Marta ja Oskari kihlajaiskuvassa

Oskari ja Marta Vaara

Oskari ja Marta Vaara ovat käyneet valokuvaajalla 1920-luvun alussa. Valokuvasta on helposti luettavissa Irmelin, valokuvaamo Atelier Irmelin sijaitsi Turussa aikoinaan. Nuori neitokainen on Marta kuvan otto hetkellä ollut: kihlajaiskuva? Naimisiin he menivät 16.6.1923 Ahvenanmaalla, Martan kotikunnassa ja Martan isä pappi Erik August Göransson (1868 - 1935) vihki heidät.

Esko Vallin tänään 90 vuotta - ONNEA !

Porissa eläkepäiviään viettävä Esko Vallin on yksi kolmesta vielä elossa olevasta panssarilaiva Ilmarisen miehistöstä, jotka selvisivät laivan tuhosta syyskuun 13. päivänä vuonna 1941. Esko Vallin täyttää tänään lauantaina 25.8.2012 tasan 90 vuotta - PALJON ONNEA! Soitto Poriin selvitti sen, että juhlaa vietetään päivemmällä kaupungilla ravintolan kabinetissa, jonne lähinnä lähisukulaisia kokoontuu Eskon syntymäpäivää juhlimaan. Ja vointikin on kuulemma "olosuhteisiin" nähden kohtalainen, muisti erityisesti veitsen terävä, muun muassa  Esko muistaa kaikki yksityiskohdat 71-vuoden takaisesta turmasta. Laivan silloisen päällikön Ragnar Göranssonin tytär Maja-Lisa Göransson on nykyään kirjeenvaihdossa Eskon kanssa, joten häneltä kuulemme ajantasaisia kuulumisia ja myös muisteluita panssarilaivan ajoilta kuin itse turmastakin.

Maailmanhistoria-lehden uusimmassa numerossa 9/2012 on mielenkiintoinen 

artikkeli panssarilaivoista ja lippulaiva Ilmarisen tuhosta.

Miten panssarilaivat erosivat toisistaan ? panssarilaiva Ilmarinen oli 2 cm Väinämöistä 

pidempi, joten siksikin sitä kutsuttiin laivaston lippulaivaksi.

Lehdessä on myös kuva panssarilaivan päälliköstä, rannikkolaivaston 

komentajasta Ragnar Göranssonista.

Panssarilaivat olivat tärkeitä Ahvenanmaan ja Turun rannikon ilmapuolustajia.

Brev från Åland sommaren 1977

Pappi Erik August ja Olga Matilda Göranssonille siunaantui yhteensä yhdeksän lasta, joista kolmanneksi vanhin tytär oli nimeltään Saga (1904 - 1978). Saga kirjoittaa siskonsa pojalle Kai Vaaralle kirjeen kesällä 1977, vuosi Marta-siskonsa kuoleman jälkeen, ohessa katkelma kirjeestä, uskon Sagankin antaneen luvan julkaisuun: 

Minns din mamma så ofta och saknar henne kolossalt - vem har jag nu att resonera om "tiden som gått" - ingen. Ofta är det det ena och det andra som jag ville diskutera med mamma och barndomsminnen och minnen från äldre dagar - men jag får endast resonera för mig själv i tankarna. Tidens gång är sådan att den ena efter den andra plockas bort, men det är bara så ledsamt att bli så gott som ensam kvar.

