lauantai 30. huhtikuuta 2011

Eckerö igen ...


Eckerön pappilassa jälleen. Pappilan edelleen säilyneessä tuolissa istuu Ragnar Göransson, Erik August Göranssonin s. 1898 vanhin yhdeksästä lapsesta. Lieneekö kuvan muitakin esineitä pappilassa jäljellä ... ... kirjahylly, patsas? Kuva lienee noin vuodelta 1912.

Iniö prästgård 1905



Iniön pappilan päärakennus lipputangosta oikealla takana. Keitä mahtaa olla kokoontuneena pihamaalle? Kyseessä lienee jokin juhlatilaisuus. Juhlan kunniaksi on lippukin liehumassa. Kuva on vuosien 1900 - 1905 väliltä. Tarkemmin vuosilukua ei toistaiseksi pysty sanomaan. Iniön pappilan päärakennus on edelleen olemassa samalla paikalla mutta rakennus lienee rakennettu kokonaan uudestaan tai ainakin täydellisesti korjattuna, ehkä osin entisöityneenäkin. Muita vierssä olevia rakennuksia ei enää ole, ne on purettu tai tuhoutuneet tulipalossa.Totta, sadassa vuodessa papinkin virka-asunto, koti kokee aikamoisia muutoksia ...

Olga vanhimpine tyttärineen ...



Olga Göransson, Erik August Göranssonin vaimo ja tyttäret Irma ja Marta vierellään. Eckerön aikaa, Irma noin 15-vuotias ja Marta hieman nuorempi, 13-vuotiaana kuvassa. Erik August oli innokas valukvaaja, joka tilanteesta nappasi kuvan. Filmin ja kuvat kehitti tietysti itse.

Irma Göransson i Eckerö prästgård


Irma Göransson s. 1900, Erik August Göranssonin vanhin tyttäristä samaisessa kuvausympäristössä kuin moni muukin lapsistaan. Kuva on otettu Eckerön pappilassa noin vuonna 1915. Erik August oli vuosien 1909 - 1919 välisen ajan Eckerön seurakunnan kirkkoherrana ja usein sisäkuvien taustaksi tuli juuri tässäkin kuvassa näkyvä kakluuni ympäristöineen - kuten uunin jugendtyylinen kipinäsuoja. Kakluunia ei siis enää ole olemassa, pappila kylläkin. Kakluunin etukoriste on muuten pappilassa tallessa.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Olga ja Erik i Mariehamn ca. 1925



Olgasta ja Erik Augustista on säilynyt tai oikeammin on olemassa vain vähän kuvia, joissa he olisivat samassa kuvassa. Oman arkistotutkimukseni valossa on helppo päätellä, että mitä todennäköisemmin lähes kaikki otetut kuvat ovat säilyneet suvun piirissä aina tähän päivään saakka. Tässä on yksi yhteiskuva Olgasta ja Erikistä. Kuva on otettu 1920-luvun puolivälissä Maarianhaminan pappilan pihanpuolen sisäänkäynnin kohdalta. Erik ottanut hatun pois päästään kuvauksen ajaksi. Maarianhaminan pappila on edelleen omalla paikallaan.

Norrby vik ca. 1900


Norrbyn lahti, höyryvene ja Iniön kirkko

Kapealla Norrbyn lahdella kulkeva katoksellinen höyryvene vetää soutuvenettä perässään. Höyryvene lienee jonkinlainen yhteysvene, jolla on kuljetettu varmaankin tavaraa ja asukkaita lähisaariin. Takana Norrbyn kirkonkylää ja Iniön kirkko. Kuva lienee otettu aivan 1800-1900-luvun vaihteessa, silloin kun Erik August Göransson aloitti siellä kappalaisena. Muutama vastaavanlainen kuva julkaistu blogissa aikaisemmin.

Vid Molins fontän i Stockholm våren 1918




Kuvan takapuolella lukee teksti: Molins Fontän, Kungl. Operan och ett par morgonvandrare våren 1918.  Erik August Göransson on lähtenyt Eckeröstä Tukholman-matkalle Marta-tyttärensä kanssa ja kuvannut itsensä ja tyttärensä lankalaukaisimella. Marta Göransson on kuvassa 16-vuotias ja Erik August  50-vuotias.

Eckerön laiturin tuntumassa ... 1910-lukua



Kuka tietää vaikka kuva olisi Eckerön laiturin tuntumassa otettu. Meri aukeaa kauas taakse. Neljä pyöräilijää, joista oikealla oleva vaaleatakkinen herra on pappi Erik August Göransson. Viides henkilö on ottanut kuvan tai sitten se on otettu aikalaukaisimella mitä pidän todennäköisimpänä. Kun kuvaa katselee tarkemmin, niin saattaa olla, että Erik Augustin vieressä oleva komeahameinen naispyöräilijä onkin hänen Olga-vaimonsa.

