sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa IV - perustamisasiakirja



11.6.2011 perustetun Kylli-Nivan sukuseuran perustamisasiakirjaan tuli yli 50 nimeä. Kuvassa vasemmalta oikealle: musta-harmaapuseroinen rouva on Elina Orajärvi vieressään sinivalkoissa paidassaan Antti Orajärvi, Hellevi Piipola s. Niva, oranssipuseroinen rouva on Aila Orajärvi, Toivo Niva seuraa tilannetta vierellään Anna-Liisa Puro juuri nimeään kirjoittamassa nimeään perustamisasiakirjaan, ja oikeanpuoleisin henkilö on Aira Vainio.

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa III - sukukuva



Pellossa 11.6.2011 perustetun Kylli-Nivan sukuseuran ryhmäkuva. Myrsky on juuri nousemassa Tornionjoessa taustalla.


Anni Mäkikyrön artikkeli Meän Tornionlaakso-lehdessä 24/2011  Kylli-Nivan sukuseuran perustamiskokouksesta.

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa II - sukutaulu



Juhani Nivan jälkeläisten sukutaulua

Esko Orajärven laatima Juhani Nivan jälkeläisten sukutaulu. Taulussa näkyy kaikki isänpuoleiset sukuhaarat. Juha Waara on oikealta kolmannessa sarakkeessa alimpana. 

Sukutapaaminen Pellossa I


Tuomo Korteniemi avaa 11.06.2011 klo 15.00 sukutapaamisen. Kuvassa keskellä Markku Uusimaa ja oikealla seuraa puhetta Markun vanhempi veli Jorma Uusimaa.

Sukutapaaminen Pellossa pidettiin lauantaina 11.6.2011 ravintola Grannissa Pellon Vihreä Pysäkki-pysähdyspaikassa. Kokouksen avasi toimittaja, pappi Tuomo Korteniemi. Kokous tähtäsi siihen, että saadaan myös mahdollisesti sukuseura perustettua. Kokousvalmistelut olivat huolella suunnitellut ja sen olivat kutsuneet koolle Esko Orajärvi ja Markku Uusimaa (kuvassa keskellä). Teksti valkokankaalla: Sukutapaaminen, tervetuloa Juhani Juhanipoika Nivan ja hänen puolisonsa Valpuri Johanneksentyttären ja Malin Heikintyttären jälkeläisten sukutapaamiseen! 

Matka Pelloon IV


Juha Waaran tekstiviesti juuri ennen sukumatkalle lähtöä.

Salomon Waaran Oskari-pojan Erkki-pojan poika Juha Waara (s. 1955) oli alunperin lähdössä mukaan Pelloon sukutapaamiseen. Tekstiviestillän Juha kuitenkin osoitti, että vaikka hän ei matkaan päässytkään, niin piti tapaamista merkittävänä ja taltioimisen arvoisena. Tunnetaanhan Waaran sukua ja sen menneisyyttä melkoisen tarkasti ja kiinnostusta omiin pellolaisiin juuriin on ollut Juha W:lläkin jo vuosia. Juha Waara on muuten syntynyt tasan sata vuotta myöhemmin kuin Salomon Waara ( s. 1855)!

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Matka Pelloon III


Waaran suku on Pellosta kotoisin. Pellon kyltti ja vaakuna tulee vastaan saavuttaessa Pellon kuntaan.

Sukutapaaminen Pellossa 10.-12.6.2011. Matka pohjoiseen ja Pelloon alkoi jo edellisenä päivänä 10.6.2011 ennen seuraavana päivänä lauantaina 11.6.2011 pidettävää sukutapaamista. Lähes tuhannen ajokilometrin jälkeen ilmestyi lopulta tien laitaan Pellon kunnan kyltti, jossa komeilee kunnan vaakuna: Pellon kunnan vaakunassa on kuvattuna kolme hopeista vaaraa sinisellä taustalla sekä kolme kuusisakaraista tähteä. Tähdet kuvaavat ranskalaisen Maupertuis´n retkikunnan 1700-luvun alussa Torniojokilaaksossa suorittamaa kolmiomittausta, jolla tutkittiin maapallon muotoa. Mittauksen pohjoisin piste oli Pellon kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Kittisvaara.