Saga oli Marta siskoansa (1902 - 1976) kaksi vuotta nuorempi ja he pitivät yhtä koko elämänsä ajan. Matkustelivat yhdessä ja vuorovaikutus Ahvenanmaan ja mantereen välillä oli tiivistä. Yhdeksästä sisaruksesta oli kesällä 1977 vain moster Saga oli enää elossa - yksin hän  mietti, muisteli lapsuuttaan, elämää Ahvenanmaalla useissa pappiloissa, ison sisarkatraan kanssa. Muistoja hän olisi halunnut jakaa jonkun kanssa vielä silloinkin, kun aika oli jättänyt muista sisaruksista - omia lapsia hänellä ei ollut.  - Näin elämä kohtelee meitä, jossakin vaiheessa olemme mahdollisesti yksin omine muistoinemme, ajatuksinemme. Muistan hyvin kun moster Saga eli viimeisiä päiviään sairaana keväällä 1978 ja kävin silloin häntä tapaamassa. Yksi asia, mitä Saga kysyi silloin henkilökohtaisesti minulta: mikä minusta tulee aikuisena? Tämä jäi minulle muistona moster Sagan viimeisestä tapaamisesta. Elämä jatkuu meidänkin jälkeen, niin mietti silloin rakas Saga-mosterimmekin.

Hälsning från Åland -1980-talet

Ahvenanmaalainen postikortti 1980-luvulta. Foto & Copyright: O. T. Beckman, Mariehamn.

Jos Savonlinnan maisemat, Kerimäki on Liukon suvun juuria Viipurin pakkolähdön jälkeen, niin Göranssonit polveutuvat pitkälti Ahvenanmaalta. Kuvan postikortin takaosassa lukee vain Åland; kortissa kuitenkin on kuvattuna ahvenanmaalainen tyypillinen juhannussalko tuulimyllyineen, Kastelholman linna ja lauttaliikennettä mantereiden välillä.

Savonlinna - postikortti 1970-luku

Painokumppanit Oy:n postikortti  Savonlinnasta (Nyslott) 1970-luvulta. Kuva M. Sairanen.

Olavinlinna pääkohteena 1970-luvun postikortissa. Ylhäällä oikealla Savonlinnan kaupungintalo ( The Townhall) ja alakuvassa Savonlinnan kauppatori (Market place). Postikortti on painettu 1975-vuoden jälkeen, koska kuvassa näkyy linnan 500-vuotisjuhlien kunniaksi rakennettu saareen vievä ponttoonisilta. 

Olavinlinnaa talvella 1970-luvulla

Paperitaide Oy:n (1428/156) postikorttikuva Olavinlinnasta. Kuva M. Siira.

Talvinen maisemapostikortti mm. Savonlinnan oopperajuhlien pitopaikkana tunnetusta Olavinlinnasta 1970-luvulta. Ehkä kaikkein tyypillisin kuvakulma kohteesta, jossa lähes koko linnoitus, linna tulee yhteen kuvaan. Postikortti on nk. kaksiosainen kortti, johon sisäpuolelle voi kirjoittaa tekstiä runsaastikin ja katkoviivoitetut reunat täytyy repiä auki kortin avaamiseksi.

Olavinlinna 1979

Paperitaide Oy:n Olavinlinnaa tyylikkäästi iltavalaistuksessa esittävä postikortti vuodelta 1979. Valokuva M. Siira.

Olavinlinna postikortissa vuonna 1979. Olavinlinnan perusti vuonna 1475 Kyrönsalmen virrassa olevalle Kyrönsaarelle tanskalainen ritari Erik Akselinpoika Tott. Das Schloss Olavinlinna wurde i. J. 1475 auf der Insel Kyrönsaari, die im Fluss Kyrönsalmi liegt, von dem dänischen Ritter Erik Akselinpoika Tott gegrundet.

Olavinlinna tunnetaan jo vuodesta 1967 merkittävänä Savonlinnan oopperajuhlien tärkeimpänä pitopaikkana. Eini Liukko-Vaara on esiintynyt Olavinlinnassa  ensimmäisissä uudelleen järjestetyissä oopperajuhlissa. Tänä vuonna juhlat alkavat 5. heinäkuuta 100-vuotisgaalan merkeissä.  Mielenkiintoista on myös, että Karita Mattila konsertoi 15. heinäkuuta.

Ilmarinen-nimisiä laivoja aikojen saatossa

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen mainospostikortti vuodelta 1987. Maalaukset: Erkki Riimala.

