Hilkka Pokkinen s. Liukko

Nuori, kaunis ja soreavartaloinen Hilkka Pokkinen s. Liukko 19-vuotiaana tyttönä Viipurin maisemissa. Kuva on otettu välirauhan aikaan keväällä 1941. Hilkka viettää nyt tammikuussa 2012 90-vuotisjuhliaan. Onnea Hixu!

Martha Göransson 1911

Kuvakortin takana lukee: sommaren 1911.

Kädet kauniista ristissä: rusettihiuksinen "brunöga" Marta (Martha Regina) Göransson (1902 - 1976) - syntyjään iniöläinen - yhdeksänvuotiaana isänsä valokuvaamana  kesällä 1911; - reilut sata vuotta sitten. Marta-tytön katse suuntaa kameraan, tulevaisuuteen. Mitä mahtoi hän miettiä juuri tuolloin? Marta eli tuohon aikaan sisarustensa kanssa Eckerön pappilassa Ahvenanmaalla, jossa isänsä Erik August Göransson (född i Hammarland 1868, dött i Jomala 1935) oli vuosina 1909 - 1919 kirkkoherrana. 

Werner Lehto

Ivar Lehdon isä Werner Lehto vasemmalla.

Ivar Lehdon kirjeen allekirjoitus

Ivar Lehto asuu samaa ruotsinpuoleisen Pellon taloa kuin isänsä Werner aikoinaan.

Joulupostin mukana tuli mukava yllätys pohjoisen Pellosta: Ivar Lehtolta kirje, jonka mukana oli oheinen valokuva. Erkki Waaran perhe on ollut 1960-luvun puolessa välissä talvisella pohjoisen hiihtomatkalla ja poikenneet ruotsinpuoleiseen Pelloon tapaamaan sukua: kuvassa vasemmalla Werner Lehto, Matilda ja Ivar Lehdon poika, sekatavarakauppias aikoinaan. Nuori neiti keskellä on Tuula Korvenmaa ent. Parikka, s. Waara, hänen isänsä Erkki Waara ja oikealla Erkin vaimo ja Tuulan äiti Anneli Waara. - Matilda Lehto taasen oli Napialan Nahkatehtaan perustajan Salomon Waaran sisko. Etelän ja pohjoisen Waarat pitivät yhtä, sen tämäkin kirje ja valokuva todistaa. Yhtä pitämisen ajatus onkin tärkeää: tietää, mistä oikein on kotoisin. Kiitos Ivar kuvasta!

Mennyt vuosi ....

Helga 21-vuotiaana vuonna 1932.

Mennyt vuosi 2011 oli Helga Anderssonin s. Göransson juhlavuosi: Helga oli syntynyt Eckerössä vuonna 1911; tänä vuonna saatoimme juhlia hänen satavuotis-syntymäjuhliaan. Oheisessa kuvassa moster-Helga on kuvauttanut itsensä valokuvaajalla juuri täysi-ikäiseksi eli siihen aikaan 21-vuotta täytettyään vuonna 1932.  Onnea Helga vielä kerran! - Vielä on yksi Göranssonien sisaruksista, joka satavuotisjuhliaan viettää: Gurli, Gulle, ei vielä ensi vuonna mutta vuonna 2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta hänen syntymästään, viimeistään silloin lisää Gullestä, taitavasta posliininmaalaajasta.

Sukukokous Ahvenanmaalla 18.-19.7.1988

Göranssonit kokoontuivat sukukokoukseen Ahvenanmaalle kesällä 1988. Silloin on käyty myös Erik August Göranssonin maisemissa Eckerössä. Eckerön kirkkomaan paksu ainakin kaksi metriä leveä kivimuuri on ilmeisesti siellä edelleen. Sukukokoukset ovat hieno tapa pitää yhteyttä läheisiin sukulaisiin - vaikka vähän kaukaisempiinkin. Jostakin syystä allekirjoittanut ei ollut ko. retkellä kuitenkaan mukana.

