sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Oskari Waara useampana pöydän ääressä!


Oskari Waara itselaukaisimella  kuvattuna- useampana.

Innokas valokuvauksen harrastaja Oskari Waara istuutuneena pöydän ääreen. Kuinkas ollakaan siinähän on viisi Oskaria! Kuvattu 1930-luvulla.

Pyynikin Nahkatehdas Oy


Pyynikin vanha Nahkatehdas 1930-luvulla.

Oskari Waara lunasti Pyynikin Nahkatehtaan osakkeet itselleen vuonna 1932, samoihin aikoihin kun Napialan Nahkatehtaan uutta tehdasrakennusta aloitettiin rakentaa. Oskari Waaran lienee ollut tarkoitus pitää tehdas itsellään pidempäänkin mutta se myytiin vuonna 1937,  kun Napialan uusi tehdasrakennus valmistui. Ilmeisesti Oskarille tuli kahden eri tehtaan johtaminen hankalaksi. Napialan ja Tampereen etäisyys kuitenkin oli noin 100 kilometriä, tehtaiden samanaikainen johtaminen olisi tänä päivänä tosin tietotekniikan ja maanteiden kehittymisen takia huomattavasti helpompaa. Nahkatehdas-yrittämisen jälkeen Pyynikin tehtaassa on toiminut tiettävästi Pyynikin Trikoon tehdas.

Göranssoneja ja Waaroja: Eva Kristinan, Tiinan 1-vuotissynttärit vuonna 1957


Eva Kristinan, Tiinan 1-vuotispäivät 1957.

Eva Kristinan, Ann-Sofien ja Tauno Kankaan tyttären 1-vuotissyntymäpäivät toukokuussa 1957.  

Ollaan Merimiehenkadulla, jossa Kankaan perhe asui 1950-luvun loppuaikaan. Allekirjoittanut vuonna 1957 isänsä Tuure Kinnusen sylissä. Taustalla Tuuren vaimo, äitini Margareta Kinnunen os. Vaara ja Margit Göransson, joka toimi pitkään lastentarhanopettajana Pietarsaaressa. Moster Margit oli veljeni Jukka Kinnusen kummi. Margitin vieressä oikella Gurli, Gulle Dahlman, os. Göransson, Margitin sisko. Edessä oikealla Ann-Sofie, Gullen tytär, ja Ann-Sofien aviomies Tauno Kangas hiukset kiiltävinä, vasta brylkräämattuina. Hiusrusetti päässään on itse päivänsankari Tiina.
Äitini odotti tuolloin veljeäni Jukkaa, joka syntyi kesällä heinäkuussa samana vuonna. Nuori herra edessä kuvan keskellä on Mika Salonen, Maja-Lisa Salosen os. Göranssonin poika. Maja-Lisa on Margitin ja Gullen Ragnar-veljen tytär sekä Evan kummitäti, joten oli syytäkin olla noilla päivillä. Miehet menivät vielä 1950-luvun aikaan kyläreissuun tyylikkästi puku päällä - erikseen oli arkipuku ja juhlapuku!

Napialan vanhaa ruotusotamiestorpan pihapiiriä


Entisiä ruotusotamiestorpan rakennuksia Napialan pihapiirissä 1940-luvulla.

Napialan pihapiiriä, jota ei enää ole. Tämäkin hieno 1800-luvun aikainen ruotusotamiestorpan rakennus kohtasi 1950- ja 60-luvun vaihteessa purkupäätöksen. Tilalle rakennettiin  eri kohtaan nk. kerhorakennus, johon tuli työntekijöille asuntoja, pesutupa saunoineen ja kerhotila alakertaan.

Oskari Waara 60 vuotta 5.2.1947


Oskari Waara 70-vuotta 5.2.1957.

Tehtailija, nykytermein yrittäjä Oskari Waara viettää kukkien loisteessa 60-vuotispäiviään Napialassa 5. helmikuuta 1947. Oskari oli syntynyt 1887. Taustalla seinällä vanhimman Erkki-pojan muotokuva.

Napialan "pikkumökki"


Pikkumökki Napialan pihapiirissä

Napialan pihapiirissä oli nk. pikkumökki, jota asusti pitkään tehtaan konttoripäällikkö Tapani Vitikainen vaimoineen. Mökki jouduttiin purkamaan 1970-luvulla, koska tupajumit  olivat  vallanneet rakennuksen; mitään ei ollut enää tehtävissä vanhan idyllisen puuakennuksen pelastamiseksi. Taustalla vanha saunarakennus. 

