Weljekset Åströmin valjastehtaat

Oululainen nahkatehdas Osakeyhtiö Weljekset Åströmin valjastehtaat valmisti 1930-luvulla myös valjaita kuten  janakkalainen Napialan Nahkatehdas. Weljeksien nahkatehdas työllisti parhaimmillaan puolitoista tuhatta työntekijää ja oli pohjois-Euroopan suurin nahka-alan tehdas. 

Weljeksien nahkatuoteluettelo (kts. alla) oli mitä ilmeisemmin hankittuna Napialaan nähtäväksi mitä muut alan tehtaat alalle tuottavat. Ehkä tehtaiden esimiehet olivat kohdanneet toisensa alan messuilla ja vaihtaneet silloin kuulumisia. Luettelo löytyy kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitaaliaineistosta.

          Nykyisin tehtaan päärakennuksessa toimii Oulun taidemuseo.

Weljekset Åströmin valjastuoteluettelo vuodelta 1935.

Weljekset Åströmin valjastehtaiden pääkonttori 1935. Nykyisin raken-

nuksessa toimii Oulun taidemuseo.

Weljekset Åströmin tavaramerkki 1930-luvulla.

Mänttihihnojen leikkuuta Åströmin tehtaalla 1930-luvulla.

Käsin neulojia työssään Åströmin tehtaalla 1930-luvulla.

Osa koneneulomoa Åströmin tehtaalla 1930-luvulla.

Länkipatjojen valmistusta Åströmin tehtaalla 1930-luvulla.

Esimerkkisivu Weljekset Åströmin 1930-luvun valjasnahkatehtaiden tuoteluettelosta. 

Selkäreput, jotka olivat myös yksi Napialan nahkatehtaan yksi suosituista tuotteista. 

Reput valmistettiin puuvillakankaasta tai nk. sen aikaisesta sotilaskankaasta.

 

Tervakoski Osakeyhtiö 1957

Mainio talvinen kuva Gustav Nordenswanin vuonna 1881 perustamasta Tervakosken paperitehtaasta vuodelta 1957. Kortin sisäpuolella on toivotettu menestyksellistä uutta vuotta vuodelle 1958.

Kortin allekirjoittajista toinen on konsuli Gunnar Gadd. Jos tiedät toisen allekirjoittajan, niin otan tiedon vastaan mielelläni.

Tervakoski Oy oli pitkään Suomen Pankin omistama paperitehdas, joka valmisti mm. kondensaattoripaperia, setelipaperia, silkkipaperia ja muita erikoispaperilaatuja. Tehdas vaikutti myös huomattavasti Tervakosken kehittämiseen ja oli paikkakunnan merkittävin työnantaja pitkään. Tervakoski Oy on nykyään osa Delfort-konsernia.

Tervakoski Oy 1958.

Vasemman puoleinen nimi ei tietoa, Konsuli Gunnar Gaddin nimi oikella.

 

Tervakosken pikkukirkko (1936) Janakkalassa

Tervakosken pikkukirkko

'

Tervakosken pikkukirkko. Napialan Nahkatehtaan omistaja Oskari Waara on 

lahjoittanut seurakunnalle mm. kellotornin 450 kg painavan kellon. 

Värivalokuva 10 x 15 cm, 1970-luku.

 

Irma Göransson 1900-1962

Irma Göransson, yksi Göranssonin sisaruksista.

Irma Göransson

 

Hammarland - Åland - Göransson

Erik Göranssonin veli vaimonsa kanssa Hammarlandista. Nimi- ym. lisätiedot tarkistuksessa.

 

Nuorin Göranssonien yhdeksästä sisaruksesta oli kuvan nuori neiti Gulle. 

Gurli Mirjam Maria (Gulle) Göransson (21.5.1913 - 6.1.1974). Gullelle ja Alex Dahlmanille syntyi tytär Ann-Sofie vuonna 1935. Gulle oli myöhemmin naimisissa Ernfrid Oleniuksen (5.1.1895 - 18.3.1969) kanssa. Viimeinen avioliitto Väinö Hokkasen kanssa. Gullen tarinaa seuraa lisää.

Gurli Göransson 1913 - 1974, Atelier Helios, Mariehamn.

 

Erik ja Olga Göransson 1910-luku

Erik Göransson Olga-vaimonsa kanssa tyylikkäässä potrettikuvassa. Kuva lienee 1910-luvulta ja silloin ollaan Eckerön ajoissa.

Olga ja Erik Göransson

Erik Ragnar Göransson 17-vuotiaana vuonna 1915

Erik Ragnar Göransson, rannikkolaivaston komentaja ja panssarilaiva Ilmarisen päällikkö sen uppoessa 13. syyskuuta 1941. Tänä vuonna tulee 80 vuotta aluksen uppoamisesta.