Iniö tänään


Iniö-artikkeli Saaristo-Uutiset-lehdessä 4/2011

Iniö - Marta Vaaran s. Göranssonin syntymäkunta. Hänen isänsä Erik August Göransson palveli täällä vt. kappalaisena vuosien 1900 - 1905 välillä, jona aikana syntyi perheeseen Marta s. 1902, Saga s. 1904. Syntyikö ennen Martaa syntynyt Irma s. 1900 ennen Iniö-aikaa ei ole tiedossa. Artikkeli Iniöstä on julkaistu veneilijöiden, mökkeillijöiden ja saaristomatkailijoiden Saaristo Uutiset-lehden numerossa 4/2011, jossa kerrotaan Suomen rannikon kohteista ja kesätapahtumista niissä. Iniö on pienin Länsi-Turunmaan kunnista. Iniössä on ympärivuotisia asukkaita 240, kesällä väkiluku kasvaa runsaasti. Iniössä toimii aktiivisena Iniön osavuotisasukkaat ry. Oheisessa ilmakuvassa ei näy kirkkoa, peittyykö se juuri venemajakuvan alle?

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Matka Pelloon II


Pellolainen Tornionjoen vartta esittävä postikortti. Kortin taustapuolen tekstissä lukee: Pello; 
vapaana virtaava Tornionjoki yhdistää Suomen ja Ruotsin kuningaskunnan. Kuva: Kalevi Asplund.

Pellon kunta rajoittuu Tornionjokeen, Ruotsin ja Suomen väliseen rajajokeen. Joki on kuuluisa lohijoki  ja on juuri siksi usein täynnänsä lohenkalastajia omilla lohiveneillään. Taustalla Ruotsin ja Suomen välinen 1970-luvun alussa valmistunut silta - rajaliikenne siltaa pitkin on vilkasta, onhan Ruotsin puoleinen jokilaakso voittoisasti suomenkielistä aluetta. Ennen sillan olemassa oloa liikenne hoidettin lossia pitkin, vajaa puoli kilometriä etelään päin.

Matka Pelloon I


Torniojokea ja Vihreä Pysäkki pellolaisessa postikortissa. Kuva: Kalevi Asplund.

Kesäkuussa 2011 tuli vihdoin ajankohtaiseksi matkustaa Pelloon, pohjois-suomalaiseen Torniojoen varressa sijaitsevaan kuntaan. Pellon kunta on perustettu vuonna 1867 ja kunnan nimi oli Turtola aina vuoteen 1948 saakka. Pellon-matkan syykin oli selvä: nahkurimestari Salomon Adamsson Waara oli pellolainen juuriltaan. Matkan tarkoitus oli myös olla mukana Kylli-Nivan sukuseuran perustamiskokouksessa, jonka jälkeläisiä myös Waaran suku on. Vuonna 1855 syntynyt Salomon Waara oli kylläkin syntyjään Ruotsin puoleiselta Övertorneån Aapuan kylästä mutta perhe muutti Salomonin ollessa 4-vuotias vuonna 1859 Pelloon. Siksi tunnemme Waaran sukua, sukulaisiamme vahvasti juuriltaan pellolaisina.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Ilmarinen lasketaan vesille


Suomalaisen Historia-lehden heinäkuun 2011 numerossa on pieni artikkeli panssarilaiva Ilmarisesta. Artikkeli kertoo laivan vihkimisestä käyttöön 80 vuotta sitten laivaston vuosipäivänä 9. heinäkuuta 1931. Kirjassa Suomen Laivasto 1918 - 1968 kerrotaan Ilmarisen vesillelaskusta seuraavasti: "täsmälleen klo 13.00 saapui presidentti P. E. Svinhufvud tutussa suojeluskuntavääpelin puvussaan puolustusministeri Lahdensuon seurassa telakka-alueelle. Telakkayhtymän (Ab Crichton-Vulcan Oy) pääjohtaja R. Lavonius piti puheen, samoin kasteen toimittaja, joka antoi alukselle nimen Ilmarinen. Juhlallisuudet päättyivät komeaan meriväen paraatiin, jonka Tasavallan presidentti otti vastaan. Ab Cricton-Vulcan Oy ja Hietalahden telakka olivat selviytyneet kunnialla vaativasta ja vaikeasta tehtävästään rakentaa Suomen laivastolle sen ensimmäiset ajan tasalla olevat alukset. Valtiovalta antoi niille julkisen tunnustuksen ja kiitoksen ainutlaatuisesta työstään. Monet rakennustöihin osallistuneet palkittiin kunniamerkein."

Ilmarinen liittyi laivaston riveihin syyskuussa 1933 ja aikaisemmin valmistuneelta panssarilaiva Väinämöiseltä määrättiin Ilmarisen ensimmäiseksi päälliköksi komentaja Wirta ja I-upseeriksi komentajakapteeni Ragnar Göransson. Tasan kymmenen vuotta myöhemmin syyskuussa 1941 panssarilaiva Ilmarinen ajoi miinan Hangon edustalla; ensi syyskuussa vietetään tapahtuman 70-vuotismuistoa Naantalissa juhlallisuuksin.

Artikkeli Historia-lehdessä heinäkuun numerossa 2011.