Erkki Vaara ja Tampereen teku


Erkki Vaara 23-vuotiaana Tampereen tekussa.

Erkki Vaaran luokkakuva Tampereen teknillisestä opistosta keväällä 1947; Erkki valmistui ko. laitoksesta insinööriksi, joilla tiedoilla ja taidoilla vai sukulaisuussuhteen perusteella hän peri toimitusjohtajuuden Napialan Nahkatehtaassa isänsä Oskari Waaran jälkeen 1950-luvulla. Erkki kuvassa katsoo vähän viistoon, vasemmalta kolmantena kolmannella rivillä. Kuvan taustalla lueteltuna kaikkien kuvassa olevien nimet.

Teollisuusyrittäjät koolla



Napialan Nahkatehdas Oy:n  toimitusjohtaja Oskari Waara yrittäjien tapaamisryhmäkuvassa Oulussa 1950-luvun alussa. Oskari vasemmalla kahden herran takana. Minkäköän lienee syynä kahden herran kättelyyn kuvan keskellä?

Erkki; Tatta ja Pelle keinussa



Erkki (8 v.), Tatta (5 v.) ja Pelle (1 v.) Napialan pihamaalla keinumassa vähän ennen Tampereelle muuttoa, jossa Waaran perhe asui vuodet 1933 -1937; sillä aikaa kun uutta tehdasrakennusta rakennettiin. Vanhaa tehdasrakennuskantaa taustalla. Vesi tuli siihen aikaan omasta kaivosta. Vuosi 1932.  Marta Vaara, 30-vuotias kolmen lapsensa kotiäiti lienee ottanut kuvan, kuva lievästi epäterävä, ei ollut automaattitarkennusta vielä sen ajan kameroissa!

perjantai 29. tammikuuta 2010

Olle Göranssonin sotilaspoikapassi


Olle Göranssonin sotilaspoikapassi myönnettiin 1.3.1944.

Olle Göransson liittyi 17-vuotiaana 1. maaliskuuta 1944 Turun sotilaspoikiin. Sotilaspoikapassiin merkittiin nimi ja osoitetiedot sekä lähin omainen. Passin allekirjoitti oman osaston päällikkö ja se varmennettiin tyylikkäällä viranomaisleimalla. Olle asui tuolloin vanhempineen Turussa Linnankatu 19 B 8:ssa; talo on valitettavasti kokenut  "Turun tautia", se on purettiin 1960-luvun puolessa välissä ja vuonna 1967 paikalle valmistui  uusi moderni, ajan hengen mukainen rakennus.

torstai 28. tammikuuta 2010

Sotilaspoika Olle ja Äänislinnan leffaliput


Olle Göransson vuonna 1942 16-vuotiaana sotilaspoikana Äänislinnassa
Hatussa lukee Karjala vai kuitenkin Itä-Karjala - siellähän ollaan.

Elokuvateatteri Sampo. Leffalippu.


Postikorttikuva, jossa kuvattuna elokuvateatteri Sampo Äänislinnassa vuodelta 
1950, nykyisessä Petroskoissa. Rakennus on edelleen olemassa.

Olle Göransson ehti tietysti välillä elokuviinkin. Elokuvateatteri Sammon pääsylippu,  hinta 7 markkaa. Lipussa teksti Itä-Karjalan sotilashallinto. Kuvana karhu peitsen kanssa.

Olle Göransson Äänislinnassa



Äänislinnan tyylikästä puuarkkitehtuuria taustalla.

Olle Göransson polkupyöränsä kanssa merimiesasussa kesällä 1942 Äänislinnassa, isänsä Ragnar Göranssonin palveluskaupungissa. Äänislinna oli aikaisemmalta nimeltään Petroskoi mutta suomalaisten vallattua kaupungin sen nimi muutettiin Äänislinnaksi.

Olle Göransson merivartijana




Olle Göransson 17-vuotiaana merivartijana vuonna 1943 Turun saaristossa. Olle Göransson oli jo aikaisemmin liittynyt sotilaspoikiin. Sotilaspoikien alaikäraja oli 10-vuotta. Nuorena aloitettiin maanpuolustustehtävät siihen aikaan. Ollen tunnusnumero 50506. Merivartijoiden tehtävänä oli muun muassa tarkkailla radioliikennettä ja kiikaroida desanttien, vihollisen lähettämien laskuvarjovakoilijoiden liikkeitä.

