Kirjassa, kirjasessa Berättelser och Upplevelser på Åland under Världskrigets sista dagar (julkaistu 6/1935) kertoo myös omalta osaltaan kyrkoherde Erik August Göransson tarinansa, miten hän eli ja toimi venäläisten häiritessä ahvenanmaalaisten elämää kevällä 1918. Venäläisiä oli tietojen mukaan vielä ainakin muutamia kymmeniä tuhansia Suomessa ja heidän karkoittaminen maan eri osista ei ollut helppoa. Erik Augustin tarina on osin kirjan kirjoittajan A. A. Eklundin kokoomana, sillä Erik August kuoli huhtikuussa 1935, kun kirja julkaistiin kesäkuussa.
Ruotsinmaalaista sukuperää olevalla Waarojen suvulla on juuret pohjoisessa, Tornionjokilaakson Pellon kylässä. Sieltä suku on lähtenyt etelään ja suurten siirtolaisvuosien aikaan 1900-luvun alkuvuosina Amerikkaan saakka. Yksi Waaroista oli Salomon Waara, yksi kuuden lapsen sisarusparven pojista, joka kouluttautui Torniossa ja Helsingissä 1870-luvulla ensin nahkurikisälliksi ja myöhemmin nahkurimestariksi sekä perusti viisilapsisen perheen ja menestyneen nahkatehtaan Janakkalaan Napialan kylään.
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Kyrkoherde Erik August Göransson
Kirkkoherra Erik August Göransson tyylikkäästi virka-asussaan, lienee jopa ateljee-kuva, mutta kuvasta ei käy selville kuka olisi sen ottanut. Jomalan seurakunnan aikaa, 1920-30-luvun vaihdetta todennäköisimmin. Varhaisissa muotokuvissa katse kohdistuu muualle, ei kameraan päin. Harras tilaisuus, yhteys kuvan katsojaan säilytetään näin hieman etäisempänä.
En bok om Åland
Kirja Ahvenanmaasta - En bok om Åland. Osuipa käteeni, oli nimittäin menossa hävitykseen ja nappasin sen käteeni. Kirjassa on kuvat ja tarinaa Erik August Göranssonin kirkoista, joissa ehti palvella Ahvenanmaalla: Kumlinge (1905 - 1909), Eckerö (1909 - 1919) ja Jomala (1926 - 1935). Tosin olihan hän Maarianhaminassakin (1909 - 1926) kirkkoherrana mutta kirkkoa ei vielä silloin siellä ollut. Kaikki muutkin Ahvenanmaan seurakunnat esitelty kirkkoineen, tarinaa maakunnan sijainnista, synnystä, luonnosta, väestöstä, muinaisista linnoituksista. Kirja on kustannettu vuonna 1910 Gösta Tallqvistin kirjoittamana. Ajattelin, että kirja pitäisi julkaista uusintapainoksena kunnes googlatessani huomasin, että niinpä se olikin jo julkaistu uudestaan viime vuoden lopulla!
lauantai 26. marraskuuta 2011
Iniö-näyttely kesällä 2012
Iniö-valokuvanäyttelyn työryhmä arvioimassa Erik Augustin Iniö-kuvia vuosilta 1900 - 1905. Kuvassa Iniön
osavuosiasukkaat ry:n hallituksen jäseniä: Ralf Nyman, Elisabeth Dahla ja Theresia Björklund.
Erik August oli ahkera harrastajamaalari mutta myös harrastajavalokuvaaja. Nyt ensi kesänä pidetään Erik Augustin valokuvista näyttely Iniössä. Valokuvia näyttelyyn on suunniteltu tulevaksi noin 20 valokuvaa kehystettyinä ja tekstitettyinä. Valokuvat ovat tärkeä osa Iniön kulttuurihistoriaa, myös hyvin sommiteltuja, teräviä, sävykkäitä ja hyvin säilyneitä. Myös niiden sisällöstä tiedetään paljon ja näyttelyn yhteydessä saataneen lisää tietoa. Näyttely pidetään Iniössä heinäkuussa 2012.
lauantai 5. marraskuuta 2011
Pyhäinmiestenpäivänä 2011
Moster Sagan, Saga Brenningin, aik. Cederqvistin s. Göranssonin Vängåvan-muistikirjan välistä löytyy Marta (Vaara, s. Göransson 1902 - 1976) siskonsa kuolinilmoitus vuodelta 1976. Marta ja Saga olivat hyviä ystäviä läpi koko elämän, olihan heillä vain noin kaksi vuotta ikäeroa.
Ro efter möda,
Vila så skön
Bjudes som svar,
På den kämpandes bön,
Kronan skall räckas,
Dignande själ
Tårarna torkas,
Allt skall bli väl.
God är kärleken.
Samaisen muistikirjan toiselta sivulta löytyy läheisten nimiä kuolinpäivineen:
Atte 21.2.1969
Pappa ( Erik August) 3.4.1935
Mamma (Olga Matilda) 23.6.1956
Ragnar 1.10.1961
Irma 8.5.1962
Marta 7.2.1976
Margit 28.3.1967
Harald 22.10.1966
Holger 17.10.1959
(nimet syntymäjärjestyksessä, yksi sisaruksista puuttuu eli Gurli, jonka kuolinpäivä tarkistetaan)
Hyvää pyhäinpäivänjatkoa ystäville, suvuille. kaikille - tänään on päivä, jolloin on hyvä pysähtyä muistamaan menneiden sukupolvien rakkaita.
perjantai 4. marraskuuta 2011
Hilja Liukko ja Maija Muinonen
Talousneuvos Hilja Liukon ja Maija Muinosen aikoinaan rakennuttama niin kutsuttu "naisten talo" Lahdessa, Lahden keskustan tuntumassa kuvattuna syksyisellä ohikulkumatkalla. Kaikki talon asukkatkaan eivät taida tuntea talon alkuperäistä historiaa, tällaisen vaikutelman sai, kun kerran asiaa tiedustelin pitkäänkin talossa vaikuttaneelta henkilöltä. Suurin aravatalo aikoinaan, vieläpä sitkeiden yrittäjänaisten rakennuttama. Mannerheim siinä edessä vahtiikin taloa, rautatieasemalle ei ole pitkä matka sinnekään.
Erik August ja Olga Matilda Göransson
Göranssonin perheen vanhemmat eli Erik August ja Olga vierekkäin. Kuvat lienee aivan 1900-luvun alkuvuosilta, ellei jopa Iniön (1900 - 1905) tai Kumlingen (1905 - 1909) ajalta, kuitenkin suurella todennäköisyydellä ensimmäisen vuosikymmenen ajalta. Kehys tyylikäs tuplakehys, kultaisella, kullanvärisellä metallireunuksella, jotka tarkoituksella juotettu toisiinsa. Moni suvun jäsen saattanee löytää helpostikin itsestään tai perheensä jäsenistä jomman kumman piirteitä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)