Panssarilaiva Ilmarisen ohella tunnetaan monta muutakin laivaa samalla hienolla kalevalaisella nimellä: muun muassa Puulaveden matkustajahöyrylaiva Ilmarinen vuodelta 1892 ja kuopiolainen "tervahöyry" Ilmarinen vuosilta 1935 - 1945)

Santeri Salokivi Pariisissa 1919

Santeri Salokivi: Bulevardi Pariisissa 1919 (postikortti, Fagerpaino 1986)

Santeri Salokivi (1886 - 1940) oli Göranssonin perheen hyviä ystäviä Ahvenanmaan ajoilta, jolloin Salokivi maalasi kaunista Ahvenanmaan luontoa ja merta monesti yhdessä kirkkoherra, harrastajamaalari Erik August Göranssonin kanssa. Salokiven muistoksi järjestettiin vuonna 1986 hänen 100-vuotissyntymänsä kunniaksi Amos Andersonin taidemuseossa laaja näyttely, jossa tämäkin maalaus lienee ollut esillä.

Wiipurin Keksi ja Rinkeli Oy

Viipurin Keksi ja Rinkeli Oy:n kirjekuoren logo teksteineen. Tyylikästä 50-60-lukua, nyt Viipuri kirjoitetaan tavallisella V:llä. Kirjekuoren mukaan omaa leipomotoimintaa oli Helsingissä, Keravalla ja Lappeenrannassa. 

Napiala Oy:n kirjepaperia

Napialan Nahkatehtaan kirjepapereita eri vuosikymmeniltä.

Kaksi esimerkkiä Napiala Oy:n, Napialan Nahkatehdas Oy:n kirjepapereista. Kumpikin edustaa omaa aikakauttaan tyypillisimmään: ylempi on selvästi 70-luvulta kun alempi edustaa neljä-viisikymmentälukua. Alemmassa tavaraosoitteena on Ryttylä, Ryttylän juna-asema, samoin kuin puhelinnumerokin on lyhyt kolminumeroinen: 450. Tyylikäs Ilves-logo on siirtynyt monernissa kirjepaperissa oikealla ja on saanut punaisen värin. Mielenkiintoisia säilyneitä dokumentteja tehtaan historiasta. Molemmissa kirjepapereissa on ollut tärkeätä mainita tehtaan perustamisvuosi 1880. Kirjasimien fonttien nimet löytynevät googlaamalla, erityisesti alempi on tyylikäs, todennäköisesti funkistyylinen.

Esko Wallin muistelee ..

Tauno Sorsa ja Lauri Pätäri istuvat, heidän takanaan oikealla Esko Wallin 

- kolme elossa olevaa panssarilaiva Ilmarisen miehistön jäsentä.

Tykkimies Esko Wallin on yksi kolmesta elossa olevasta syksyllä 1941 uponneen panssarilaiva Ilmarisen miehistön jäsenestä. Esko pitää syksyn 2011 70-vuotismuistojuhlan jälkeen tiiviisti kirjeitse yhteyttä panssarilaivan tuhon aikaisen päällikön Ragnar Göranssonin nyt jo yli 80-vuotiaaseen Maja-Lisa -tyttäreen.
Mitä muistoja Esko Wallinilla on Ragnar Göranssonista? Esko kirjoittaa: "olin saanut siirron helmikuun 2. päivä vuonna 1941 alokasajan päätyttyä panssarilaiva Ilmariselle. Isäsi ja laivan päällikkö oli tietysti nuorelle 19 vuotta täyttäneelle tykkimatruusille varsin kunnioitusta herättävä henkilö ja näin ollen ehkä aika etäinenkin. Sattumalta jouduin kaksi kertaa avainvartioon, joka sijaitsi amiraaliosaston käytävässä eli päällikön hytin vieressä. Suoriuduin asiaan kuuluvasta ilmoituksesta päällikölle nähtävästi ensimmäisellä kerralla kiitettävästi, koska toisella kertaa hän osoitti, ettei ole tarpeellista. Sodan alkaessa ja jatkuessa heinäkuun 17. päivä Ilmarinen joutui ankaran pommituksen kohteeksi ollessamme Högsårassa. Meistä neljä silloin haavoittuneet vartiomoottorivene toi Turkuun keskussairaalaan, missä Ruuda menehtyi ja Arvo Saaren sekä Paavo Laitisen vammat vaativat pidempää sairaalassa oloa. Valitettavasti Saaren kohtaloksi muodostuivat hauraat syysjäät. Olin ainoa joka palasi laivalle elokuun lopulla tuipumislomaltani. Mieleeni on jäänyt eräs tapaaminen kannella, kun tervehdin isääsi, hän seisahtui ja jäi tiedustelemaan miten olen toipunut. Pidin sitä hyvin huomion arvoisena"