                                                

                                                

                                                                    Erik Ragnar nimipäivä-onnittelee omalla kuvallaan 

                                                                    nuorempaa Marta-siskoaan vuonna 1915. Ragnar 

                                                                    kuvassa 17 vuotiaana. Kuva Atelier Helios, Mariehamn.

Marta Regina Waara s. Göransson

Marta Regina Waara s. Göransson. Marta syntyi Turun saaristossa papin tyttärenä Iniössä 8. maaliskuuta 1902. Marta tutustui 1910-luvulla nahkatehtailija Oskari Waaraan, Salomon Waaran yhteen poikaan ja he menivät naimisiin 16. kesäkuuta 1923. Heille syntyi kolme lasta: Erik Oskar (Erkki)  7. kesäkuuta 1924, äitini Rakel Margareta (Tatta) samoin 7. kesäkuuta mutta vuonna 1927 ja Kaj Kalervo (Pelle) 30. toukokuuta 1931.

Kuvassa isoäitini Marta Regina "brunöga"noin kolmen vuoden 

ikäisenä Iniön pappilassa vuonna 1905.

 

Olga Göranssonin vanhemmat

Olga Göranssonin s. Janssonin vanhemmat. Kuva lienee 1860-70 luvulta. Kuvan ajankohta ja Olgan vanhempien nimet tarkennetaan. Olgan isä lienee ollut kotoisin Sipoosta ja rakennusmestari ammatiltaan, kirkkojen rakentaja mm. Helsingissä.

 

Rannikkotykistön historiaa

Harald Göransson palveli rannikkotykistössä 1930-luvulla oli mukana myös koululaiva Suomen Joutsenen II valtamerimatkalla. Matkasta on kirjoitettu kirja ja siitä on julkaistu paljon kuvia. Joutsenen valtameri-matkoja tehtiin useita ja matkat suuntautuivat aina uusiin kohteisiin ja reitteihin. Oheisena kuvia myös mm. vartiomoottoriveneistä.

Vartiomoottorivene juhlaliputuksessa.

                                            1930-luvun Vartiomoottoriveneitä siistissä rivissä. Vartiomoottoriveneet 

                                            olivat puurunkoisia ja ainoa niistä säilynyt on tänä päivänä museoitu Kotkan 

                                            merikeskus Vellamossa, VMV 11, joka lienee myös yhtenä tässä kuvassa.

Harald Göransson tykin ohjaimissa.

Elämää Napialan nahkatehtaan pihapiirissä

Elämää nahkatehtaan pihapiirissä. Tehtailija Oskari Waaran perhe asui aivan tehtaan vieressä. Pihanurmea ja temmellyskenttää riitti perheen pienimmille. Kuvassa perheen sukulaistyttö Maja-Lisa Salonen s. Göransson, joka lienee ollut kuvan oton aikoihin 1930-luvun loppupuolella kesää viettämässä. Maja-Lisa viettää nykyään 91-vuotiaana eläkepäiviään Järvenpäässä. 

        Maja-Lisa Salonen s. Göransson koiran hihnaa              

          pitäen ja vierellään tehtailijan poika Kai Vaara.

    Maja-Lisa ja Kai portailla saksanpaimenkoiran pentu vieressään.

     Ainakin yksi saksanpaimenkoira joutui perheestä lähtemään 

     rintamalle sotakoiraksi, oliko se tämä, ei ole tietoa.

     Maja-Lisa ja Kai Napialan kodin portilla. Kai polkupyöränsä 

      kanssa ja Maja-Lisa pitelee koiran hihnasta. Tyylikäs, vähän 

      funkis-tyylinen portti, ei liene enää tallessa.

    Maja-Lisa, Kai ja Maja-Lisan Olle-veli Rantalassa, Görans-

     sonien kesäpaikassa. Rantala sijaitsee Janakkalan kirkonkylällä

     noin 10 km:n päässä Napialasta.

        

 

Napialan nahkatehdas 100 vuotta

Helsingin Sanomat ja sen taloustoimituksen toimittaja Jyrki Maunula kirjoittivat  7.6.1980 ansiokkaan artikkelin Napialan nahkatehtaasta sen täyttäessä 100 vuotta. Tehdas oli perustettu vuonna 1880 Janakkalaan Tervakoskelle Napialan kylään ja nyt tuli toiminnan sadas vuosi täyteen. Tehdas ehti olla vieläpä koko sen olemassa olonsa ajan saman suvun omistuksessa.

