Napialan Nahkatehdas täytti 7.6.1980 100 vuotta. Nahkatehdas oli vielä silloin Suomen vanhin alallaan. Tehtaan perustamisen teki mahdolliseksi todennäköisesti pelkät sattumat: Napialan Nahkatehtaan perustaja Salomon Waara aviotui varakkaan kirjansitojan tyttären Julia Ölanderin kanssa, jolloin alkupääoman hankinta oli tavanomaista helpompaa. Toinen ylipäätään nahkatehtaan perustamisen mahdolliseksi tehnyt asia lienee se, että Salomonille ei löytynyt sepän töitä Torniosta, jolloin hän päätti lähteä nahkurin oppiin Johan Åströmin tehtaalle samalla paikkakunnalla. Jonkin aikaa Torniossa harjoiteltuaan pääsi Salomon Waara Helsingissä nahkurimestari Adam Theman oppiin ja työnjohtoonkin, jonka pajassa työskentelyn aikana Salomonille virisi lopullisesti ajatus oman tehtaan perustamisesta. Kuinka Salomon joutui juuri Napialaan ei ole tiedossa mutta Salomon lienee kuitenkin miettinyt muitakin mahdollisia paikkakuntia tehtaan toiminnan aloittamiseen. Kun tehdas oli aloittanut toimintansa, muutti Salomon perheineen muutamiksi vuosiksi Helsinkiin, jossa teki nahkatuotteiden kauppaa omassa liikkeessään. Toiminnan ylläpitäminen ja tehostaminen vaati kuitenkin melko pian Salomonin muuttoa takaisin Napialaan. Helsingin ajalta lienee Turun maakuntakeskuksen tallessa nahkurin kilpi. Riihimäen Sanomat kirjoitti torstaina 29. toukokuuta 1980 tasavuosia täyttävästä tehtaasta oheisen artikkelin.
---------------------
Satavuotiaan Napialan Nahkatehtaan vaiheissa taitekohdaksi muodostui viime sodan jälkeinen aika, jolloin hevosten lukumäärä laski rajusti. Sitä mukaan putosi myös valjaitten tekotarve ja niin yritys joutui etsimään uusia linjoja.
Hevosvaljaita valmistuu Napialassa edelleen, mutta tärkeimmäksi ovat tulleet retkeilyvälineet, asetarvikkeet, koiran hihnat ym. Nahan rinnalla käytetään paljon muitakin materiaaleja.
Suomen vanhin toimiva nahkatehdas on aina käyttänyt nahkaa väljästi. - Ei ole kuitenkaan itsetarkoitus luoda tuote nahan ympärille, huomauttaa yhtiön toimitusjohtaja Erkki Waara. - Tuotteet kehitellään käytännöllisiksi tarpeiden mukaan.
Napialan tehtaan tuotevalikoima sisältää noin 350 eri lajiketta. Erityinen tuoteraati kokoontuu kerran viikossa pohtimaan tuotteiden kehittelyä. Suunnittelussa nojaudutaan testiryhmän ja käyttäjäpiirin kokemuksiin. Selkärepulle ei voi antaa muotoa taiteilijan pöydällä, niinkuin esimerkiksi lasialan tuotteille.
Esimerkkinä suunnittelusta johtaja Waara mainitsee painonnostovyön. Sen leveydestä, paksuudesta, nahan laadusta ja muistakin ominaisuuksista on saatu tarkat ohjeet Painonnostoliitolta. Samoin on Pesäpalloliitto sanonut sanansa räpylän mallista jne. Nahkatehtaalla riittää töitä.
- Tehtaalla menee nyt hyvin, myöntää johtaja Waara. Juuri hiljattain on otettu 8 uutta työntekijää. Kokonaisvaahvuus on nyt 48 ja vuoden loppuun mennessä se vielä kasvaa 5-6 paikalla.
Rakennushankkeita ei ole nyt näköpiirissä, saneerauksia -38 rakennetussa tehtaassa kylläkin on. Kaksi vuotta sitten uusittiin konttori, viime vuonna ompelimo ja tänä vuonna remontti jatkuu. Tekniikassa seurataan myös kehitystä. - Ei täällä vanhentuneita masiinoita ole, vaikka yritys onkin näin vanha.
Nahkatehtaan toiminta on sikäli erikoista, että se joutuu hankkimaan 80 % raaka-aineestaan ulkomailta. Vientiin taas menee vain 20 %. Ruotsi on tällä hetkellä Napialan tehtaan vilkkain kauppakumppani. Johtaja Waara kertoo yhtiön pyrkivän hiljalleen hakeutumaan myös Neuvostoliiton markkinoille.
Vuotien tuottaminen kaukaa Australiasta tai Etelä-Amerikasta on yksi syy siihen, että nahkateollisuuden luonne pitkäjänteisempää kuin monen muun alan. Parhaillaan on Napialassa nahkimo lähes seisokissa, koska Ruotsin satamalakko on pysäyttänyt vuotakuorman Göteborgiin.
Napialan Nahkatehdas jakaa ansiomerkit pitkään yhtiössä työskenneille jo ensi perjantaina. Varsinainen satavuotisjuhla torvisoittoineen pidetään 7. kesäkuuta. Riihimäen Erämessuilla Nahkatehtaalla on juhlanäyttely. Jarmo Tuominen.