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Äänisen "Loiskeen"prikaatin esikunta Äänislinnassa 1942



Merivoimien Loiskeen esikunta Äänislinnassa 1942. Ragnar Göransson kolmas oikealta. Ragnar Göransson siirtyi Loiskeelle Ilmarisen tuhon jälkeen ollen tosin lyhyen aikaa Väinämöisen päällikkönä. Esikuntarakennus on edelleen olemassa; toimii tänä päivänä Venäjän sisäministeriön poliisiorganisaation poliklinikkana. Panssarilaiva Ilmarisen perinnesäätiö on tehnyt Äänislinnaan ja sen ympäristöön retken, jolle on osallistunut myös Ragnarin poika Olle Göransson vaimoineen. Retken vetäjänä toimi Erkki Marttila, joka tunnisti kuvasta lisäksi ensimmäisessä rivissä toisena vasemmalta  prikaatin komentajan, eversti A E Lyytisen, jonka vasemmalla puolella reunimmaisena Tapio Wirkkala, myöhemmin "puun ja lasin runoilijana" tunnetuksi tullut maailmankuulu muotoilija ja kuvanveistäjä.

"THE CAMERA" : Waaran perheen kameroita VI



Zeiss Ikon Nettar 512/2.


Oskarin Waaran pojalta Kai Vaaralta peritty aito Zeiss Ikon Nettar 512/2 -kamera, valovoimainen Tessar 1: 4,5 -objektiivi; polttoväli 10,5 cm; himmenninaukot 4,5 - 32; Compur-suljin; ajat 1 s. - 1/250 s. + B. Kamera lienee aika tarkalleen vuoden 1937-mallia; kallein 515-sarjan kameroista laadukkaalla ja huippuvalovoimaisella Tessar-linssillään. Nahkainen kotelo, sisällä alkuperäinen ohjekirja. Kameralla otettiin ja otetaan edelleenkin 6 x9 cm-kokoisia negatiiveja, joista tehdään tai teetetään samankokoisia pinnakkaiskuvia. Kuvat teräviä, sävykkäitä! Mainio keskikoon 120-koon filmiä käyttävä kamera, kehtaa pitää esillä  digikameroiden vallatessa alaa, kun puhutaan  perineisestä  kuvaamisesta.

tiistai 26. tammikuuta 2010

CCC - Century: Waaran perheen kameroita V



Century Cameran Companyn  kamera 1900-luvun alusta.


Salomon Waaran yksi pojista kansakoulunopettaja Eino Vaara taltioi kuvan kameralla kuvaamalla lähiympäristöään 1900-luvun alkuvuosina ja kehitti  tietysti itse negat ja vedosti kuvista upeat  9 x 12 cm-negatiivinkokoiset pinnakkaisvedokset, muun muassa hienoja maisemakuvia Janakkalasta, joista parhaimpia on täälläkin aikaisemmin esitelty. Lasinegatiiveistä suurin osa on edelleenkin tallessa. Kuvassa laakalasinegatiivikasetti, laatikollinen valottamattomia lasinegatiivejä ja itse Camera; mallia Century Grand Junior tai Grand Senior.

Vihreä piikkinokka-Skoda Joutsenossa



Skoda 1953-mallia. Omistaja Holger Göransson.


Holger Göranssonin vaimo Toini Göransson os. Koivisto poseeraa perheen Joutsenon Honkalahden kotitalon edessä. Auto on merkiltään nelitahtinen sivuventtiili-Skoda. Autoja ostettiin tai jonotettiin kaksin kappalein, toinen meni Holgerin Harri-pojan mukaan naapurille. Skodaa pidettiin muutaman vuoden, jonka jälkeen Holger-isä vaihtoi auton Tatraan. Holger oli toivonut alunperin Skodan sijaan Volkswagenia mutta sen saaminen oli huomattavasti vaikeampaa. Skodan  rekisterinumero oli RI- 637; vuosimalli likimain viisikymmentäluvun alkupuolella - 1953 - 54.