 

Eino Aleksanteri Waara - Helsingin yliopiston kirjautuneet 1912

Salomon Waaran yksi pojista, Eino Aleksanteri Waara (1892-1938) opiskeli Helsingin yliopistossa ja oli kirjoilla Hämäläisessä osakunnassa keväällä 1912 kaksikymmentävuotiaana,  josta oheinen Kansalliskirjaston digitiedosto on todisteena. Fm-tiedekunta tarkoittanee fyysis-matemaattista tiedekuntaa. Aikanaan Eino valmistui ja ryhtyi kansakouluopettajaksi, jossa virassa hän oli Viipurissa 1938, kun tieto hänen hukkumisestaan saunaretkellä tuli kotiväen tietoon.

Eino asui opiskeluaikanaan Helsingissä Mikonkatu 19:ssa ja puhelinnemerolla 6224 oli tavoitettavissa kotonaan. Lyhyet puhelinumerot siihen aikaan, helppo muistaa.

Erik Göransson - akvarelli 1929

Erik Göransson, kirkkoherra Ahvenanmaalta, tunnettiin taitavana harrastaja maalarina ja akvarellistina.

Oheisena talvimaisema Ahvenanmaalta vuodelta 1929.

 

Erik Ragnar Göransson - syntymäpäivä tänään

Erik Ragnar Göransson (1898 - 1961) viettää tänään 6. helmikuuta syntymäpäiviään. Onnea! Ragnar oli panssarilaiva Ilmarisen komentajana sen upottua operaatio Nordwindissä Itämerellä syyskuussa vuonna 1941 törmättyään miinaan. 

Ragnar selvisi yhtenä pelastuneena, joskin tiedetään, että pelastuminen oli täpärällä, Ragnarin uimataito ei ollut kehuttava ja märkä vaatetus painoi meressä. Ragnar Göransson oli vuosina 1919-1921 suorittanut Italian Livornossa merikadettikoulun ja merisotakorkeakoulun. Panssarilaiva Ilmarisen kohtalosta tulee koko ajan uutta tietoa. Aluksen tuhosta tulee ensi syyskuussa 80 vuotta. Ilmarisen muistoa kunnioitetaan varmaankin taas juhlallisin menoin. Tiettävästi on uusi aiheeseen liittyvä kirjakin tulossa.

Aluksen tuhosta tulee lisää tarinaa ja pohdiskelua esimerkiksi siitä, miten alus tuhoutui, olisiko sillä ollut mahdollisuuksia välttää miinaan ajo.

Erik Ragnar ja Maija Göranssonin hääkuva.

Ragnar Göransson, studiovalokuva Livornossa Italiassa,

1920-luvun alku.

Oskar Aleksander Waara - syntymäpäivä tänään

Oskar Aleksander Waara (1887-1958) viettää tänään Runebergin päivänä 5. helmikuuta syntymäpäiviään, onnea! Oskar oli Napialan Nahkatehtaan toimitusjohtajana isänsä Salomonin jälkeen vuodesta 1926 aina 1950-luvun alkuun.

Oskar perheineen. Oskarin lisäksi Margareta-tyttärensä ja 

Martha-vaimonsa penkillä istuen, edessä Erkki, 

vanhin lapsista upea bernhardinkoira vierellään.

Napialan nahkatehdas Oy

Napialan Nahkatehdas Oy, myöhemmin Napiala Oy sijaitsee Tervakoskella Janakkalassa eteläisessä Hämeessä. Nahkatehtaan perusti vuonna 1880 Salomon Waara.Tehdas ehti kunnioitettavaan 110 vuoden ikään ennen lopettamista. Salomon oli kotoisin Aapuasta. Alla olevissa kuvissa tehdassalia kuvattuna todennäköisesti 1950-luvulla. Tehdaskuvat kuvannut teollisuusvalokuvaaja Aarne Pietinen. Alkuperäiset kuvat on kooltaan noin 12 x 18 cm. 

Salomonin pojan Oskari Waaran pojanpoika Juha Waaralle on annettu selvitettäväksi kuvien mahdollisesti tunnistettavien henkilöiden nimiä ja työvaiheita. Juha Waara jatkoi tehtaan johdossa isänsä Erkki Waaran jälkeen vuosina 1988-1991.

Tänä vuonna tulee 30 vuotta tehtaan toiminnan päättymisestä. 

Tehtailija Oskari Waara takana vasemmalla.

Tehtailija Oskari Waara lippalakki päässä pylvään vieressä oikealla.

Viimeistä mallia oleva vuotien silitys- ja venytyskone.

Teollisuusvalokuvaaja Aarne Pietisen negatiivin 

säilytyspaperin sisältötiedot.