lauantai 31. joulukuuta 2011

Werner Lehto


Ivar Lehdon isä Werner Lehto vasemmalla.

Ivar Lehdon kirjeen allekirjoitus

Ivar Lehto asuu samaa ruotsinpuoleisen Pellon taloa kuin isänsä Werner aikoinaan.

Joulupostin mukana tuli mukava yllätys pohjoisen Pellosta: Ivar Lehtolta kirje, jonka mukana oli oheinen valokuva. Erkki Waaran perhe on ollut 1960-luvun puolessa välissä talvisella pohjoisen hiihtomatkalla ja poikenneet ruotsinpuoleiseen Pelloon tapaamaan sukua: kuvassa vasemmalla Werner Lehto, Matilda ja Ivar Lehdon poika, sekatavarakauppias aikoinaan. Nuori neiti keskellä on Tuula Korvenmaa ent. Parikka, s. Waara, hänen isänsä Erkki Waara ja oikealla Erkin vaimo ja Tuulan äiti Anneli Waara. - Matilda Lehto taasen oli Napialan Nahkatehtaan perustajan Salomon Waaran sisko. Etelän ja pohjoisen Waarat pitivät yhtä, sen tämäkin kirje ja valokuva todistaa. Yhtä pitämisen ajatus onkin tärkeää: tietää, mistä oikein on kotoisin. Kiitos Ivar kuvasta!

Mennyt vuosi ....

Helga 21-vuotiaana vuonna 1932.

Mennyt vuosi 2011 oli Helga Anderssonin s. Göransson juhlavuosi: Helga oli syntynyt Eckerössä vuonna 1911; tänä vuonna saatoimme juhlia hänen satavuotis-syntymäjuhliaan. Oheisessa kuvassa moster-Helga on kuvauttanut itsensä valokuvaajalla juuri täysi-ikäiseksi eli siihen aikaan 21-vuotta täytettyään vuonna 1932.  Onnea Helga vielä kerran! - Vielä on yksi Göranssonien sisaruksista, joka satavuotisjuhliaan viettää: Gurli, Gulle, ei vielä ensi vuonna mutta vuonna 2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta hänen syntymästään, viimeistään silloin lisää Gullestä, taitavasta posliininmaalaajasta.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Sukukokous Ahvenanmaalla 18.-19.7.1988




Göranssonit kokoontuivat sukukokoukseen Ahvenanmaalle kesällä 1988. Silloin on käyty myös Erik August Göranssonin maisemissa Eckerössä. Eckerön kirkkomaan paksu ainakin kaksi metriä leveä kivimuuri on ilmeisesti siellä edelleen. Sukukokoukset ovat hieno tapa pitää yhteyttä läheisiin sukulaisiin - vaikka vähän kaukaisempiinkin. Jostakin syystä allekirjoittanut ei ollut ko. retkellä kuitenkaan mukana.

maanantai 5. joulukuuta 2011

Salomon Waaran perhehaudalla



Janakkalan kirkon hautausmaalla Salomon Waaran (1855 - 1926) perhehaudalla. Haudan lepoon oli kuvan ottohetkellä vuonna 1921 jo aikaisemmin siunattu Salomon ja Julia Waaran perheen kolme pientä lasta, jotka olivat kuolleet muutaman päivän, muutaman kuukauden ikäisinä. Hautakivi on upea pystymallinen kiillotettu mustagraniittinen kivi. Hautaa ympäröi vielä muutama vuosikymmen sitten metalliputkiaita muutaman metrin välisillä kivitolpilla. Takana seisova paksuviiksinen mies on itse Salomon Waara, joka kunnioittaa juuri haudan lepoon siunattua Julia-vaimonsa (1859 - 1921) rauhaa. Sittemmin useampikin Waaran perheen jälkeläisistä lepää täällä Janakkalan hautaumaan levossa.

Eckerö kyrka - 1910-talet



Erik August Göranssonin akvarellipostikortti Ahvenanmaalta - Eckerön kirkkomaata kauniine senaikaisine 1910-luvun kiviaitoineen ja portteineen. Ylempi kortti on alkuperäinen, original, ja alempi on nykyaikaisella tekniikalla tehty mustesuihkuvedos laadukkaalle Hahnemühlen Bamboo paperille, ohuelle kartongille (290 gsm). Värimaailma on hyvin samanlainen, jopa paperin pinta jäljittelee alkuperäistä niin hyvin kuin vain voi kuvitella. Näin hienojen korttien maisemia voi jakaa niistä kiinnostuneille esimerkiksi  suvun jäsenille. Erik August Göransson oli kortin piirtäessään itse kirkkoherrana Eckerön seurakunnassa (1909 - 1919). Alkuperäinen kortti on kulkenut 1966 moster Sagalta, Saga Göranssonilta allekirjoittaneelle ja säilynyt, sattumoisin, tarkoituksella säilynetty hyvin tallessa - seuraavien sukupolvien ihmeteltäväksi, ihaltavaksi. Hienoa!

Oskari, Erkki ja Hokki



Oskari Waara (1887 - 1958), Oskarin poika Erkki Waara (1924 - 1988) ja Hokki, Holger Göransson (1909 - 1959) harvinaisessa yhteiskuvassa joskus 1940-luvun puolen välin aikaan. Hokki oli Waarojen hyvä ystävä. Oskari tunsi Hokin jo pienestä pojasta alkaen. Voisi jopa kuvitella, että piti Hokkia yhtenä omana poikanaan, kun ainakin kerran haki Hokin Ahvenanmaalta Napialaan kesää viettämään 1920-luvun alkuvuosina. Holger Göransson oli Oskarin yksi Marta vaimon veljistä.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Världkrigets sista dagar på Åland




Kirjassa, kirjasessa Berättelser och Upplevelser på Åland under Världskrigets sista dagar (julkaistu 6/1935) kertoo myös omalta osaltaan kyrkoherde Erik August Göransson tarinansa, miten hän eli ja toimi venäläisten häiritessä ahvenanmaalaisten elämää kevällä 1918. Venäläisiä oli tietojen mukaan vielä ainakin muutamia kymmeniä tuhansia Suomessa ja heidän karkoittaminen maan eri osista ei ollut helppoa. Erik Augustin tarina on osin kirjan kirjoittajan A. A. Eklundin kokoomana, sillä Erik August kuoli huhtikuussa 1935, kun kirja julkaistiin kesäkuussa.