Salomon Waaran perhehaudalla

Janakkalan kirkon hautausmaalla Salomon Waaran (1855 - 1926) perhehaudalla. Haudan lepoon oli kuvan ottohetkellä vuonna 1921 jo aikaisemmin siunattu Salomon ja Julia Waaran perheen kolme pientä lasta, jotka olivat kuolleet muutaman päivän, muutaman kuukauden ikäisinä. Hautakivi on upea pystymallinen kiillotettu mustagraniittinen kivi. Hautaa ympäröi vielä muutama vuosikymmen sitten metalliputkiaita muutaman metrin välisillä kivitolpilla. Takana seisova paksuviiksinen mies on itse Salomon Waara, joka kunnioittaa juuri haudan lepoon siunattua Julia-vaimonsa (1859 - 1921) rauhaa. Sittemmin useampikin Waaran perheen jälkeläisistä lepää täällä Janakkalan hautaumaan levossa.

Eckerö kyrka - 1910-talet

Erik August Göranssonin akvarellipostikortti Ahvenanmaalta - Eckerön kirkkomaata kauniine senaikaisine 1910-luvun kiviaitoineen ja portteineen. Ylempi kortti on alkuperäinen, original, ja alempi on nykyaikaisella tekniikalla tehty mustesuihkuvedos laadukkaalle Hahnemühlen Bamboo paperille, ohuelle kartongille (290 gsm). Värimaailma on hyvin samanlainen, jopa paperin pinta jäljittelee alkuperäistä niin hyvin kuin vain voi kuvitella. Näin hienojen korttien maisemia voi jakaa niistä kiinnostuneille esimerkiksi  suvun jäsenille. Erik August Göransson oli kortin piirtäessään itse kirkkoherrana Eckerön seurakunnassa (1909 - 1919). Alkuperäinen kortti on kulkenut 1966 moster Sagalta, Saga Göranssonilta allekirjoittaneelle ja säilynyt, sattumoisin, tarkoituksella säilynetty hyvin tallessa - seuraavien sukupolvien ihmeteltäväksi, ihaltavaksi. Hienoa!

Oskari, Erkki ja Hokki

Oskari Waara (1887 - 1958), Oskarin poika Erkki Waara (1924 - 1988) ja Hokki, Holger Göransson (1909 - 1959) harvinaisessa yhteiskuvassa joskus 1940-luvun puolen välin aikaan. Hokki oli Waarojen hyvä ystävä. Oskari tunsi Hokin jo pienestä pojasta alkaen. Voisi jopa kuvitella, että piti Hokkia yhtenä omana poikanaan, kun ainakin kerran haki Hokin Ahvenanmaalta Napialaan kesää viettämään 1920-luvun alkuvuosina. Holger Göransson oli Oskarin yksi Marta vaimon veljistä.

Världkrigets sista dagar på Åland

Kirjassa, kirjasessa Berättelser och Upplevelser på Åland under Världskrigets sista dagar (julkaistu 6/1935) kertoo myös omalta osaltaan kyrkoherde Erik August Göransson tarinansa, miten hän eli ja toimi venäläisten häiritessä ahvenanmaalaisten elämää kevällä 1918. Venäläisiä oli tietojen mukaan vielä ainakin muutamia kymmeniä tuhansia Suomessa ja heidän karkoittaminen maan eri osista ei ollut helppoa. Erik Augustin tarina on osin kirjan kirjoittajan A. A. Eklundin kokoomana, sillä Erik August kuoli huhtikuussa 1935, kun kirja julkaistiin kesäkuussa.

Kyrkoherde Erik August Göransson

Kirkkoherra Erik August Göransson tyylikkäästi virka-asussaan, lienee jopa ateljee-kuva, mutta kuvasta ei käy selville kuka olisi sen ottanut. Jomalan seurakunnan aikaa, 1920-30-luvun vaihdetta todennäköisimmin. Varhaisissa muotokuvissa katse kohdistuu muualle, ei kameraan päin. Harras tilaisuus, yhteys kuvan katsojaan säilytetään näin hieman etäisempänä.