Asekotelo on oiva esimerkki Napialan Nahkatehtaan nykyisistä tuotteista.
Koteloita niittaavat Hannele Kuosmanen (edessä) ja Eila Pakkanen.
Napialan Nahkatehtaan syntyvaiheet sijoittuvat aikaan, jolloin Suomessa oli yleisesti alkanut nahkateollisuuden voimakas nousukausi. Kotimainen tuotanto valmisteli läpimurtoaan ja eri puolilla maata käynnistyivät tehtaat kasvavaa kysyntää tyydyttämään.
Napialan tehtaan perustamisajankohdaksi on katsottava kesäkuun seitsemäs päivä vuonna 1880, jolloin nahkurimestari Salomon Waara vuokrasi Janakkalan pitäjän Napialan kylästä vanhan ruotusotamiehen asuinrakennuksen, pirtin ja kaksi kamaria, joissa aloitti nahan ja valjaitten valmistuksen.
Saman suvun omistuksessa ollutta yritystä johtaa nyt kolmannessa polvessa perustajan pojanpoika, toimitusjohtaja Erkki Waara.
Vanhimpana suomalaisena nahkatehtaana pitää Napialan Nahkatehdas Oy tiukasti kiinni korkean käsityötaidon ja nykyaikaisen koneistuksen avulla niistä laatuvaatimuksista, jotka se jo se vuosikymenien saatossa on itselleen asettanut. Nahan valmistuksen lisäksi laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat tänä päivänä retkeilyvälineet, repuista rinkkoihin, monipuoliset asetarvikkeet, koiratarvikkeet, työrukkaset, pesäpalloräpylät aina hevosvaljaisiin asti.
20-luvulle saakka markkinointi oli etupäässä torikauppaa, joka muun kehityksen mukana on muuttunut koko maan kattavaksi myyntiverkostoksi.
Tehtaan markkinointipäällikkönä toimii nyt Markku Kotajärvi.
Onni löytyi Suomesta.
Ruotsin Ylitorniosta, Pellon kylästä syntyisin olevan Salomon Waaran mieli paloi etelään. Niinpä hän 18-vuotiaana tuli Tornioon päästäkseen siellä sepän oppiin. Sepällä ei sattunut sillä kerralla olemaan oppilaan paikkaa ja niin hän joutui nahkurioppilaaksi Johan Åströmin verstaaseen Torniossa.
Onni hymyili tarmokkaalle nuorukaiselle myöhemminkin, sillä suunnattuaan kulkunsa kohti etelää, hän työskenteli Helsingissä nahkuri A. Themanilla työnjohtajana parin vuoden ajan ja avioitui varakkaan kirjansitojamestarin tyttären kanssa ja sai myötäjäisinä alkupääomaa oman liikkeen perustamiseksi.
Valjaat valtaavat tuotannon.
1920-1930-luilla erikoistui Napialan Nahkatehdas entistä enemmän valjaitten valmistukseen. Tehdas laajeni. Sen tuotteet saivat tyytyväisiä ostajia kautta koko Suomen. 1940-luvulle saakka olivat valjaat huomattavin tuoteryhmä.
Napialan Nahkatehtaan tuotannossa on perinteisesti kiinnitetty suurta huomiota työn laadun korkeaan tasoon. Osoituksena tästä ovat eri laatukilpailuissa saavutetut kunniamaininnat.
Ratkaisevalla tavalla tuotannon laatuun on vaikuttamassa käytettävän raaka-aineen laatu. Tämä muodostaa keskeisen kysymyksen tehtaan toiminnassa. Esivalmistelujen kautta on tultu siihen ratkaisuun, että nahkatuotteet on valmistettava korkealaatuisimmasta raaka-aineesta. Ensiluokkaisia sonnin-, härän- ja lehmänvuotia tuotetaan pääasiassa Australiasta ja Etelä-Amerikasta.
Nahalla on aina oma viehätyksensä. - Moni poika on yrittänyt löytää korviketta nahalle,
mutta ei ole onnistunut, toteavat toimitusjohtaja Erkki Waara (oik.) ja markkinointipäällikkö
Markki Kotajärvi.
Kehitystä kaikilla rintamilla.
Rinnan sisäisen kehittymisen kanssa on seurannut myös tehtaan ulkoinen laajeneminen. Vaatimattomasta ruotusotamiehen asuinrakennuksesta muodostettiin erikoinen nahkimo kohta erityksen perustamisen jälkeen.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä hankittiin ajan vaatimuksia vastaavia koneita ja vuonna 1938 valmistui uusi tehdasrakennus, jota jo kymmenen vuoden kuluttua oli pakko laajentaa uusien konehankintojen takia.
Koneiden vaikutuksesta tuotanto on huomattavasti noussut, vaikka henkilökunnan lukumäärä on pysytellyt suurin piirtein samana.
Napialan Nahkatehdas Oy on perustamisesta asti ollut saman suvun hallussa. tehtaan perustajan Salomon Waaran uraauurtava työ on saanut oman perheen piiristä arvoisiaan työn jatkajia. Oskari Waara jatkoi isänsä jälkiä tehtaan johdossa vuosina 1925 - 1953 ja hänen jälkeensä astui vuoroon poikansa, tehtaan nykyinen toimitusjohtaja Erkki Waara.