Kyrkoherde Erik August Göransson



Kirkkoherra Erik August Göransson tyylikkäästi virka-asussaan, lienee jopa ateljee-kuva, mutta kuvasta ei käy selville kuka olisi sen ottanut. Jomalan seurakunnan aikaa, 1920-30-luvun vaihdetta todennäköisimmin. Varhaisissa muotokuvissa katse kohdistuu muualle, ei kameraan päin. Harras tilaisuus, yhteys kuvan katsojaan säilytetään näin hieman etäisempänä.

En bok om Åland



Kirja Ahvenanmaasta - En bok om Åland. Osuipa käteeni, oli nimittäin menossa hävitykseen ja nappasin sen käteeni. Kirjassa on kuvat ja tarinaa Erik August Göranssonin kirkoista, joissa ehti palvella Ahvenanmaalla: Kumlinge (1905 - 1909), Eckerö (1909 - 1919) ja Jomala (1926 - 1935).  Tosin olihan hän Maarianhaminassakin (1909 - 1926) kirkkoherrana mutta kirkkoa ei vielä silloin siellä ollut. Kaikki muutkin Ahvenanmaan seurakunnat esitelty kirkkoineen, tarinaa maakunnan sijainnista, synnystä, luonnosta, väestöstä, muinaisista linnoituksista. Kirja on kustannettu vuonna 1910 Gösta Tallqvistin kirjoittamana. Ajattelin, että kirja pitäisi julkaista uusintapainoksena kunnes googlatessani huomasin, että niinpä se olikin jo julkaistu uudestaan viime vuoden lopulla!

lauantai 26. marraskuuta 2011

Iniö-näyttely kesällä 2012


Iniö-valokuvanäyttelyn työryhmä arvioimassa Erik Augustin Iniö-kuvia vuosilta 1900 - 1905. Kuvassa Iniön 
osavuosiasukkaat ry:n hallituksen jäseniä: Ralf Nyman, Elisabeth Dahla  ja Theresia Björklund.

Iniö sijaitsee Turun saaristossa ja on kuuluu nykyään Paraisten kuntaan. Miten Iniö sitten kuuluu Göranssonien suvun historiaan? Erik August Göransson toimi Iniössä vt. kappalaisena vuosina 1900 - 1905 ja sinä aikana siellä syntyi perheeseen Marta-tytär (1902 -1976), Saga-tytär (1904 - 1978). Irma-tytär oli syntynyt 1900 (1900 - 1962) mutta ei ole tarkistettu oliko hän myös Iniön aikana syntynyt.
Erik August oli ahkera harrastajamaalari mutta myös harrastajavalokuvaaja. Nyt ensi kesänä pidetään Erik Augustin valokuvista näyttely Iniössä. Valokuvia näyttelyyn on suunniteltu tulevaksi noin 20 valokuvaa kehystettyinä ja tekstitettyinä. Valokuvat  ovat tärkeä osa Iniön kulttuurihistoriaa, myös hyvin sommiteltuja, teräviä, sävykkäitä ja hyvin säilyneitä. Myös niiden sisällöstä tiedetään paljon ja näyttelyn yhteydessä saataneen lisää tietoa. Näyttely pidetään Iniössä heinäkuussa 2012.

lauantai 5. marraskuuta 2011

Pyhäinmiestenpäivänä 2011



Moster Sagan, Saga Brenningin, aik. Cederqvistin s. Göranssonin Vängåvan-muistikirjan välistä löytyy Marta (Vaara, s. Göransson 1902 - 1976) siskonsa kuolinilmoitus vuodelta 1976. Marta ja Saga olivat hyviä ystäviä läpi koko elämän, olihan heillä vain noin kaksi vuotta ikäeroa. 

Ro efter möda,
Vila så skön
Bjudes som svar,
På den kämpandes bön,
Kronan skall räckas,
Dignande själ
Tårarna torkas, 
Allt skall bli väl.
God är kärleken.


Samaisen muistikirjan toiselta sivulta löytyy läheisten nimiä kuolinpäivineen:

Atte 21.2.1969

Pappa ( Erik August) 3.4.1935
Mamma (Olga Matilda) 23.6.1956
Ragnar 1.10.1961
Irma 8.5.1962
Marta 7.2.1976
Margit 28.3.1967
Harald 22.10.1966
Holger 17.10.1959

(nimet syntymäjärjestyksessä, yksi sisaruksista puuttuu eli Gurli, jonka kuolinpäivä tarkistetaan)

Hyvää pyhäinpäivänjatkoa ystäville, suvuille. kaikille - tänään on päivä, jolloin on hyvä pysähtyä muistamaan menneiden sukupolvien rakkaita.

perjantai 4. marraskuuta 2011

Hilja Liukko ja Maija Muinonen



Talousneuvos Hilja Liukon ja Maija Muinosen aikoinaan rakennuttama niin kutsuttu "naisten talo" Lahdessa, Lahden keskustan tuntumassa kuvattuna syksyisellä ohikulkumatkalla. Kaikki talon asukkatkaan eivät taida tuntea talon alkuperäistä historiaa, tällaisen vaikutelman sai, kun kerran asiaa tiedustelin pitkäänkin talossa vaikuttaneelta henkilöltä. Suurin aravatalo aikoinaan, vieläpä sitkeiden yrittäjänaisten rakennuttama. Mannerheim siinä edessä vahtiikin taloa, rautatieasemalle ei ole pitkä matka sinnekään.