En bok om Åland

Kirja Ahvenanmaasta - En bok om Åland. Osuipa käteeni, oli nimittäin menossa hävitykseen ja nappasin sen käteeni. Kirjassa on kuvat ja tarinaa Erik August Göranssonin kirkoista, joissa ehti palvella Ahvenanmaalla: Kumlinge (1905 - 1909), Eckerö (1909 - 1919) ja Jomala (1926 - 1935).  Tosin olihan hän Maarianhaminassakin (1909 - 1926) kirkkoherrana mutta kirkkoa ei vielä silloin siellä ollut. Kaikki muutkin Ahvenanmaan seurakunnat esitelty kirkkoineen, tarinaa maakunnan sijainnista, synnystä, luonnosta, väestöstä, muinaisista linnoituksista. Kirja on kustannettu vuonna 1910 Gösta Tallqvistin kirjoittamana. Ajattelin, että kirja pitäisi julkaista uusintapainoksena kunnes googlatessani huomasin, että niinpä se olikin jo julkaistu uudestaan viime vuoden lopulla!

Iniö-näyttely kesällä 2012

Iniö-valokuvanäyttelyn työryhmä arvioimassa Erik Augustin Iniö-kuvia vuosilta 1900 - 1905. Kuvassa Iniön 

osavuosiasukkaat ry:n hallituksen jäseniä: Ralf Nyman, Elisabeth Dahla  ja Theresia Björklund.

Iniö sijaitsee Turun saaristossa ja on kuuluu nykyään Paraisten kuntaan. Miten Iniö sitten kuuluu Göranssonien suvun historiaan? Erik August Göransson toimi Iniössä vt. kappalaisena vuosina 1900 - 1905 ja sinä aikana siellä syntyi perheeseen Marta-tytär (1902 -1976), Saga-tytär (1904 - 1978). Irma-tytär oli syntynyt 1900 (1900 - 1962) mutta ei ole tarkistettu oliko hän myös Iniön aikana syntynyt.
Erik August oli ahkera harrastajamaalari mutta myös harrastajavalokuvaaja. Nyt ensi kesänä pidetään Erik Augustin valokuvista näyttely Iniössä. Valokuvia näyttelyyn on suunniteltu tulevaksi noin 20 valokuvaa kehystettyinä ja tekstitettyinä. Valokuvat  ovat tärkeä osa Iniön kulttuurihistoriaa, myös hyvin sommiteltuja, teräviä, sävykkäitä ja hyvin säilyneitä. Myös niiden sisällöstä tiedetään paljon ja näyttelyn yhteydessä saataneen lisää tietoa. Näyttely pidetään Iniössä heinäkuussa 2012.

Pyhäinmiestenpäivänä 2011

Moster Sagan, Saga Brenningin, aik. Cederqvistin s. Göranssonin Vängåvan-muistikirjan välistä löytyy Marta (Vaara, s. Göransson 1902 - 1976) siskonsa kuolinilmoitus vuodelta 1976. Marta ja Saga olivat hyviä ystäviä läpi koko elämän, olihan heillä vain noin kaksi vuotta ikäeroa. 

Ro efter möda,

Vila så skön

Bjudes som svar,

På den kämpandes bön,

Kronan skall räckas,

Dignande själ

Tårarna torkas, 

Allt skall bli väl.

God är kärleken.

Samaisen muistikirjan toiselta sivulta löytyy läheisten nimiä kuolinpäivineen:

Atte 21.2.1969

Pappa ( Erik August) 3.4.1935

Mamma (Olga Matilda) 23.6.1956

Ragnar 1.10.1961

Irma 8.5.1962

Marta 7.2.1976

Margit 28.3.1967

Harald 22.10.1966

Holger 17.10.1959

(nimet syntymäjärjestyksessä, yksi sisaruksista puuttuu eli Gurli, jonka kuolinpäivä tarkistetaan)

Hyvää pyhäinpäivänjatkoa ystäville, suvuille. kaikille - tänään on päivä, jolloin on hyvä pysähtyä muistamaan menneiden sukupolvien rakkaita.