Esko Wallinin allekirjoitus 18.1.2012 päivätyssä kirjeessään Ragnar Göranssonin 

tyttärelle Maja-Lisa Saloseselle s. Göransson.

Ragnar Göransson Punaisen meren rannalla

Ragnar Göransson oli meriupseerikoulutuksessa Italiassa 1919 -1921, jonka jälkeen hän osallistui Afrikan koillisrannikolla, Punaisen meren alueella merimittauksiin muun muassa Colonia Eritrean, nykyisen Eritrean edustalla, joka silloin vielä oli Italian siirtomaa. Ragnar on lähettänyt postikortin äidilleen Olga Göranssonille toukokuussa 1924. Hyvin on kortti säilynyt seuraavien sukupolvien ihmeteltäväksi.

Marta Vaara - passi 1964

Marta Vaara s Göransson hankki uuden passin elokuussa 1964. Syy: nyt matkaan Eurooppaa kiertämään sisarusten kanssa: Gulle, Margit ja Saga lähtivät mukaan. Siskokset kiersivät niin Italian, Belgian kuin Ranskankin. Taisivat Hollannissakin käydä. Kuvakavaldien mukaan heillä oli oikein mukavaa yhdessä. Tällaiset silmälasit on tänä päivänä retroa; jälleen muotia!

Turku - postikortti

Edellisen Turun museokeskus-aiheisen artikkelin tiimoilta sopii mainiosti hieno turkulainen  kulttuurihistoriallinen maisemakuva: Turkua tuomiokirkkoineen postikorttikuvana ehkä kuvatuimmalta alueelta. Postikortti on ehkä 1920-luvulta. Maisema ei ole juuri vajaassa sadassa vuodessa miksikään muuttunut.

Nahkakaupan kyltti

Nahkakaupan kyltti Turun museokeskuksen kokoelmista. 

Valokuva julkaistu museokeskuksen luvalla. Valokuva: Kari Hintsala.

Selaillessani internetistä tietoja Salomon Waarasta jouduin sattumoisin Turun Museokeskuksen tutkijan Kari Hintsalan Kaponieeri-blogiin, jossa viime vuoden lokakuun 14. päivän perjantaiesineenä oli yllä oleva nahkakaupan kyltti ja tarinaa siitä. Kari Hintsala epäili, että voiko olla kysymyksessä Salomon Waaran nahkakaupan kyltti Helsingistä 1800-luvun lopulta, mahdollisesti 1900-luvun alusta, mihin viittaisi myös kyltissä oleva venäjänkielinen teksti. Esine oli museossa numeroimaton eikä sille löydetty ns. provenienssitietoja. Napialan Nahkatehtaasta säilyneet lehtiartikkelit ja muut dokumentit vahvistavat, että tehtaalla on ollut jonkin aikaa liike Helsingissä 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä mutta että siitä luovuttiin jo ennen 1900-luvun vaihdetta ja keskityttiin tehdastoiminnan laajentamiseen ja nahka- ja valjastuotteiden laajempien markkinoiden saamiseksi koko Suomen alueella. Nykyään jo tosin pitkään Turussa vaikuttanut serkkuni humanisti, historianharrastaja Juha Waara on allekirjoittaneelle kertonut, että tällainen kyltti on jossakin museossa todennäköisimmin olemassa mutta ei ainakaan silloin muistanut tarkkaan missä, epäili Hämeenlinnan kaupungin historiallista museota, mikä olisikin ollut loogista sijaitsihan Napialan Nahkatehdas Hämeenlinnaa lähellä. Nyt kuitenkin saatiin asiaan varmistus. Kyltti on päätynyt Turun museokeskuksen tiloihin, ensin säilytettynä ilmeisesti pitkään Kuralan Kylämäessä ja nyt viimeksi ollut Kari Hintsalan ihmeteltävänä Kalastajankadun säilytystiloissa. Todennäköisimmin nahkakaupan kylttiä on säilytetty aikoinaan nahkatehtaalla liikkeen lopettamisesta lähtien aina nahkatehtaan konkurssiin ajautumiseen saakka vuoteen 1991, jonka jälkeen pesän hoitajat ovat päättäneet muun muassa tämän esineen säilyttämisen jatkamisesta museossa. Kyltin alareunassa näkyy selvästi kirjoitettuna: S. Waara, joten näin saatiin vahvistus esineen historiasta ja sen olemassaolosta. Pelkästään nahkakaupan kylttiä varten kannattaa Turkuun lähteä exkursio-retkelle!