Erik August ja Olga Matilda Göransson



Göranssonin perheen vanhemmat eli Erik August ja Olga vierekkäin. Kuvat lienee aivan 1900-luvun alkuvuosilta, ellei jopa Iniön (1900 - 1905) tai Kumlingen (1905 - 1909)  ajalta, kuitenkin suurella todennäköisyydellä ensimmäisen vuosikymmenen ajalta. Kehys tyylikäs tuplakehys, kultaisella, kullanvärisellä metallireunuksella, jotka tarkoituksella juotettu toisiinsa. Moni suvun jäsen saattanee löytää helpostikin itsestään tai perheensä jäsenistä jomman kumman piirteitä.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Åbo - Turku - 1907 - Porthan




Vanhat postikortit Turusta jatkuvat:  Porthanin puisto.  Kauniilla käsialalla kirjoitettu kortti on osoitettu Herrskapet Göranssonille Kumlingeen ja oli lähetetty Turusta 30.3.1907. Kortin allekirjoituksena on: Många hälsningar till alla af Mormor, Morfar och Lilly. Kortin puiston patsashanke H. G. Porthanille lähti liikkeelle jo 1850-luvun lopulla. Patsasta pidetään Suomen ensimmäisenä ulossijoitettuna julkisena patsaana. Se pystytettiin Nikolaintorin läntiseen puistikkoon ja sen tieltä siirrettiin pois Pinellan ravintola, joka tuossa yhteydessä sai nykyisen paikkansa. Patsaan paljastustilaisuus 10.9.1864 keräsi paikalle suuren katsojakunnan ja juhlapuheen tilaisuudessa piti Elias Lönnrot. Osa tekstiä lainattu Turku-sivuston puisto-osastolta.

_________

Henrik Gabriel Porthan (1739–1804)

oli varhaisen kansallisuusaatteen innoittama tutkija, jota kunnioitettiin Suomen historian isänä. Porthan oli Turun Kuninkaallisen Akatemian kaunopuheisuuden ja runouden professorina ja kirjastonhoitajana monitaitoinen humanisti. Hän ehti 64-vuosien elämänsä aikana kunnostautua suomalaisen kulttuurin tutkimuksessa niin kansanrunouden, kielitieteen, arkeologian ja kirkkohistorian kuin maantieteenkin alalla. Porthan kuului Aurora-seuran ja Suomen ensimmäisen, 1770 perustetun ja kotoisasti Åbo tidningariksi kutsutun, lehden toimittajiin. Hän vaali klassista sivistyksen perinnettä, mutta kehitteli samalla "suomalaisella metodillaan" uranuurtavaa kansanrunouden tutkimusta.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Åbo - Turku 1908 - Pietari Brahe



Turku, Åbo on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2011, joten sitä voi hyvinkin esitellä valokuvin, postikortein vähän enemmänkin. Olga Göranssonin hyvä ystävä Ilia kirjoittaa 15.6.1908 postikorttiterveisensä Piikkiöstä Turun liepeiltä Kumlingeen Ahvenanmaalle, jossa kyrkoherdskan Olgan puoliso Erik August Göransson oli jo kirkkoherrana vuoden 1905 lopusta alkaen. Postikortti kuvaa Brahenpuistoa, jonka keskellä seisoo kuvanveistäjä Walter Runebergin muotoilema Pietari Brahen (1602 - 1680) patsas. Pietari Brahen aikana perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto Turun Akatemia vuonna 1640. Patsaan juureen on kirjoitettu suomeksi käännetynä: Minä olin maahan ja maa minuun tyytyväinen; (Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds). Taustalla Turun vanha Akatemiatalo.

Åbo Domkyrkan år 1899



Åbo domkyrkan år 1899. Turun tuomiokirkko vuonna 1899. Turun tuomiokirkon tähän postikorttiin on kuvannut kortin tietojen mukaan  C. J. Schoulz vuonna 1897. Olga Göransson s. Jansson kirjoittaa äidilleen Matilda Janssonille Oulaisiin Pyhäjoelle Turusta 29. elokuuta 1899 seuraavaa: Rakas Mamma! Olemme matkalla Helsinkiin, olemme terveitä ja voimme hyvin. Ragnar on tavattoman hyvällä tuulella - tuhansia terveisiä! kohta tulemme! Helsingistä kirjoitamme enemmin, tervehditty Erik Ragnar Olga. Oulaisten Pyhäjoki: Juuri kolmekymmentä vuotta täyttänyt Erik August Göransson oli siellä vt. kappalaisena papiksi valmistumisen jälkeen vuosien 1898 - 1900 välillä ennen siirtymistään kappalaiseksi Iniöön 1900. Lapsista vanhin eli Erik Ragnar oli vasta syntynyt ja oli elokuussa 1899 vasta puolentoista vuoden ikäinen.
_________
Signe Brander on Suomen tunnetuin kaupunkikuvaaja, mutta hänellä ehti olla useita edeltäjiä, joista yksi oli turkulainen valokuvaaja Carl Johan Schoultz (1849–1923). Schoultzilla oli ateljee Turussa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Ateljeekuvauksen ohessa Schoultz otti suuren määrän kaupunkikuvia, joista osa löytyy Åbo Akademin kuva-arkiston kokoelmista.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Töölön lahti - Tölö viken 1903