Hilja Liukko ja Maija Muinonen

Talousneuvos Hilja Liukon ja Maija Muinosen aikoinaan rakennuttama niin kutsuttu "naisten talo" Lahdessa, Lahden keskustan tuntumassa kuvattuna syksyisellä ohikulkumatkalla. Kaikki talon asukkatkaan eivät taida tuntea talon alkuperäistä historiaa, tällaisen vaikutelman sai, kun kerran asiaa tiedustelin pitkäänkin talossa vaikuttaneelta henkilöltä. Suurin aravatalo aikoinaan, vieläpä sitkeiden yrittäjänaisten rakennuttama. Mannerheim siinä edessä vahtiikin taloa, rautatieasemalle ei ole pitkä matka sinnekään.

Erik August ja Olga Matilda Göransson

Göranssonin perheen vanhemmat eli Erik August ja Olga vierekkäin. Kuvat lienee aivan 1900-luvun alkuvuosilta, ellei jopa Iniön (1900 - 1905) tai Kumlingen (1905 - 1909)  ajalta, kuitenkin suurella todennäköisyydellä ensimmäisen vuosikymmenen ajalta. Kehys tyylikäs tuplakehys, kultaisella, kullanvärisellä metallireunuksella, jotka tarkoituksella juotettu toisiinsa. Moni suvun jäsen saattanee löytää helpostikin itsestään tai perheensä jäsenistä jomman kumman piirteitä.

Åbo - Turku - 1907 - Porthan

Vanhat postikortit Turusta jatkuvat:  Porthanin puisto.  Kauniilla käsialalla kirjoitettu kortti on osoitettu Herrskapet Göranssonille Kumlingeen ja oli lähetetty Turusta 30.3.1907. Kortin allekirjoituksena on: Många hälsningar till alla af Mormor, Morfar och Lilly. Kortin puiston patsashanke H. G. Porthanille lähti liikkeelle jo 1850-luvun lopulla. Patsasta pidetään Suomen ensimmäisenä ulossijoitettuna julkisena patsaana. Se pystytettiin Nikolaintorin läntiseen puistikkoon ja sen tieltä siirrettiin pois Pinellan ravintola, joka tuossa yhteydessä sai nykyisen paikkansa. Patsaan paljastustilaisuus 10.9.1864 keräsi paikalle suuren katsojakunnan ja juhlapuheen tilaisuudessa piti Elias Lönnrot. Osa tekstiä lainattu Turku-sivuston puisto-osastolta.

_________

Henrik Gabriel Porthan (1739–1804)

oli varhaisen kansallisuusaatteen innoittama tutkija, jota kunnioitettiin Suomen historian isänä. Porthan oli Turun Kuninkaallisen Akatemian kaunopuheisuuden ja runouden professorina ja kirjastonhoitajana monitaitoinen humanisti. Hän ehti 64-vuosien elämänsä aikana kunnostautua suomalaisen kulttuurin tutkimuksessa niin kansanrunouden, kielitieteen, arkeologian ja kirkkohistorian kuin maantieteenkin alalla. Porthan kuului Aurora-seuran ja Suomen ensimmäisen, 1770 perustetun ja kotoisasti Åbo tidningariksi kutsutun, lehden toimittajiin. Hän vaali klassista sivistyksen perinnettä, mutta kehitteli samalla "suomalaisella metodillaan" uranuurtavaa kansanrunouden tutkimusta.

Åbo - Turku 1908 - Pietari Brahe

Turku, Åbo on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2011, joten sitä voi hyvinkin esitellä valokuvin, postikortein vähän enemmänkin. Olga Göranssonin hyvä ystävä Ilia kirjoittaa 15.6.1908 postikorttiterveisensä Piikkiöstä Turun liepeiltä Kumlingeen Ahvenanmaalle, jossa kyrkoherdskan Olgan puoliso Erik August Göransson oli jo kirkkoherrana vuoden 1905 lopusta alkaen. Postikortti kuvaa Brahenpuistoa, jonka keskellä seisoo kuvanveistäjä Walter Runebergin muotoilema Pietari Brahen (1602 - 1680) patsas. Pietari Brahen aikana perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto Turun Akatemia vuonna 1640. Patsaan juureen on kirjoitettu suomeksi käännetynä: Minä olin maahan ja maa minuun tyytyväinen; (Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds). Taustalla Turun vanha Akatemiatalo.

Åbo Domkyrkan år 1899

Åbo domkyrkan år 1899. Turun tuomiokirkko vuonna 1899. Turun tuomiokirkon tähän postikorttiin on kuvannut kortin tietojen mukaan  C. J. Schoulz vuonna 1897. Olga Göransson s. Jansson kirjoittaa äidilleen Matilda Janssonille Oulaisiin Pyhäjoelle Turusta 29. elokuuta 1899 seuraavaa: Rakas Mamma! Olemme matkalla Helsinkiin, olemme terveitä ja voimme hyvin. Ragnar on tavattoman hyvällä tuulella - tuhansia terveisiä! kohta tulemme! Helsingistä kirjoitamme enemmin, tervehditty Erik Ragnar Olga. Oulaisten Pyhäjoki: Juuri kolmekymmentä vuotta täyttänyt Erik August Göransson oli siellä vt. kappalaisena papiksi valmistumisen jälkeen vuosien 1898 - 1900 välillä ennen siirtymistään kappalaiseksi Iniöön 1900. Lapsista vanhin eli Erik Ragnar oli vasta syntynyt ja oli elokuussa 1899 vasta puolentoista vuoden ikäinen.

_________

Signe Brander on Suomen tunnetuin kaupunkikuvaaja, mutta hänellä ehti olla useita edeltäjiä, joista yksi oli turkulainen valokuvaaja Carl Johan Schoultz (1849–1923). Schoultzilla oli ateljee Turussa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Ateljeekuvauksen ohessa Schoultz otti suuren määrän kaupunkikuvia, joista osa löytyy Åbo Akademin kuva-arkiston kokoelmista.

Töölön lahti - Tölö viken 1903

"Kennst du das Land" - kära lilla Lollan? - Näin kirjoittaa Olga Göranssonin hyvä ystävä Elin. Olgaa kutsuttiin muuten lempinimellä Lollan. Töölön lahti vuonna 1903 - aika lailla erilainen tähän päivään verrattuna - veneitä, laituria, mattolaituria kuvassa nähtävissä. Ehkä kortti on lähetettykin Helsingistä (1.3.1903), määränpää oli kuitenkin Iniö, saaristokunta nykyisellä Länsi-Turunmaalla, jossa Göranssonit asuivat tuohon aikaan. Erik August oli siihen aikaan Iniössä vielä pappina. Sirkku Dölle tietää kertoa Töölön lahden maisemasta lisää: postikortin näkymä on Kaisaniemen rannasta Töölönlahden suuntaan. Oikealla on osa Siltasaarta ja sen keskellä tapettitehtailija Georg Rieksin 1880-luvun puolivälissä rakennuttama huvila. Huvilan tuntumassa oli itse tehdas, josta tapettitoiminnan lakattua tuli maneesi, aivan viime vaiheessaan vuoden 1908 alussa se toimi tennishallina, jona se ehti olla neljän vuoden ajan. Se purettiin uuden Siltalan, nykyisen Elannon tavaratalon alta vuonna 1912 samaan aikaan, kun Georg Rieksin itselleen tarkoittama suurhuvilakin purettiin ja uutta Pitkääsiltaa rakennettiin. Lisää aiheesta kirjassa Mauri Virtanen: " Siltasaari ennen ja nyt".

Kaisaniemen puistossa 1906

Olga du - ta nu tid med dej, då du kommer! Det skall bli så roligt att få möta Er! Näin kirjoittaa helsinkiläistä Kaisaniemen puistoa esittävän postikortin etupuolen tekstissä Olga Göranssonin hyvä ystävä Erika. Kortti on lähetetty Ahvenanmaalta Sundista 1. elokuuta 1906 kyrkoherdskan Olgalle Kumlingeen. Göranssonit olivat jo muuttaneet edellisen vuoden joulukuussa Kumlingeen, jossa isä Erik August Göransson sai tuolloin ensimmäisen kirkkoherran virkansa. Kaisaniemen puistossa oli jo tuolloin lampi, tosin ilmeisesti jonkin verran erilainen kuin nykyään. Postikortti on mustavalkoinen painettu valokuva, joka on ajan tyylin mukaisesti väritetty - lampi siniseksi.