- Miten sitten Holger ja Toini tapasivatkaan? Maatalon tytär, talouskoulun käynyt, Karttulasta kotoisin oleva Toini Koivisto lähti piikomaan ystävättärensä kanssa 1930-luvun puolessa välissä Helsinkiin. Ystävättären piti jo mennä piikomaan Napialaan, perui kuitenkin sinne menonsa ja pyysi Toinia puolestaan sinne menemään ja sille tielle Toini sitten jäi; Toini tutustui tulevaan mieheensä Holger Göranssoniin.  Toini ja Holger asuivat alkuaikoina Turussa, jossa yksi pojista nyt jo pidempään Ruotsin puolella asuva Lasse (Lars) Göransson syntyi. Holger kuoli vuonna 1959 mutta leskivaimo Toini Göransson elelee edelleen Lappeenrannassa, ikääkin on jo 96 vuotta!

Olle Göranssonin tuntolevyt



Olle Göranssonin tuntolevyt 176 219 ja 171 260.



Olle Göranssonin tuntolevykortti n:o 176 219


Olle Göranssonin tuntolevykortti n:o 171 260

Olle Göranssonin sodanaikaiset tinasta tai alumiinista valmistetut tuntolevyt. Tuntolevyä pidettiin kaulassa. Lisäksi oli olemassa tuntolevykortti, jota säilytettiin taskussa. Tuntolevyn tarkoituksena oli ja on edelleenkin  identifioida kaatuneet. Kaatuneelta sotilaalta otetaan talteen tuntolevyn toinen osa, joka lähetetään omaisille ja toinen osa kiinnitetään esimerkiksi ruumisarkun päätyyn. Näin voidaan varmistaa, että haudataan oikea sotilas. Nykyään tuntolevyissä on käytössä henkilötunnus pelkän numerosarjan sijaan ja materiaali on vaihtunut kiiltävään teräkseen.

Muistolautanen



Panssarilaiva Väinämöinen - muistolautanen.


Päällikölle 10.12.1945 Kolme kotiutettavaa aseveikkoa.


Rannikkolaivaston komentajalle ja Ilmarisen ja Ilmarisen uppomisen jälkeen Väinämöisen päällikölle Ragnar Göranssonille muistoksi palvelusvuosista lahjoitettu savilautanen - lautasessa panssarilaiva Väinämöinen ja teksti:

Tuuittele, tuuli, purtta,
aalto laivoa ajele,
ilman sormin soutamatta, 
ve´en kieron rikkomatta,
väljemmille meren selille,
ulapalle aukealle.

perjantai 22. tammikuuta 2010

Kumlinge kyrka år 1930 oljemolning



Kumlinge kyrka 1930-talet. Erik August Göransson. 40 x 60 cm.


Kumlingen kirkko Ahvenanmaalla. Kumlinge on saariryhmä Ahvenanmaan saaristossa, mantereen suuntaan.  Erik August Göranssonin öljyvärimaalaus vanerilevylle vuodelta 1930. Erik August oli itse pappina jonkin aikaa Kumlingen  kirkossa ennen Jomalan kirkkoherraksi ryhtymistään.

Kirkko keskellä kylää



Marta Vaara. Öljyväri. 40 x 60 cm.


Marta Vaaran os. Göransson, yhden Erik Augustin tyttären öljyvärimaalaus vuodelta 1950. Marta maalasi jonkin verran öljyväreillä; aiheet vaihtelivat kukkatauluista maisemiin. Kirkko keskellä kylää, mutta mikä kylä, mikä kaupunki?

torstai 21. tammikuuta 2010

Rautaseimi - Margareta Vaara poseeraa puolivuotiaana




Margareta Vaara vaaleaksi maalatussa rautaseimessään - saa kolistella, ei hajoa. Talvella 1928, tomera Tatta-tyttönen on oppinut jo seisomaan mutta seimen reuna vielä turvanaan!

Sisarukset Saga ja Helga shoppailemassa Aleksilla.



Saga ja Helga Göransson kävelevät pitkin Aleksia Helsingissä vuonn 1933.


Erik August Göranssonin tyttäriä pääkaupungin vilinässä - sisarukset Saga ja Helga Göransson. Oliko Helga jo tällöin naimisissa? Eipä varmaankaan, kun ei miestä eikä lapsia näy maisemissa - vapaana, vielä!  Kuvaan käsin kirjoitettu: I Helsingfors sommaren 1933. - Ylen filmiä, minkälaista oli elämä Helsingin keskustassa kesällä -33 kauppatorin tuntumassa, niin, ehkä Saga ja Helga kävivät retkellään sielläkin. Molemmilla tyylikkäät ajanmukaiset kävelypuvut hattuineen ja käsilaukkuineen. Moster Sagasta tuli Ålandsbankenin virkailija Ahvenanmaalle Maarianhaminaan ja moster Helga kouluttautui kansakoulun opettajaksi ja tutustui tulevaan mieheensä, samoin hänkin kansakoulun opettaja, Kalle Anderssoniin.