"Kennst du das Land" - kära lilla Lollan? - Näin kirjoittaa Olga Göranssonin hyvä ystävä Elin. Olgaa kutsuttiin muuten lempinimellä Lollan. Töölön lahti vuonna 1903 - aika lailla erilainen tähän päivään verrattuna - veneitä, laituria, mattolaituria kuvassa nähtävissä. Ehkä kortti on lähetettykin Helsingistä (1.3.1903), määränpää oli kuitenkin Iniö, saaristokunta nykyisellä Länsi-Turunmaalla, jossa Göranssonit asuivat tuohon aikaan. Erik August oli siihen aikaan Iniössä vielä pappina. Sirkku Dölle tietää kertoa Töölön lahden maisemasta lisää: postikortin näkymä on Kaisaniemen rannasta Töölönlahden suuntaan. Oikealla on osa Siltasaarta ja sen keskellä tapettitehtailija Georg Rieksin 1880-luvun puolivälissä rakennuttama huvila. Huvilan tuntumassa oli itse tehdas, josta tapettitoiminnan lakattua tuli maneesi, aivan viime vaiheessaan vuoden 1908 alussa se toimi tennishallina, jona se ehti olla neljän vuoden ajan. Se purettiin uuden Siltalan, nykyisen Elannon tavaratalon alta vuonna 1912 samaan aikaan, kun Georg Rieksin itselleen tarkoittama suurhuvilakin purettiin ja uutta Pitkääsiltaa rakennettiin. Lisää aiheesta kirjassa Mauri Virtanen: " Siltasaari ennen ja nyt".

Kaisaniemen puistossa 1906



Olga du - ta nu tid med dej, då du kommer! Det skall bli så roligt att få möta Er! Näin kirjoittaa helsinkiläistä Kaisaniemen puistoa esittävän postikortin etupuolen tekstissä Olga Göranssonin hyvä ystävä Erika. Kortti on lähetetty Ahvenanmaalta Sundista 1. elokuuta 1906 kyrkoherdskan Olgalle Kumlingeen. Göranssonit olivat jo muuttaneet edellisen vuoden joulukuussa Kumlingeen, jossa isä Erik August Göransson sai tuolloin ensimmäisen kirkkoherran virkansa. Kaisaniemen puistossa oli jo tuolloin lampi, tosin ilmeisesti jonkin verran erilainen kuin nykyään. Postikortti on mustavalkoinen painettu valokuva, joka on ajan tyylin mukaisesti väritetty - lampi siniseksi.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Eric (Erik) Göranssonin lapset


Ahvenanmaalaisella Hammarlandin Vestmyrassa syntyneellä Erik August Göranssonilla oli neljä sisarusta, joista vain yksi Erik Augustin lisäksi eli aikuisikään saakka.


1. Erik August Göransson, syntynyt 19.8.1868 Hammarland ja kuollut 3.4.1935.
2.
Johan Alfred Göransson, syntynyt 10.6.1871 Hammarland ja kuollut 30.11.1873.
3.
Alma Sofia Göransson, syntynyt 31.7.1873 Hammarland ja kuollut 13.1.1874.
4.
Alma Sofia Göransson, syntynyt 14.10.1874 Hammarland
5.
Karl Oskar Göransson, syntynyt 19.1.1877 Hammarland ja kuollut 29.3.1877.


Alma Sofian kuollessa vain vajaan vuoden ikäisenä syntyi vielä samana vuonna 1874  toinen tytär, joka sekin sai nimekseen Alma Sofia. Hän meni naimisiin Johanssonin kanssa, etunimet tarkistetaan. Tiedot on poiminut Erik August Göranssonin Holger-pojan tytär Eeva Toivari s. Göransson Hiski-tietokannasta.

Maisema Karlberg´in puistosta



Maisema Karlbergin puistosta. Karlberg on yksi kaupunginosa Hämeenlinnassa mutta myös Aulanko ruotsinkielellä. Karlbergin graniittilinna on tunnettu tänä päivänä kesäisin toimivasta lastenteatteritoiminnastaan. Oheisen postikortin on Oskari Waara lähettänyt 26.5.1922 Martalleen Maarianhaminan pappilaan.

Bonden Erik Göransson


Maanviljelijä Erik Göranssonin hauta Hammarlandin hautausmaalla.

Eeva Toivari s. Göransson tutkii Erik August Göranssonin isän Erik Göranssonin hautakiveä Hammarlandin hautausmaalla.

Kirkkoherra Erik August Göransson oli kotoisin Hammarlandista Ahvenanmaalta. Erik August oli maanviljelijän poika, isän nimi oli myös Erik, Erik Göransson. Erik Augustilla oli sisko ja kaksi veljeä: Alma Sofia, Johan Alfred ja Karl Oskar. Erik August Göranssonin Holger-pojan Eeva-tytär (Eeva Toivari s. Göransson) kävi vuonna 2006 Hammarlandissa ja kuvasi Erik Göranssonin haudan. Hauta on kuvan mukainen komea harmaagraniittinen veistos. 

Haudassa lepää Erik Göranssonin lisäksi hänen toinen vaimonsa Johanna Serafia, syntynyt 16.2.1846, kuollut 23.8.1927. Hänen ensimmäisen vaimonsa Sofia Karolina, syntynyt 14.6.1846, kuollut 24.5.1877 30-vuoden ikäisenä hautapaikkaa selvitetään. Haudassa lepää myös Karl Göran August Johansson, syntynyt  21.3.1930, kuollut 20.7.1979, joka oli Erik Augustin Alma siskon pojan poika. Hammarlandin Vestmyrassa sijaitsevaa tilaa, siis Erik August Göranssonin kotitilaa aikoinaan, viljelee nykyisin -  käsitykseni mukaan: puhelinsoitto Vestmyraan Sturelle vahvistikin asian  - Alma Sofia Johanssonin s. Göranssonin pojan pojan Karl Göranin poika Sture Johansson.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Joutsenlampi - Aulango - Carte Postale


Joutsenlampi - Aulango.