Perhepotrettia piknikillä 1910-luvulla


Göranssonin perhettä 1910-luvulla. Kuvan oikeamman puoleiset pojat ovat Harald ja Holger. Olga-äiti seisovan naisen edesssä istumassa. tumma-, mustahiuksinen Marta lienee toinen vasemmalta. Jos ylioppilashattuinen on Irma, niin kuva olisi vuodelta 1918. Pienet tytöt keskellä ovat varmaankin Helga, Gulle ja jo vähän vanhempi Margit. Alkuperäinen kuva on vain 7 x 10 cm ja jossa on jostakin syystä paljon sormen jälkiä. Kuvan on tietysti ottanut Erik August Göransson.

Iniön kalliomaisemaa kesällä 1906



Iniöläistä kalliomaisemaa vuonna 1906. Kuvassa kaarnavenettä uittamassa Erik August ja Olga  Göranssonin vanhin lapsista Ragnar Göransson, s. 1898 ja touhua seuraamassa Ragnar nuoremmat sisarukset Irma, s. 1900 ja Marta, s. 1902. kivessä lukee Maja & ? 1838 - 1904, löytyyköhön kivi edelleen paikaltaan ... ?? Muitakin lapsia perheeseen oli jo syntynyt ( Saga, s. 1904 ja Margit, s. 1906) mutta olivat sen verran nuorempia, että saivat jäädä äitinsä kanssa puuhailemaan.

Göranssonien perhettä 1900-luvun alussa



Kuvassa edessä oleva tummahiuksinen nuori neito on Marta Göransson (1902 -1976), ehkä noin neljä vuotiaana. Hänen vieressään vasemmalla on Olga-äiti Göransson ja vasemmalla oleva tyttönen on Martan vanhempi Irma-sisar. Auki olevan ikkunan kohdalla takana vasemmalla on kolmas Göranssonien sisaruksista eli Ragnar Göransson. Muut tuntemattomia. Mutta mikä lienee paikkakunta, Maarianhamina tuskin, sillä tuohon aikaan perhe asui Iniössä, Erik August-isä oli siellä kappalaisena. Olisiko sitten turkulaista maisemaa ...

Napialan Nahkatehdas - postileima 1980



Napialan Nahkatehdas täytti 100 vuotta kesäkuun 7. päivä vuonna 1980. Sen kunniaksi myös frankeerauskoneeseen tuli juhlan kunniaksi oma leimansa, jossa keskellä ilves-logo, yläpuolella vuosiluvut 1880 - 1980. Oheisen kirjeellä on kiitetty tehtaan juhliin osallistuneita.

Tervakosken Kaiku 1963



Eini Liukko-Vaaran ura lähti mukavasti liikkeelle vuoden 1963 Suomen Kansallisoopperassa esitetyn Aidan siivittämänä.

Tervakosken Kaiku oli vuosikymmeniä 1920-luvulta alkaen pitkään merkittävä viikottain ilmestynyt paikallislehtinen. Vuoden 1963 numerossa 43 oli pitkä artikkeli oopperalaujalatar Eini Liukko-Vaarasta:

Tervakoskelaisen laulajattaren loistava debyytti Kansallisoopperassa.