Margareta Vaara vuoden ikäisenä kesällä 1928



Margareta Vaara seisoo lastenvainussa hoitaja vieressään. vuosi 1928. Kuva: Oskari Waara.


Margareta Vaara kesällä 1928, noin vuoden ikäisenä. Varsin tyylikkäät sen aikaiset lastenvaunut; rottinkia, terästä ja isot pyörät. Perheessä oli tuohon aikaan lastenhoitaja, vaikka Marta-äiti oli varmaan suurimman osan ajastaan kotosalla. Hoitaja ei liene kuitenkaan vielä Toini Koivisto.

Rekikelkkaretkellä talvella 1928



Margareta Vaara 1928 talvi. Kuva: Oskari Waara.




Margareta reessä ja isoveli Erkki Vaara vieressä, 1928.


Rekikelkkaretki talvella 1928. Äitini Margareta Vaara noin puolivuotiaana talvivällyissä kelkan kyydissä. Kuvan ottanut Margaretan isä Oskari Waara. Sama kelkka, jolla Eini Liukko-Vaara viiletti kuukausi sitten ainakin pitkin Munkkivuoren pääkatuja asioimisretkillään. Kelkka on tosin noista ajoista hieman muuttunut: sivuhelmat olivat alkuperäisessä asussaan hieman nykyistä matalammalla. Samoin kelkan peräpää on kokenut muutoksen, nyt se on jonkin verran suorakulmaisempi. Oopperan puusepät ovat kyllä kuitenkin  hienoa entisöintityötä tehneet. Rinnalle tulee uusi nykykuva kelkasta. Eini pääsi kelkallaan kansainväliselle kuvafoorumille - ehkä niin oli tarkoituskin!

Marta Göranssonin akvarelleja 1919 - 1920



10.02.1920. Marta Göransson. Kop.



28.11.1919 Marta Göransson. Kop


7.12.1919 Marta Göransson. Kop


30.11.1919 Marta Göransson


2.12.1919 Marta Göransson. Kop


Marta Göranssonin postikorttikokoisia hempeitä akvarelleja vuosilta 1919 - 1920. Marta on kertonut käyneensä ansiokasta ja tänä vuonna 180 vuotta täyttävää Turun piirustuskoulua, nykyään nimeltään Turun Taideakatemia, joka on saattanut hyvinkin ajoittua juuri näihin aikoihin, aikaan ennen perheen perustamista. Marta oli syntynyt 1902 maaliskuussa; joten nämä akvarellikortit on tehty 17 - 18 vuotiaana. Turun piirustuskoulussa oli nimekkäitä opettajia: muun muassa tunnetut taidemaalarit  Viktor Westerholm ja Santeri Salokivi, joka oli Göranssonien perhetuttuja: oliko Salokivi ja Göranssonit jo tässä vaiheessa tunteneet toisensa mutta joka tapauksessa taidemaalari Santeri Salokivi vieraili usein Göranssonien luona - Jomalan seurakunnan kirkkoherra Erik August Göransson ja Santeri Salokivi tekivät yhteisiä maalausretkiä Ahvenanmaalla, Erik August oli innokas harrastajamaalari, joita Ahvenanmaalla ei liene montaakaan ollut tuohon aikaan. Ahvenanmaan saaristo ja meri kiehtoi Salokiveä, joita aiheita on useissa hänen maalauksissaan. Santeri Salokivi oli impressionisti, merimiehen poika. Salokiven vaimon Majsi Salokiven toimittamassa (1945) Salokivi-kirjassa mainitaan (s.24), että Salokiven taiteelle merkitsivät paljon ne viisi kesää (1932 -1936), jotka hän vietti Ahvenanmaalla, jolla oli runsaasti annettavaa hänenlaisellle, meren ja laivojen ihailijalle. Salokivi oli ensimmäisiä Lallukan taiteilijakodin asukkaita; Salokivi kuoli 1940, vain 53-vuotiaana.