Lähetyskirjakauppa Hämeenlinnassa kustansi 1920-luvun loppupuolella oheisen mukaisen postikortin, jossa lukee: Joutsenlampi - Aulango. Kaikkia Aulangon puiston rakennelmia ei ole tähän päivää saakka säilynyt, säilytetty, kuten ei varmaan tätäkään Aulangon puiston perustajan eversti Hugo Standertsköldin aikana rakennettua huvilaiturirakennelmaa. Mitä Oskari kirjoittikaan Martalle Jomalaan Ahvenanmaalle, nyt jo vaimolleen: Napiala bruk 5/11 -28. Kära Marta! Kiitos kirjeestä. Olin Tervakoskella postissa päivällä, jolloin sain kirjeesi. Olin jo huolissani miten jaksatte. Huomenna ehkä lähetän teille laatikon korppuja y.m. Tuloni lienee epävarma. Olis kyllä hauska taas saada istus Fordissa. Kaikki menee hyvin ja isot sekä pienet elävät voivat hyvin. Lämpimät terveisin Oskari. Suukkoset teille kolmelle.
-----
Suukkoset teille kolmelle: - Martan ja Oskarin kaksi vanhinta lasta oli jo syntynyt: vanhin Erkki 1924 ja Margareta 1927. Kolmas lapsi eli Kai syntyi muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna 1931.
-----
Göranssonit asuivat nyt Ahvenamaalla Jomalan pappilassa, jonne kirkkoherra Erik August Göransson perheineen oli siirtynyt 1926 Maarianhaminasta. - Kirkkoherralla lienee siis ollut  Ford-merkkinen henkilöauto, josta on aikaisemmin julkaistu kuvakin.

Åland - ruiner från Kastelholm


Åland - ruiner från Kastelholm.

Kastelholman linnan rauniot olivat tosiaan pelkkä raunio vielä 1920-luvulla. Postikortin kääntöpuolella lukee: Åland - ruiner från Kastelholm. Vuotta ennen naimisiinmenoaan Oskari Waara kirjoittaa Martalleen: Åbo 7.6.22. Marta hyvä! Olemme onnellisesti päässeet Turkuun ja tunnemme itsemme entistä iloisemmiksi. Aurinko paistaa niin lämpimästi tähän lehmusten varjostamaan kirkkopuistoon. Holger ja Oskar istuvat tyytyväisinä katsellen kaikkea kaunista mitä kauniin Aurajoen rehevät rannat voivat meille suoda. Me odotamme pääsevämme pian kaivattuun kotiimme. En koskaan unohda käyntiäni kodissasi. Kiitos teille kaikille, eniten itsellesi. Kun palaamme kotiin niin sitten enemmän.Lämpimät terveiset Holger ja Oskar.
-------
Oskari Waara kävi varmaankin hakemassa kirkkoherra Erik August Göranssonin perheestä Martan nuoremman veljen Holgerin Ahvenanmaalta Maarianhaminasta Napialaan kesää viettämään. Samalla matkallaan hän teki ilmeistä tuttavuutta Martaan. Napialan kautta Holger sitten myöhemmin 1930-luvun loppupuolella tutustui tulevaan vaimoonsa Toini Koivistoon, joka oli tullut Kuopion läheltä Waaran perheeseen piikomaan ...  Jo kymmenluvun alkuvuosina oli Oskarin vanhempi veli kansakoulunopettaja Eino Waara ollut Göranssonin perheessä vastavuoroisesti kesävieraana. Mielenkiitoisia tarinoita!
-------
Kastelholman linnan rauniot on tänä päivänä restauroitu lähes alkuperäisen tyyliseksi linnaksi ja on huomattava matkailukohde Ahvenanmaalla.

Napialan ilves 1975

Napialan Nahkatehtaan ilves-tuotejuliste vuodelta 1975.

Napialan Nahkatehtaan tuotejuliste 1970-luvun puolivälistä, ajalta, jolloin tehtaan perustajan Salomon Waaran pojanpoika Erkki Waara oli tehtaan toimitusjohtaja  - ilves mukana kuvassa tietty. Julisteen on suunnitellut R. Träff vuonna 1975. Julisteessa on mainittu varmaan koko tehtaan nahkatuotevalikoima. Alkupeäisen julisteen koko on 45 x 70 cm.

Aulanko


Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa.


Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa. Tehtailija Oskari Waara kirjoittaa lemmetylleen Marta Göranssonille Maarianhaminaan: Hämeenlinna 3/7-22. M.h! Helteisen kesäpäivän terveiset täältä. Olen pikimmältä raha-asioilla täällä. Aika tulee niin pitkäksi odottaessa junaa. Tuskin saat selvää, kun on niin huono paikka kirjoittaa. Mitä sinulle kuuluu? Muista nyt joskus ... nyt jotain minullekin.
----------
Hämeenlinnassa sijaitseva Aulangon kansallispuisto on yksi Suomen hienoimmista kansallispuistoista. - -Oskari Waara on tullut todennäköisimmin Janakkalan Napialasta, Nahkatehtaan maisemista, ensin hevoskyydillä Ryttylän juna-asemalle ja sieltä junalla Hämeenlinnaan. Vanhojen postikorttien ja kirjeiden  käsialasta ei aina saa täysin selvää, kuten nytkin on asian laita.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Tervakosken viiri



Janakkalassa Riihimäestä 10 km pohjoiseen sijaitsee Tervakosken kylä, asutustaajama. Teollisuutta on laajemminkin, erityisesti paperitehtaan muodossa. Elinvoimainen kylä, lähellä pääkaupunkiseutua. Täällä sijaitsi aikoinaan myös Napialan Nahkatehdas Oy. - Kuvassa Tervakosken viiri; - yläkuvassa Janakkalan seurakunnan 1936 rakennettu pikkukirkko kellotorneineen. Mutta mikä veistos on alakuvassa? Kysyinkin sitä eräältä tervakoskelaiselta, joka on paikkakunnalla asunut ´vasta´ 50 vuotta ja ollut yrittäjänä pitkään, 1960-luvun alusta lähtien eikä hänkään sitä tiennyt ...  ;)

torstai 22. syyskuuta 2011

Erik - Eerik - Erkki


Antikvaariasta löytyi kirja: Kustaa Vilkuna: Etunimet (1976)

Erikin, Eerikin, Erkin nimipäivää vietetään toukokuun 18. päivä. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja (1976) kertoo Erik-nimestä seuraavaa:  Ensimmäinen meikäläinen kalenterimerkintä on vuodelta 1331. - Eerik on muinaisskandinaavinen Airik, Eyrek, myöhemmin Eirik. Nimen merkitys on ´yksin (tai aina) hallitseva´, jälkiosa on ruotsin sana rik ´valtakunta´, muinaissaksan ´hallintoalue´. Eerik näyttää olleen enemmän kuin tavallinen nimi, sillä se on ollut vanha sveakuninkaiden arvonimi. Meillä kuten kaikkialla Pohjoismaissa Eerikin päivää vietettiin keskiajalla suurena kirkkojuhlana. Päivä oli pyhityetty Ruotsin kuninkaan Erik Pyhän kuoleman (18.5.1160) muistoksi, mihin myös vanhimmat kalenterimerkinnät viittaavat. Nimi levisi kuningas- ja pyhimysnimenä myös Pohjois-Saksaan (Erich), Englantiin (Eric) ja Viroon.
_____
Erik, Eerik-nimisiä löytyy useampia Waaran ja Göranssonien suvuissa: Erik August Göranssonin isä oli Erik Göransson, Erik Augustin lapsista vanhin oli Erik Ragnar ja puolestaan Erik Ragnarin pojasta tuli Erik-Olof; Olleksi kutsuttiin ja samoin äännettiinkin.  Ragnarin Marta-siskon poika on myös Erik, tosin suomalaisempaa Erkki-nimeä käytti. Muitakin löytyy: Marta Vaaran s. Göranssonin Margareta-tyttären poika on Jukka Erik ja toisen pojanpoikakin on Erik, Anton Erik. Myös ainakin Martan Helga-siskon poika on Erik, Erik Andersson. Helga Anderssonin syntymästä tuli nyt heinäkuussa muuten 100 vuotta täyteen. Onnea Helgalle! Näin hieno ja historiallinen nimi säilyy suvussa.

lauantai 17. syyskuuta 2011

Ragnar Göransson opiskeli Livornossa 1920-luvulla



Ragnar Göransson (1898 - 1961), panssarilaiva Ilmarisen päällikkö sen uppoessa syyskuussa 1941, opiskeli 1920-luvun alussa meriupseeriksi kolmen muun suomalaisen, muun muassa Eero Raholan ohella Italiassa Livornon merisotakoulussa. Sama koulu siellä on edelleenkin ja Ragnarin tyttären, Maja-Lisa Salosen s. Göranssonin poika Kari Salonen on kouluun 1980-luvun lopulla tutustunutkin. Miksi muuten Eero Rahola, silloin Rannikkolaivaston komentaja, oli mukana, oli tarpeellista olla mukana syyskuisessa hämäysoperaatio Nordwindissa?

perjantai 16. syyskuuta 2011

Ruotuväki-lehti haastattelee



Ruotuväki-lehden toimittaja haastattelee 13.9.2011 Naantalissa Laivaston muistoristin tuntumassa panssarilaiva Ilmarisen päällikön Ragnar Göranssonin tytärtä Maja-Lisa Salosta, 81 v. s. Göransson lehteensä. Muita paikalla olleita ja tilaisuutta kunnioittamassa olleita Ragnar Göranssonin läheisiä tai sukulaisia olivat allekirjoittanut ja Maja-Lisan poika Kari Salonen.

______________________
Ruotuväki-lehti haastatteli Maja-Lisa Salosta Naantalin muistojuhlassa 13.9.2011::


Ilmarista muistettiin Naantalissa

Eero Nurmi | Julkaistu 13.9.2011 | Muokattu 13.9.2011
Aurinko pilkistää harmaiden pilvien välistä Laivaston muistoristin luona Naantalissa, missä tänä aamuna vietettiin panssarilaiva Ilmarisen uppoamisen 70-vuotismuistotilaisuutta. Paikalle oli saapunut yli 50 henkeä muistamaan 271 miehen hengen vaatinutta tragediaa. Paikalla oli myös Ilmarisella palvelleita veteraaneja.
Maja-Lisa Salosen (o.s. Göransson) isä Ragnar Göransson palveli Ilmarisen päällikkönä. ”Isäni selviytyi uppoavasta laivasta uimalla turvaan”, Salonen kertoo. Salonen on yhä 81-vuotiaana mukana panssarilaiva Ilmarisen perinneyhdistyksen toiminnassa ja on useaan kertaan osallistunut vuosittain järjestettävään muistotilaisuuteen.
Vuonna 1933 valmistunut Ilmarinen oli Suomen laivaston lippulaiva. Se upposi 13.9.1941 suorittaessaan hämäysoperaatio Nordwindia Utön eteläpuolella. Operaation tarkoituksena oli uskotella Neuvostoliitolle, että Saarenmaalle ja Hiidenmaalle aiotaan hyökätä mereltä. Ilmarisen käännyttyä paluumatkalle sen suojaraivaimeen tarttui kaksi miinaa, jotka räjähtivät aluksen alla. Panssarilaiva upposi seitsemässä minuutissa.
Ilmarisen hylky löydettiin vuonna 1990. Hylkyä tuolloin tutkineen sukellusveneen kyydissä oli mukana myös Ilmarisen tuhosta selviytyneitä veteraaneja.

Tauno Sorsa, Lauri Pätäri ja Esko Wallin panssarilaiva Ilmarisen muistojuhlassa


Tauno Sorsa, Lauri Pätäri ja Esko Vallin Naantalin Laivaston muistoristillä 13.9.2011.