Luettuani jokin aika sitten pääkaupungin lehdistä Kansallisoopperassa vietetyn Verdin 150-vuotisjuhlanäytännön loistavasta, persoonallisesta Aidasta, joka ei jättänyt ketään kuulijaansa kylmäksi ja jolle pääkaupungin musiikkiarvostelijat toivottivat "pikaisiin kuulemiin", koputin Napialan Nahkatehtaalla myyntipäällikkö Kai Vaaran ovea haastattelun toivossa.
Voiko tämä herttainen, välitön ovenaukaisija olla tuo ensi-iltayleisön Aida! Haastattelupyyntöön suostuttiin tyttömäisellä välittömyydellä, ja ennenkuin ehdin kunnolla alkuunkaan, höyrysi jo kuuma kahvi mokkakupeissa.
Kahvia juodessamme sain tietää, että laulajatar Eini Liukko-Vaara on syntyisin viipurilaisia, lauleskellut jo pienestä tytöstä lähtien, mutta aloittanut sittenlauluopinnot vakavammassa mielessä Helsingissä rouva Ester Raskin oppilaana vuonna 1954, mikä opiskelu johti sitten ensi konserttiin pääkaupungin konservatoriossa viisi vuotta myöhemmin.
Tämän jälkeen seurasivat vuodet Sibelius-Akatemiassa Jolanda di Maria Petriksen oppilaana kolme vuotta. Kahvia lisää kaataessaan jatkaa haastateltavani eloisasti ja hymyilevänä: - Tarmokkaan ja vaativan opettajani johdolla harjoittelin mm. muutamia Verdin Aidan aarioita, mutta vasta Savonlinnan Musiikkipäivillä 1962 jouduin Wienin Valtionoopperan professorin Karl Hudezin ja kamarilaulaja Peter Kleinin ohjauksen alaisena syventymään Aidan kahteen oopperakohtaukseen myös näyttämöllisesti. Tutustuttuani opettajani Petriksen opastuksella koko Aida-oopperaan uskaltauduin  opettajani kehoituksesta koelaulantaan oopperan johdolle tämän vuoden keväällä. Kun koetilaisuuden jälkeen oopperan johtaja Alfons Almi tiedusteli, mitä oopperaa haluaisin laulaa, vastasin empimättä: "No tätä Aidaa tietenkin", koska se oli jo tullut minulle erittäin läheiseksi ja rakkaaksi. "Palataan asiaan myöhemmin", oli oopperan johtajan vastaus - ja siihen palattiinkin mielyttävällä tavalla. Sain kutsun oopperan avajaisiin 12. päivänä, ja tiivis harjoitus alkoikin heti seuraavana päivänä jatkuenkin niin tiiviinä, että ainoastaan viikonloppuisin saatoin käydä kotona Tervakoskella.
- Oli erittäin mielyttävä työskennellä ohjaaja Lauri Juhani Ruuskasen alisena ja tuntea myös suurta sydämmellisyyttä ja auttamishalua koko mukana olevan oopperahenkilökunnan taholta. Lisää harjoitusta sain esiintymällä oopperajohtajan suosittelemana Tampereen kaupunginorkesterin solistina yhdessä Maiju Kuusojan ja Pekka Nuotion kanssa Verdin 150-vuotisjuhlakonsertissa.
- Miltä tuntui lauantai-iltana viikko ennen Aida-oopperan alkua pukuhuoneessanne - kysyin uteliaana ensi-iltaa ajatellen.
- Tunnustaa täytyy, että odottaminen esiripun aukeamiseen saakka oli vähemmän miellyttävää mutta astuessani näyttämölle tunsin jo suurta helpotusta.
- Entä kun kaikki oli onnellisesti ohi?
- Tunsin vain syvää kiitollisuutta ja puhdasta onnea. Näissä "Niilin-tunnelmissa" olenkin elänyt ensi-illan jälkeiset päivät.
Uskalsin raottaa hiukan tulevaisuuttakin kysymällä, mitä on tulevaisuudessa odotettavissa. Sain tietää, että Aidan toinen esitys on tänään ja myöhemmin toivottavasti uusia oopperaosia.
Vilkaisen kirjastohuoneessaan istuvaa, kirjaan syventynyttä laulajattaren aviomiestä, myyntipäällikkö Kai Vaaraa, ja uskalla talon emännältä tiedustella, miten nämä "Niilin-tunnelmat" ovat vaikuttaneet aviomieheen - ja vastaus tuli empimättä: "Ettekstyö näe, eiks hää oo jo vähä muuttunut egyptiläise näköseks ..."

Napialan ilves 1990



Napialan Nahkatehtaan tunnuseläin ilves kuvattuna vuoden 1990 joulukorttiin. Tehdas oli juuri edellisenä kesänä täyttänyt 110 vuotta. Kortissa on signeeraus MA-87. Kuka lieneekään kysyinen graafikko, kortin suunnittelija, piirtäjä?

Pello 1960




Pellosta kotoisin oleva Waaran suku on aina huomioinut etelä-Suomeen, eteläiseen Hämeeseen Janakkalaan muuttaneen Salomon Waaran jälkeläisten perheitä: "Rötköset" lukee Martha Vaaralle 21.12.1960 lähetetyssä  joulukortissa. Keitä Rötköset sitten ovat? Salomon Waaran Matilda sisko meni naimisiin Arvid Lehdon kanssa ja heille syntyi Julia-tytär. Julia puolestaan meni naimisiin Aate Rötkösen kanssa ja heille syntyi kaksi poikaa, Heikki ja Hannes Rötkönen. Jomman kumman perhe on tässä sitten Napialaan, Nahkatehtaan maisemiin joulua vuonna 1960 toivotellut. Terveisiä Heikille ja Heikin neljälle tyttärelle perheineen sinne Pelloon!

