sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Viktor Westerholm - Lokakuun päivä Ahvenanmaalla


Viktor Westerholm - Lokakuun päivä Ahvenanmaalla 1885

Viktor Westerholm kuului Santeri Salokiven ohella kirkkoherra Erik August Göranssonin kavereihin. Vaikka Erik August oli tavallinen harrastajamaalari, niin taisi hän vähän liikkua taiteilijapiireissäkin. Monet suomalaiset taiteilijat kohtasivat 1900-luvun vaihteessa Ahvenanmaalla Jomalan kunnassa sijainneessa  Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa, jossa varmaan Erik August on kuusi vuotta vanhempaan Viktoriinkin tutustunut. Viktor Westerholm vieläpä veti toimintaa Önningebyssä. Ahvenanmaalainen luonto oli ilmeisen kiinnostava maisemiltaan taiteilijoille. 

Oheinen postikortti  on säilynyt tallessa Erik Augustin Kumlingen ajoilta, jossa hän oli pappina vuosina 1906 -1909. Kortilla on toivotettu hyvää uutta vuotta, vuosilukua ei kortista näe sillä postimerkki on poistettu kohdasta, jossa postileima on ollut. Kumlingeen kuuluu yli 800 saarta ja se oli aikoinaan Ruotsin ja Suomen välisen postireitin yksi pysähdyspaikka omine postilaitureineen. Alkuperäinen taulu on Kansallisgallerian Ateneumin kokoelmissa.

perjantai 20. helmikuuta 2015

Eckerö prästgård år 1919


Eckerö prästgård. Akvarell: Erik August Göransson 1919

Erik August Göransson toimi pappina Eckerössä vuosina 1909 - 1919. Oheinen postikorttikokoisen akvarellimaalauksen Erik August maalasi keväällä helmikuussa 1919. Pappila on noista ajoista muuttunut vaaleammaksi, muutoin sijaitsee omalla paikallaan. Nykyisin papin, kirkkoherran virkaa Eckerössä hoitaa Mårten Andersson.

Orrdalsklint Åland


Orrdahlsklint Saltvik Åland. Valokuva: Georg Ekholm, Åbo

Maisemapostikortti Ahvenanmaalta. Orrdalsklintin huipulta 1930-luvun loppupuolella tallennettu näkymä pohjoiseen merelle päin. Orrdalsklint sijaitsee Saltvikissä noin 30 km Maarianhaminasta. Jenny Meurlin on lähettänyt kortin Olga Göransson ystävälleen Maarianhaminaan. Postikortti on aito valokuva - sävykäs, terävä ja hyvin sommiteltu. Orrdalsklint on tunnettu Ahvenanmaan korkeimpana kohtana, joka kiinnostaa retkeilijöitä ja turisteja.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Janakkala & Napiala - vaakuna


Janakkalan kunnalla on oma vaakunansa, johon on taitavasti yhdistetty Napialan Nahkatehtaan logo. Mainio! Tarkalleen ei tiedetä, milloin tämä on suunniteltu, kenen idea tämä on, mutta ...  ;)

Janakkala & Napiala - yhdistelmä logo/vaakuna



Aulanko


Hotelli Aulanko ja sitä ympäröivä saman niminen kansallispuisto ovat eteläisen Suomen hienoja nähtävyyksiä. Aulangon hotellissa ovat Liukot kuin Waaratkin tapailleet liikeneuvotteluissaan ja miksei muutoinkin. Postikortti on ensimmäisiä suomalaisia väripostikortteja, jotka alkoivat yleistymään 1950-luvun alussa. Värikuva: U. Laurila.


Hotelli Aulanko Hämeenlinnan kupeessa. Upea väripostikorttikuva!



lauantai 19. lokakuuta 2013

Lumparlandin kirkko

Ahvenanmaan kaakkoisosassa sijaitseva Lumparland on ollut sopivasti  pappi Erik August Göranssonin matkan varrella 1900-luvun alkuvuosina, todennäköisesti ennen ensimmäisen vuosikymmenen taittumista. Lieneekö tullut matkaltaan Kumlingesta Maarianhaminaan - näin voisi hyvinkin kuvitella. Kirkko tallennettu alunperinkin nk. sepia-kuvaksi, ruskeakopioksi. Lumparlandin kirkko on vanhin ahvenanmaalainen puukirkko.

Lumparlandin puukirkko Ahvenanmaalla. Sepia-vedos.



Kastelholms slott - Kastelholman linna

Ahvenanmaalainen Kastelholman linna rakennettiin 1300-luvulla. Raunioiksi pitkään kutsuttu linna  Erik August Göranssonin valokuvaamana sata vuotta sitten 1910-luvulla. Nyt entiset rauniot ovat muuttuneet linnaksi, restaurointia on tehty vuosikymmeniä. Erik August ymmärsi tallentaa valokuvin, maalauksin meidän ihailtavaksemme myös ympäröivää ja merkittävää kulttuurihistoriaa, kiitos siitä Erik!

Kastelholman linna 1910-luvulla.

Erik August ja Olga 1910-luku

Erik August Göransson toimi kirkkoherrana Eckerössä Ahvenanmaalla vuosina 1909 - 1919. Kuva lienee tämän jakson loppupuolelta. Kuvassa vasemmalla kakluuni, mitä ei enää pappilassa ole. Kuva lienee nk. self-portrait, mikä kuvaustapa nykyään on suosittu muutoinkin kuin taiteilijoiden piirissä. Erik August oli taitava harrastelijamaalari, akvarellisti, valokuvaaja. Ehti papin virkaakin hoitamaan kunhan Olga-vaimo sai saarnat kirjoitettua - näin väitetään.

Erik August Olga vaimoineen omakuvassa 1910-luvun lopulla.

Korkeasaari 1940

Liikemies, leipomoyrittäjä Veikko Liukko oli käymässä Korkeasaaressa toukokuun viimeisenä päivänä 1940. Mukana olivat vasemmalta oikealle: Eevo Tallus, Ilmari Liukko -Veikon yksi pojista, Veikko Liukko ja Eetu Kemppinen. Mukavaa kevät päivää lienevät viettäneen. Korkeasaaren paviljonki siintää taustalla. Veikon poika Ilmari on kuvassa 14-vuotias.

Puku ja päähine joka miehellä - tiukka katse kameraan päin.

Handmade by Inga Snellman

Inga Snellman on sukujaan aito Göransson. Hänen äitinsä oli Helga Andersson s. Göransson - yksi kirkkoherra Erik August ja Olga Göranssonin yhdeksästä lapsesta. Inga elää  Finnössä Ahvenanmaalla ja on aito käsityöläinen - ollut jo vuosikymmeniä. Olipa hänellä pieni käsityöliikekin seitsemänkymmentä luvulla Porvoossa. Nykyään liikkeen ja käsityöpajan nimi on Linastugans Hantverk.



Ingalta saatu pieni käsityömuisto - kirjanmerkki, tietenkin Ahvenanmaan värit!

lauantai 7. syyskuuta 2013

Vikingeskibet "Hugin"


M.S. " Kronprinsesse Ingrid" passerar vikingeskibet "Hugin" paa sin rejse fra Esbjerg til Harwich.

Viikingeistä Vaaran suku ei ihan juuriltaan kuitenkaan ole, mutta ohessa hieno aiheeseen liittyvä suvussa kulkenut postikortti. Moster Saga Göransson on Atte -miehensä kanssa  kirjoittanut tapansa mukaan kortin Marta-sisarelleen matkaltaan Tanskaan 1960-luvun puolen välin aikoihin. Kuvassa M.S. Kronprinsesse Ingrid ohittaen juuri Hugin-nimisen viikinkilaivan. Laiva, jolla he matkustivat oli kuitenkin nimeltään Kronprins Frederik. Hienoja ovat viikinkilaivat olleet. Postikortin yläreunassa lukee, tosin väärinpäin:"Vi har en härlig sjöresa - Nordsjön visar sig från sin bästa sida". 

Savonlinna 350 vuotta



Savonlinna, Suomen upeimpia kesäkaupunkeja täytti vuonna 1989 350 vuotta ja sen kunniaksi julkaistiin oheinen postimerkki. Postimerkissä on kuvattu tyyliteltyä Savonlinnaa ilmasta ja tietysti kuvassa näkyy etualalla Olavinlinna, kesäisten Savonlinnan oopperajuhlien tapahtumapaikka. Aikoinaan suomalaissopraano Aino Acktén perustamat oopperajuhlat täytti jo viime vuonna sata vuotta, jota on juhlittu monella tavalla. Oikeassa yläkulmassa kuvattuna Savonlinnan kaupunkivaakuna. Täällä Eini Liukko-Vaara esiintyi hyvillä kritiikeillä  uusien oopperajuhlien vuonna 1967 esittäen Fideliossa Leonorea.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Pohjoiskalotti - Pello - Waaran suku



Pohjoiskalotti, Nordkalotten. Copyright: Suomikortti, Rovaniemi.

Postikortissa näkyy Pohjoiskalotin alue, johon katsotaan myös Pellon kunta kuuluvaksi. Sieltä Pellosta ensin Aapuasta Ruotsin puolelta saavuttuaan Salomon Waaran suku on hajautunut ympäri maapalloa, Amerikkaa ja eteläistä Suomea myöten. Pohjoiskalotin etelärajana toimii pohjoinen napapiiri eli siihen kuuluvat Lapin lääni Suomesta, Norrbottenin lääni Ruotsista sekä Tromssan, Nordlandin ja Finnmarkin läänit Norjasta sekä Muurmannin alue Venäjällä. Pohjoiskalotin alueella on vähintään yksi sellainen päivä, jolloin aurinko ei nouse lainkaan ja yksi, jolloin aurinko ei laske lainkaan. (lähde: Wikipedia).

torstai 14. maaliskuuta 2013

Erik August Göransson 1868 - 1935


En man av ett annat lynne var kyrkoherden i Jomala på Åland, prosten Erik August Göransson, född 19.8.1868 i Hammarland och död den 3 april 1935. Det var en lättrörd och livlig, älskvärd bohemnatur. Han var bondson från Hammarland socken, blev student 1892 och prästvigd 1896. Sedan tjänade Göransson som e. o. präst i Kuopio och Pyhäjoki, blev kapellen i Iniö 1900 samt återbördades åt Åland år 1906, då han blev kyrkoherde först i Kumlinge och senare från år 1909 i Eckerö. Tio år tjänstgjorde han där, sedan var han åren 1919 - 1926 kyrkoherde i Mariehamn och fr. o. m. år 1928 kyrkoherde i Jomala. Däremellan var han utnämnd kyrkoherde i Replot, men tillträdde icke tjänsten utan skötte vikariter kyrkoherdetjänsten i Jomala. Prostetitel erhöll han år 1926.
Erik August Göransson var en optimistisk natur med ett städse bevarat gosselynne. Folklig, men något oslipad i umgämget med människor, var dess enkla vanor visades alltid stor gästfrihet och alla trivdes väl där.
Prosten Göransson var skapande konstnär. Otaliga äro de tavlor med motiv från Åland, vilka målats av honom. Hans predikningar voro också "målande". Han kunde "se" för sin inre blick det han talade om. De enkla, flärdfria predikningarna, icke alltid hopsatta enligt homiletikens strängande regler, voro därför åskådliga och lätt begripliga. Särskilt under de senare åren var han flitig i sin predikogärning och ivrade för kristlig ungdomsverksamhet. Göransson var ingen gänsande talare, men en präst utan later och åthävor vann han sina församlingbors kärlek och hela den ålandska bygdens vänskap. Det må sist nämnas, huru han blev rörd till tårar, när han vid senaste biskopsvisitation erhöll berömligt vitsord. Det var en anspråkslös man, utan sinne för de stora teologiska frågorna eller andliga djupheter, men en välmenande och uppriktig kristen. Nu får han, såsom vi hoppas, skåda långt härligare vyer än de karga ålandska klipporna med deras fjärdar, skogoar och väderkvarnanr. I de himmelska boningarna skola också solkennaturrna skåda ett annat ljus än här på jorden.

Yllä oleva teksti on lainattu Ahvenanmaan seurakuntien vuosikertomuksesta. Tekstiin on lisätty hänen Kumlingen aikansa vuodet 1906 - 1909,  joka alkuperäisestä tekstistä oli puuttunut. Tarkemmin hänen perheensä muutti jo loppuvuodesta 1905 Kumlingeen.(mk)

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Marthastugan, Mariehamn


Marthastugan, Mariehamn. Foto: O. T. Beckman, Mariehamn

Mustavalkoinen postikortti Ahvenanmaalta, Marianhaminasta 1950-luvulta. Kuvassa Marthastugan, liekö tätä rakennusta vielä olemassa? Postikortti on lähettämätön mutta  on kuulunut Marta Vaaran s. Göranssonin kokoelmiin, joka oli mukana Martta-toiminnassa. Martat tosin toimivat edelleen kyllä Marianhaminassa, joten laitetaanpa sinne kysely rakennuksen olemassa olosta.

Lemström, Åland


1950-luvun maisema Lemströmistä Ahvenanmaalta. Foto & copyright: O. T. Beckman, Mariehamn

Göranssonit  ja Ahvenanmaa. Ne kuuluvat kiinteästi yhteen. Mustavalkoinen postikortti 1950-luvun puolesta välistä. Kulkenut Marianhaminasta Tervakoskelle Janakkalaan.  Moster Saga on kirjoittanut Marta-siskonsa Kaj-pojalle kuulumisiaan. Lieneekö tämä maisema vielä olemassa. Postikortti on painettu mutta vastaavia kortteja on ollut myös aitoina valokuvina.

perjantai 5. lokakuuta 2012

Marta ja Oskari kihlajaiskuvassa


Oskari ja Marta Vaara

Oskari ja Marta Vaara ovat käyneet valokuvaajalla 1920-luvun alussa. Valokuvasta on helposti luettavissa Irmelin, valokuvaamo Atelier Irmelin sijaitsi Turussa aikoinaan. Nuori neitokainen on Marta kuvan otto hetkellä ollut: kihlajaiskuva? Naimisiin he menivät 16.6.1923 Ahvenanmaalla, Martan kotikunnassa ja Martan isä pappi Erik August Göransson (1868 - 1935) vihki heidät.

perjantai 24. elokuuta 2012

Esko Vallin tänään 90 vuotta - ONNEA !


Porissa eläkepäiviään viettävä Esko Vallin on yksi kolmesta vielä elossa olevasta panssarilaiva Ilmarisen miehistöstä, jotka selvisivät laivan tuhosta syyskuun 13. päivänä vuonna 1941. Esko Vallin täyttää tänään lauantaina 25.8.2012 tasan 90 vuotta - PALJON ONNEA! Soitto Poriin selvitti sen, että juhlaa vietetään päivemmällä kaupungilla ravintolan kabinetissa, jonne lähinnä lähisukulaisia kokoontuu Eskon syntymäpäivää juhlimaan. Ja vointikin on kuulemma "olosuhteisiin" nähden kohtalainen, muisti erityisesti veitsen terävä, muun muassa  Esko muistaa kaikki yksityiskohdat 71-vuoden takaisesta turmasta. Laivan silloisen päällikön Ragnar Göranssonin tytär Maja-Lisa Göransson on nykyään kirjeenvaihdossa Eskon kanssa, joten häneltä kuulemme ajantasaisia kuulumisia ja myös muisteluita panssarilaivan ajoilta kuin itse turmastakin.

Maailmanhistoria-lehden uusimmassa numerossa 9/2012 on mielenkiintoinen 
artikkeli panssarilaivoista ja lippulaiva Ilmarisen tuhosta.

Miten panssarilaivat erosivat toisistaan ? panssarilaiva Ilmarinen oli 2 cm Väinämöistä 
pidempi, joten siksikin sitä kutsuttiin laivaston lippulaivaksi.

Lehdessä on myös kuva panssarilaivan päälliköstä, rannikkolaivaston 
komentajasta Ragnar Göranssonista.

Panssarilaivat olivat tärkeitä Ahvenanmaan ja Turun rannikon ilmapuolustajia.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Brev från Åland sommaren 1977



Pappi Erik August ja Olga Matilda Göranssonille siunaantui yhteensä yhdeksän lasta, joista kolmanneksi vanhin tytär oli nimeltään Saga (1904 - 1978). Saga kirjoittaa siskonsa pojalle Kai Vaaralle kirjeen kesällä 1977, vuosi Marta-siskonsa kuoleman jälkeen, ohessa katkelma kirjeestä, uskon Sagankin antaneen luvan julkaisuun: 
Minns din mamma så ofta och saknar henne kolossalt - vem har jag nu att resonera om "tiden som gått" - ingen. Ofta är det det ena och det andra som jag ville diskutera med mamma och barndomsminnen och minnen från äldre dagar - men jag får endast resonera för mig själv i tankarna. Tidens gång är sådan att den ena efter den andra plockas bort, men det är bara så ledsamt att bli så gott som ensam kvar.
Saga oli Marta siskoansa (1902 - 1976) kaksi vuotta nuorempi ja he pitivät yhtä koko elämänsä ajan. Matkustelivat yhdessä ja vuorovaikutus Ahvenanmaan ja mantereen välillä oli tiivistä. Yhdeksästä sisaruksesta oli kesällä 1977 vain moster Saga oli enää elossa - yksin hän  mietti, muisteli lapsuuttaan, elämää Ahvenanmaalla useissa pappiloissa, ison sisarkatraan kanssa. Muistoja hän olisi halunnut jakaa jonkun kanssa vielä silloinkin, kun aika oli jättänyt muista sisaruksista - omia lapsia hänellä ei ollut.  - Näin elämä kohtelee meitä, jossakin vaiheessa olemme mahdollisesti yksin omine muistoinemme, ajatuksinemme. Muistan hyvin kun moster Saga eli viimeisiä päiviään sairaana keväällä 1978 ja kävin silloin häntä tapaamassa. Yksi asia, mitä Saga kysyi silloin henkilökohtaisesti minulta: mikä minusta tulee aikuisena? Tämä jäi minulle muistona moster Sagan viimeisestä tapaamisesta. Elämä jatkuu meidänkin jälkeen, niin mietti silloin rakas Saga-mosterimmekin.

Hälsning från Åland -1980-talet


Ahvenanmaalainen postikortti 1980-luvulta. Foto & Copyright: O. T. Beckman, Mariehamn.

Jos Savonlinnan maisemat, Kerimäki on Liukon suvun juuria Viipurin pakkolähdön jälkeen, niin Göranssonit polveutuvat pitkälti Ahvenanmaalta. Kuvan postikortin takaosassa lukee vain Åland; kortissa kuitenkin on kuvattuna ahvenanmaalainen tyypillinen juhannussalko tuulimyllyineen, Kastelholman linna ja lauttaliikennettä mantereiden välillä.