Panssarilaiva Ilmarisen tuhosta selvisi kaikkiaan 132 merisotilasta. Kaikki kolme tänään elossa olevaa oli saapunut Naantalin muistojuhlaan muistelemaan tapahtunutta. Edessä radisti Tauno Sorsa pyörätuolissa, hänen takanaan lukkomies Lauri Pätäri ja taaimmaisena seisoo nuorin, vasta 89-vuotias Esko Vallin. Kaikki kolme muistivat ja muistelivat miten he selvisivät 70 vuotta sitten tapahtuneesta panssarilaiva Ilmarisen miinaan ajosta ja uppuamisesta. Sää muistoristin juhlatilaisuudessa oli suosiollinen vaikkakin sade uhkasi koko ajan.

Lauri Pätäri - yksi panssarilaiva Ilmarisesta selvinneistä


Lukkomies Lauri Pätäri Ylen haastattelussa.

Naantalissa vietettiin 13.9.2011 panssarilaiva Ilmarisen 70-vuotismuistojuhlaa. Lauri Pätäri on yksi kolmesta elossa olevasta panssarilaiva Ilmarisen tuhosta selvinneestä. Oheisessä kuvassa Yle haastattelee Pätäriä.  Vaihdoin itsekin muutaman sana hänen kanssaan.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Seppeleenlasku muistoristillä




Muistopuheen jälkeen oli seppeleenlaskujen vuoro, jonka aloitti Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja, kommodori Timo Ståhlhammar ja Turun varuskunnan komendantti kapteeniluutnantti Seppo Järvinen. Takana oikealla odottaa vuoroaan panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja Eero Auvinen.

Kunniavartio laivaston muistoristillä 13.9.2011



Laivaston muistoristi sijaitsee Nantalissa luonnonkauniilla rinteellä. Muistoristi paljastettiin aikoinaan panssarilaiva Ilmarisen 10-vuotismuistojuhlan yhteydessä 13.9.1951. Turun laivaston merisotilaiden kunniavartio asettuneena vastaanottamaan veteraanit ja juhlapuhujat. Taustalla miinalaiva Hämeenmaa lähestymässä vartiopaikkaansa.

Panssarilaiva Ilmarisen muistojuhla 13.9.2011




Miinalaiva Hämeenmaa lipuu hiljalleen Laivaston muistomerkin edustalle Luonnonmaan ja Naantalin väliseen salmeen - panssarilaiva Ilmarisen muistojuhla voi alkaa. Tänään 13.9.2011 tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Ilmarisen tuhosta, joka vei mennessään 271 merisotilasta  ja -upseeria.

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Panssarilaiva Ilmarinen Suomen Kuvalehdessä 1933


Suomen Kuvalehden kansilehti vuodelta 1933.

Panssarilaiva Ilmarisen tuhosta tulee ensi viikolla tiistaina 13.9.2011 kuluneeksi tasan 70 vuotta. Ilmarisen muistojuhlaa vietetään silloin Naantalissa juhlapuhein, aterioin ja muistomerkkikäynnein. Ilmarinen esiteltiin Suomen Kuvalehden kannessa vuonna 1933, lehden numerossa 29. Kannessa luki myös teksti: "Uusi panssariristeilijämme "Ilmarinen" Cricton-Vulcanin telakalta päästyä. Suomen Kuvalehdelle maalannut taiteilija Adolf Bock."

maanantai 5. syyskuuta 2011

Aito nahkurin jakkara



Aito nahkurin jakkara. Lienee ollut ahkerassa käytössä jo vuosisata sitten, Salomon Waaran (1855 - 1926), Napialan Nahkatehtaan (1880 - 1991) perustajan aikoina. Paksusta nahasta tehty jakkaran päällinen, kestää vuosisadan jos toisenkin. Nyt jälkipolvien arkikäytössä - muistutuksena menneiden sukupolvien aherruksesta.

Ahvenanmaalaiset juustot


Ahvenamaalaiset juustot erikoistarjouksessa Hufvudstadbladetin ilmoituksessa elokuussa 2011.


Tietoisuus siitä, että tietää olevansa sukujuuriltaan vahvasti ahvenanmaalainen vaikuttaa myös kiinnostukseen Ahvenanmaahan ja ahvenanmaalaisiin asioihin. Monesti tuntuu kuitenkin siltä, että manner-suomalaisessa elämässä ei juuri saari-itsemääräämismaakunnan asiat saa sille kuuluvaa arvostusta tai ylipäätään minkäänlaista näkyvyyttä. Siksi erään kaupparyhmittymän ilmoitus elokuisessa ruotsinkielisessä Hufvudstadbladetissa kiinnitti heti erityistä huomiota. Johtuiko se sitten kirkkaasti esille tulleesta ahvenanmaan lipusta tai vaan ylipäätään tuotteista, joita mainoksessa tuotiin esille - mene ja tiedä. Ilmoitus toi kuitenkin hyvin esille tunnettuja ahvenanmaalaisia Ålands mejerin juustoja: Kastelholm Gräddost, Bomarsund ost ja Kungsgård ost; laadukkaita ja herkullisia ahvenanmaalaisia meijerituotteita kaikki. Näitä juustoja lienee myös kirkkoherra Erik August Göransson perheineen aikoinaan Ahvenanmaalla nauttinut ateriansa yhteydessä. 

maanantai 22. elokuuta 2011

Hermes Baby - klassikko matkakirjoituskone



Ivar Lehdon kirje loppuu lauseeseen: "päivän kunniaksi  kirjoitan tällä "Hermes Baby"- kirjoituskoneella, jonka Oskari (Oskari Waara, Salomon Waaran poika) lahjoitti meille joskus 1940-luvulla. Kone oli ollut jonkun sihteerin käytössä Napialan Nahkatehtaalla. Terveisin Ivar."