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Rakastavaiset - upea 20-luku!



kopioitu 1921 Marta Göransson, MG



Kopioitu 29 11.1919 Marta Göransson, MG


Tähän tyyliin Marta Göransson piirsi ja maalasi - ihanaa Oskarin kanssa, ihanaa piirtää kuvitelmansa ja elämänsä korteille! Ei ihan ehkä omasta päästään, mallina käyttänyt valmiita kuvia ja kortteja.

Kortti Ossille, Oskarille, Martan sulhaselle!



Orvokkeja; Marta Göransson 4.5.1923.


Marta Göransson on lähettänyt maalaamansa akvarellikortin rakastetulleen Ossille, Oskari Waaralle Napialaan.


Kortin tekstipuoli.


Maarianhamina 4. toukokuuta 1923. Ossi rakas!


Lämpimät kiitokset pitkästä kirjeestä ja kortista, jonka sain tänään. - En ehdi nyt kirjoittaa kirjettä, sillä kello on jo puoli 6 ja laiva lähtee kello 6. - Tänään on ollut aurinkoinen päivä ja kokolailla lämminkin. - Me jaksamme kaikki hyvin. Pappa on maalannut niin ahkerasti hänen omaa muotokuvaansa, mutta se ei ole tullut hyvää.. - Saimme tänään Einon ja neiti Litzenin kihlauskortin. Eilen illalla täällä taas oli vieraita, Nordlingilaiset y.m. - Minä muistan ja ajattelen Sinua aina ja odotan niin Sinua tänne- Tunnetko Sinä tätä korttia? Rakkain terveisin! Marta tytöltäsi.


Hyvinkin pian kortin lähettämisen jälkeen kesäkuun 16. päivänä 1923 Marta Göransson ja Oskari Waara menivät sitten Ahvenanmaalla naimisiin Martan isän Erik August Göranssonin vihkimänä. Niin voi käydä, kun rakkauskirjeitä ja kortteja tiuhaan toisilleen lähettää! Joku sisäpiirijuttu heillä on ollut, kun Marta kysyy Ossilta, että tunnetko sinä tätä korttia. Eino Vaara, jos samasta Einosta on kysymys ja varmaan onkin, on ollutkin sitten ainakin kihloissa, neiti Litzenin kanssa.


Kirkko Ahvenanmaalla II




Marta Göransson 20.08.1922.Kirkko Ahvenanmaalla. Akvarellikortti.

Akvarelli: Eckerön kirkko Ahvenanmaalla




Erik August Göransson/Marta Göransson; Eckerön kirkko Ahvenanmaalla:  kirkko on rakennettu vuosina 1380 - 1420; torni on rakennettu 1460-luvun lopulla. Eckerön kirkko on Vårdön jälkeen Suomen toiseksi pienin kappeli- ja seurakuntakirkko.  Carte Postale 1920-luku.

Baby




Marta Göransson; 1.10.1921. Kop. Vauvakuume on tainnut Martaankin iskeä; Menivät kuitenkin Oskarin kanssa vasta kesäkuussa 1923 naimisiin.

tiistai 19. tammikuuta 2010

Waaran perheen kameroita IV




Laatikkokamera tyypillisimmillään. Kamera merkiltään Kodak Box 620 - mallia valmistettiin vuosina 1936 - 1941. Kuvaa 120-koon rullafilmiä, negatiivin koko 6 x 9 cm. Kamera on yksi yleisimmistä  laatikkokameroista, pelkästään tätä mallia valmistettiin puolimiljoonaa kappaletta! Tämän kameran kuvat olivat usein pinnakkaisia kooltaan siis 6 x 9 cm, tarkkoja ja sävykkäitä, tosin piirtokyky ei liene ollut ihan niitä parhaimpia.

Waaran perheen kameroita III



Agfa Isorette rullafilmikamera.


Agfa Isorette. Kuvaa kokoon 6 x 6 cm ja 4,5 x 6 cm 120-rullafilmille. Tätä on käytetty, joskin tänään vaatisi pientä huoltoa, jotta ajat ja laukaisin toimisivat tyydyttävästi. Täydellinen VINTAGE-kamera! Lisää kuvia mainiosta pelistä; tullut markkinoille 1930-luvun jälkipuoliskolla. Kameraa kutsuttiin myös sotilaskameraksi, koska se oli keinonahkapinnoitettu, jolloin se kesti  muun muassa  kosteutta ja mekaanista käsittelyä paremmin. Ja miten kamera aukeaa.