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Tvillingarna: Ett avsked 25.9.1959



Tvillingarna: Ett avsked 25.9.1959

Som tvillingsbröder hand i hand
vi sprungo kring i barndomsland
mot soluppgångens gyllne bård
där spunno vi den starka tråd
som hållit samman livet ut
fast väg bar bort hemmets knut.

Igenom skolans öppna dörr
Ej saknas Hocki, ty som förr
vid sidan gick där också Du
Vi drogo jämt i klasser sju
Sorglöst var då pojkars sinne
välbevakat, städs i minne.

Upptåg och allvar, om varann´
Till mössan vit Du sedan vann
Din väg gick så till Auras strand
Min, bort mig förde över land
Vi möts hos Mor. Se hur hon log,
då väg till hemets strand vi tog.

Vårt liv är ju en skola jämt
Först Mor och Far och så konvent
De syskon kära i en ring
De skola ock: Se Dig omkring!
Tack Holger bror för var du Gett
Den del av livet, glöms ej lätt.

"ERGÖ"

ERGÖ = Erik Ragnar Göransson, Holger Göranssonin vanhempi veli kirjoitti veljestään muistokirjoituksen, kun Holgerin oli aika lähteä, syyskuussa 1959 - juuri 50 vuotta täytäneenä.

Barnens Sångbok 1908



Barnens Sångbok, kristliga sånger för hemmet och skolan. Marta Göranssonin (1902 - 1976) 9-vuotiaana vuonna 1911 signeeraama laulukirjanen. Tämähän hänellä on ollut Folkskolans Musikfestivaaleilla Kaisaniemessä. Kirjanen on painettu Helsingissä 1908 ja kustantanut Luteriska Evangeliförenings i Finland  förlag.

Napialan tehdasta 1940-luvulla


Napialan Nahkatehtaan rakennuskantaa 1940-luvulla.

Napialan Nahkatehtaan rakennuksia 1940-luvulla. Takana vasemmalla näkyy tehtaan uusi 1937 valmistunut päärakennus. Sen edessä matalampi samoin tiilinen laajennusosa, joka rakennettiin jossakin vaiheessa korkeudeltaan ja muulta muodoltaan yhteneväksi itse päärakennuksen kanssa. Etualalla oleva yksi tehtaan alkuperäisiä puurakennuksia,  lienee jokin monista nahkojen kuivausrakennuksista. Kyseisen rakennuksen avokatosta käytettiin myös vuotien kuivatukseen. Oikealla takana näkyy Oskari Waaran perheen hirsirakenteinen talo, joka sekin on rakennettu joskus 1880-luvun puolessa välissä, pian tehtaan perustamisen jälkeen vuonna 1880.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Folkets Sångbok 1913



Pieni lauluvihkonen vuodelta 1913, kuulunut aikoinaan Marta Göranssonille, on säilynyt liki sata vuotta muistona noilta ajoilta. Yli 70 isänmaallista laulua. Näitä Marta on sisaruksineen, vanhempineen laulanut vaikka Kaisaniemen puistossa pidetyillä laulujuhlilla 1910-luvun molemmin puolin.
Kirjasen alkusanat: "Sång och musik äro för människan likasom ett annat heligare språk, på hvilket hon gerna uttrycker sora och glädje, saknad och hopp" E. Lönnrot.

Riihimäen erämessut 1990


Napiala Oy:n tarra vuonna 1990 - tehtaan täytäessä 110 vuotta.

Napialan Nahkatehtaalla - Napiala Oy:llä oli oma osasto Riihimäen erämessuilla vuonna 1990. Esillä oli niin reput kuin rinkat ja erilaiset koiratarvikkeetkin. Erämessut Riihimäellä pidettiin vuonna 1990  6. - 10. kesäkuuta - juuri sillä välillä ehti tehdaskin täyttää 110 vuotta, 7. kesäkuuta katsotaan olleen virallinen tehtaan juhlapäivä. Tuliko päivä sitten tehtaan perustajan Salomon Waaran pojanpojan Erkki Waaran syntymäpäivän vai aivan vanhojen asiakirjojen mukaan ei ole tarkkaan tiedossa. Mutta kuuluja Salomonin-päiviä vietettiin kylläkin vasta seuraavana päivänä eli 8. kesäkuuta, Salomonin nimipäivänä.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Kumlinge kyrka


Kumlinge St. Anna kyrka från 1400-talet. - kuultokuva-postikortti 1960-luvulta.