Hermes Baby-kirjoituskone on tänä päivänä arvokas keräilyesine. Vanhat kirjoituskoneet, erityisesti design-matkakirjoitukoneet ovat nousseet arvossa huomattavasti, kuten tämä Ivarin edelleen käytössä oleva Hermes-matkakirjoituskonekin. Ivarin matkakirjoituskoneella on ikää pitkälti yli seitsemänkymmentä vuotta ja edelleen toimintakunnossa. Hermes Baby- matkakirjoituskoneella ovat kirjoittaneet kirjojaan muun muassa amerikkalaiset kirjailijat kuten John Steinbeck ja Ernest Hemingway. Katso Hermes Baby-Youtube-video: 



sunnuntai 21. elokuuta 2011

Matilda Lehdon s. Waaran sukutiedot


Sukuumme kuuluva nykyisin Oulussa asuva ja pellolainen syntyjään Esko Orajärvi pitää tarkkaa sukukirjaa muun muassa Waaran suvusta:

I  Matilda Adamsdotter Lehto e. Waara (321), s. 24.11. 1860 Övertorneå, Pello, k. 23.06. 1946 Övertorneå, Pello.
Puoliso: Vihitty 30.11. 1884 Lars Arvid Johansson Lehto (20069), s. 04.06. 1862 Karunki, Lappträsk, k. 29.05. 1946 Övertorneå, Pello.
Vanhemmat: Johan Isaksson Lehto, s. 13.07. 1835 Karl Gustav, Lappträsk, k. 11.02. 1899 Övertorneå, Pello ja Regina Larsdotter Lehto e. Sundbäck, s. 01.11. 1835 Nederkalix, k. 04.12. 1920 Pajala.
Lapset:
Julia Arvidsdotter Rötkönen e. Lehto
Emma Arvidsdotter Lehto, s. 02.05. 1902 Övertorneå, Pello, k. 01.07. 1986 Övertorneå, Pello. Emma Lehto asui Ruotsin Pellossa. Hänellä ei ollut jälkeläisiä.
Edvart Arvidsson Lehto,.
Beda Severina Arvidsdotter Lehto, s. 1886 Övertorneå, Pello.
Ellen Amanda Arvidsdotter Lehto, s. 1888 Övertorneå, Pello.
Johan Werner Arvidsson Lehto, s. 1891 Övertorneå, Pello, k. 1966 Övertorneå, Pello 

Kirje Ivar Lehdolta Pellosta


Kirje Ivar Lehdolta pohjoisen Pellosta.

Kesäkuinen sukutapaaminen Pellossa poikii mukavia sukuyhteyksiä: posti toi yllättäen kirjeen pohjoisesta Pellon kylästä ja vieläpä Ivar Lehdolta. Ivar asuu ruotsinpuoleisessa Pellossa, aivan isänsä J.W. Lehdon entisen vielä jäljellä olevan kaupan vieressä. Kauppa ei tosin enää ole toiminnassa. Ivar Lehto on Salomon Waaran siskon Matilda Lehdon s. Waaran ja Arvid Lehdon  pojan poika. Ivar kertoo käsityksenään, että allla oleva kuva, jota olen esittänyt aikaisemmin blogissa olleen jostakin 1920-luvun alusta onkin otettu jo edellisellä vuosikymmenellä. Salomon täytti 60 vuotta 18. heinäkuuta 1915, jota päivämäärää Ivar pitää todennäköisenä kuvauspäivänä. Ivar perustaa näkemyksensä muun muassa siihen, että Matildan Beda-tyttären tytär  Göta, joka istuu kuvassa oikealla, on kertonut Ivarille olleensa kuuden vanha kuvaa otettaessa. Göta oli syntynyt 19. syyskuuta 1908. Hienoa, että näin saatiin kuvan tietoihin mielenkiintoisia yksityiskohtia lisää.


Kuva on otettu Ruotsin puoleisessa Pellossa nk. vanhantalon portailla heinäkuun 18. päivänä 1915, jolloin Salomon Waara (s. 1855) täytti 60 vuotta ja oli siis päiviään viettämässä oman sukunsa parissa. Vasemmalta lähtien: Gustav Lehto (portailla), Emma Lehto, Arwid Lehto, Elina (Ellen) Lehto, valkolakkinen mies takarivissä Salomon Waara. Salomonin edessä viistosti oikealla kamerasta päin katsottuna on siskonsa Matilda Lehto os. Waara siis. Oikean puoleisin on nimeltään Johan Werner Lehto, Matilda ja Arvid Lehdon poika. Kuvassa oikealla oleva nuori tyttö on Matilda Lehdon Beda-tyttären tytär Göta. Ellen, Julia, Beda ja Emma ovat Matilda ja Arvid Lehdon lapsia, joskin Bedaa ja Juliaa ei ole kuvassa mukana. (Tietoja tarkistetaan).

perjantai 5. elokuuta 2011

Tervakosken kirjakauppa 30 vuotta 1989


Kuvassa Kai Vaara keskellä vierellä vaimonsa Eini Liukko-Vaara ja tyttärensä Satu Vaara.

Tervakosken kirjakauppa täytti elokuussa 1989 täydet 30 vuotta. Kukkamerestä päätellen kirjakaupalla oli paljon asiakkaita - ystäviä. Kirjakauppias, nahkatehtailja Salomon Waaran pojanpoika Kai Vaara oli ostanut kirjakaupan turenkilaiselta vaikuttajalta August Walarilta, jolla oli toinen liike Turengissa. Pitkään kirja- ja paperikauppatoiminta jatkuikin - tervakoskelaiset ja lähikylien asukkaat saivat erinomaista palvelua kirjakaupassa. 1990-luvun alun lama vaikutti myös Kai Vaaran yrittämiseen. Kirjoihin erikoistuneita myymälöitä ei enää tarvittu, kirjoja myytiin tavallisissa marketeissa ja kioskeissa, kirjasta oli tullut tavallinen kulutushyödyke. Vuotta paria myöhemmin päätti Kai Vaarakin lopettaa kirjakauppiastoiminnan kannattomana.