Pakettiautolla lomalle 1950-luvulla

Kuvassa Napialan Nahkatehtaan ilmeisesti täysin musta Volkswagen-pakettiauto 1950-luvun loppupuolelta, jolla Kai Vaara ja tehtaan konttoripäällikkö Tapani Vitikainen ovat lähteneet yhdessä lomalle. Täysin käyristyneen valokuvan 1950-luvulta sain suoraksi liottamalla sitä ensin jonkin aikaa varovasti haaleassa vedessä, jolloin se suoristui. Hetken antaa kuivua ja sitten skannerilla digitaaliseen muotoon. Missä lienevät tarkalleen olleetkaan, se pitää vielä selvittää.

Oskarin työhuone 1910-luvulla

Oskari Waara (1887 - 1958) työhuoneessaan kirjoituspöydän ääressä Napialan Nahkatehtaassa. Kuva lienee hyvinkin otettu varhaisella 1910-luvulla. Öljylamppu ollut tarvittaessa valon tuojana. Valokuva: Eino Waara. 

Oskari Waara 125 vuotta

Oskar Alexander Waara viettää tänään kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin päivänä - liputuspäivänä - 5.2.2012 125-vuotissyntymäpäiviään. Onnea! Oskari oli yksi Napialan Nahkatehtaan perustajan Salomon Waaran pojista, joka jatkoikin Salomonin jälkeen tehtaan johtajana. Kuva otettu Turussa vuonna 1924 Atelier Irmelinissä. Oskari kuvassa vaimonsa Marta Vaaran kanssa; olivat menneet edellisenä kesänä naimisiin Ahvenanmaalla ja saattoivat nytkin olla Ahvenanmaan matkalla.  Lisää Oskaria juhlan kunniaksi seuraa.

Hilkka Pokkinen s. Liukko

Nuori, kaunis ja soreavartaloinen Hilkka Pokkinen s. Liukko 19-vuotiaana tyttönä Viipurin maisemissa. Kuva on otettu välirauhan aikaan keväällä 1941. Hilkka viettää nyt tammikuussa 2012 90-vuotisjuhliaan. Onnea Hixu!

Martha Göransson 1911

Kuvakortin takana lukee: sommaren 1911.

Kädet kauniista ristissä: rusettihiuksinen "brunöga" Marta (Martha Regina) Göransson (1902 - 1976) - syntyjään iniöläinen - yhdeksänvuotiaana isänsä valokuvaamana  kesällä 1911; - reilut sata vuotta sitten. Marta-tytön katse suuntaa kameraan, tulevaisuuteen. Mitä mahtoi hän miettiä juuri tuolloin? Marta eli tuohon aikaan sisarustensa kanssa Eckerön pappilassa Ahvenanmaalla, jossa isänsä Erik August Göransson (född i Hammarland 1868, dött i Jomala 1935) oli vuosina 1909 - 1919 kirkkoherrana.