Kumlingen kirkko kuvattuna postikorttiin 1960-luvulla. Erik August Göransson muutti perheineen Iniöstä Ahvenanmaalle Kumlingeen syksyllä 1906, jossa tuli valituksi kirkkoherraksi. Kumlingen senaikaista pappilaa ei ole ilmeisesti kuitenkaan enää olemassa.

Olavinlinna postikortissa 1970


"Olavinlinnan perusti v. 1475 Savonlinnan Kyrönsalmessa olevalle saarelle ritari Eerik Akselinpoika Tott"
Postikortin julkaisija: Kustannus ja myynti Matti Hokkanen & co Jyväskylä.

Vuonna 1970 Olavinlinna-aiheisen postikortin takana luki jo vähän hillitymmin, pelkästään Olavinlinna, Olofsborg. Jälleen Einin kirjeenvaihtoa lähisukulaisilleen Helsinkiin.

Olavinlinna postikortissa 1966


Olavinlinna. Kuultokuva-postikortti

Postikortin takapuolella lukee: Olavinlinna, Suomen kaunein keskiaikainen linna (1475); Olofsborg, Finlands vackraste medeltida slått; Olavinlinna, the most beautiful medieval castle in Finland; Olavinlinna, das schönste Schloss vom Mittelalter in Finnland. Eini Liukko-Vaara on jälleen osallistunut Savonlinnan musiikkipäiville. Eini kirjoittaa heinäkuussa 1966 anopilleen Martha Vaaralle: "Tulen jäädyttämään mansikoita 15. päivän jälkeen, jos odotatte!".

Janakkala - 1970-lukua


Janakkala-aiheinen postikortti 1970-luvulta, Janapaino Oy, Turenki, kuva: P. Lamppu

Janakkalan kunnan esittelyä postikortin muodossa 1970-luvun alussa. Kortissa Janakkalan kirkko, Laurinmäki, Kunnantalo Turengissa ja professori Oskari Jauhiaisen tekemä paperintekijäin patsas, Paperintekijät Tervakoskella. Paperintekijäin patsas paljastettiin vuonna 1968 Tervakoski Oy:n täyttäessä 150 vuotta. Patsaan taustalla näkyvässä talossa Kai Vaara piti kirjakauppaa 1959 - 1994.

Nauvo - Nagu 1948


Nagu Kyrkoby, Nauvon kirkonkylä - Uuden Auran kirjapaino, Turku.
Kortin taustapuolella lukee: myydään Nauvon kirkon restauroimisen hyväksi;
Säljes till förmån för Nagu kyrkas restaurering.

Turkulaisen kuvataiteilijan Helge Stenin vuonna 1948 piirtämiä postikortteja, joita myytiin aikoinaan, ainakin -60-luvun loppupuolella Nauvon kirkon restauroimisen hyväksi. Miten Nauvo sitten sukuumme liittyykään .... ? Moster Sagalla, Saga Cederquistillä s. Göransson oli miehensä Aten kanssa siellä pieni siro kesämökki, jossa harjoitettiin Sagan ohjauksella 60-luvun nuoren sukupolven ruotsinkielen intensiiviopetusta. Näillä ehdoilla sinne ylipäätään oli mahdollisuus päästä käymään ja ilmeisen kaukokatseisesti Saga kielten osaamisen merkityksen tajusi. Hienoja muistoja Nauvosta, useammastakin kesäisestä matkasta sinne. Allekirjoittaneen muistin mukaan mökki sijaitsi Pikku-Nauvossa. Kortit ovat kesän -67 matkamuistoja.

Motiv från Nagu Framnäs - Aihe Nauvon Framnäsistä.

Interioör från Nagu kyrka - Nauvon kirkon sisäkuva.

Jan Karlsgården i Kastelholma, Åland


Jan Karlsgården 1968: foto: O. T. Beckman, Mariehamn

Jan Karlsgården, ahvenanmaalainen Kastelholmassa sijaitseva Helsingin Seurasaaren tyyppinen ulkoilmamuseo kuvattuna postikorttiin vuonna 1968. Kortissa keskellä tyylikkäästi Ahvenanmaan vaakuna, jota ympäröi Ahvenanmaan liput. Marta Vaara lähettänyt syksyiset terveiset kotiseutumatkaltaan tyttärelleen Margareta Kinnuselle s. Vaara Helsinkiin. Marta Vaarahan ei ole syntyjään ahvenamaalainen vaan iniöläinen, syntynyt Iniössä kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.1902.