marta-siskonsa Kaj-pojalle kuulumisiaan. Lieneekö tämä maisema vielä olemassa. Postikortti on painettu mutta vastaavia kortteja on ollut myös aitoina valokuvina.