Maarianhaminan kirkko vuonna 1962. Erik August Göransson oli Maarianhaminan seurakunnan kirkkoherrana 1919 - 1926; tämä Lars Sonckin, ahvenanmaalaisen arkkitehdin suunnittelema kirkko valmistui vuotta myöhemmin eli 1927. Missä kirkolliset toimitukset, jumalanpalveukset suoritettiin ennen kirkon valmistumista? Kirkon läheisyydessä oli kansakoulu, jonka juhlasali oli sisustettu kirkkosalin muotoon, siellä Erik Augustkin suoritti usein vaimonsa Olga Matildan laatimat saarnansa. Kuvan ottanut: MV, Zeiss Ikon 6 x 9 cm-negatiivia kuvaava 120-filmikoon kamera. Mitä ulkoisia muutoksia Maarianhaminan kirkko ja sen ympäristö on kokenut lähes 50 vuodessa? Alkuperäinen Sonckin määräämä peltikatto on uusittu kuparikatoksi; asfaltoitu tie on tuotu aivan kirkon viereen - kirkon luonnonmukainen lähiympäristö on muuttunut kaupunkilaiseksi tiukkaan kaavoitetuksi, hyötynäkökohdat ovat voittaneet luonnonmukaisen ympäristön kustannuksella. Onneksi kukaan ei muista millainen kirkko ja sen ympäristö on ollut, toivottavasti ei muista. Erik August Göransson oli muuten peruskiven laskutilaisuudessa 1926, ellei peräti itse laskenut peruskiveä, peruskiven laskussa oli ainakin mukana piispa Max von Bonsdorf, asiaa tarkistetaan.
Ruotsinmaalaista sukuperää olevalla Waarojen suvulla on juuret pohjoisessa, Tornionjokilaakson Pellon kylässä. Sieltä suku on lähtenyt etelään ja suurten siirtolaisvuosien aikaan 1900-luvun alkuvuosina Amerikkaan saakka. Yksi Waaroista oli Salomon Waara, yksi kuuden lapsen sisarusparven pojista, joka kouluttautui Torniossa ja Helsingissä 1870-luvulla ensin nahkurikisälliksi ja myöhemmin nahkurimestariksi sekä perusti viisilapsisen perheen ja menestyneen nahkatehtaan Janakkalaan Napialan kylään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti