Suomen Kuvalehti 49/2009 kirjoittaa puheenvuoropalstallaan seuraavasti Elisabeth Nauclerin (Ahvenanmaan kansanedustaja (r) ) sanoin:
"Ruotsin kieli on taattu ahvenanmaalaisille ikiajoiksi".
Ei, Ahvenanmaa ei irtaudu Suomesta ( SK 48/2009 ) vaikka Suomi ei enää olisikaan kaksikielinen maa, jossa asiat hoituvat myös ruotsiksi. Tilanne olisi hankala, yhteyksien ylläpitäminen vaatisi tulkkia.
Ahvenanmaan itsehallinto perustuu kahden maan konfliktin kansainväliseen ratkaisuun. Suomi oli toinen, voittoisa osapuoli. Se halusi Ahvenanmaan itselleen keinolla millä hyvänsä ja kamppaili maakunnan asukkaiden ylivoimaista enemmistöä vastaan. Suomeen liittämisen vastineeksi Ahvenanmaalle luvattiin niin laaja itsehallinto kuin mahdollista ilman, että kyseessä olisi itsenäinen valtio. Ahvenanmaalaisten taistelu Ruotsiin liittymisen puolesta oli alkanut jo ennen Suomen itsenäisyysjulistusta. Ruotsi halusi Ahvenanmaan, ja ahvenanmaalaiset halusivat kuulua Ruotsiin mutta maakunta joutui Suomelle.
Ratkaisuun vaikutti voimakkaasti Suomen kaksikielisyys. Se osoitti maan olevan sivistynyt länsimainen yhteiskunta, joka pystyisi takaamaan ahvenanmaalaiselle vähemmistölle sen ruotsin kielen ikiajoiksi ja kaikki yhteydet emämaahan ruotsinkielellä. On hyvin mahdollista, että ratkaisu olisi ollut toinen, jos Suomi olisi ollut vain suomenkielinen. Ratkaisuun päädyttiin vastoin maakunnan asukkaiden tahtoa, mutta se on toiminut ja ehkä juuri siksi siitä on tullut osa Suomen brändiä, jopa ylpeydenaihe maallemme.
---------------
Näin Suomen Kuvalehti ja tietysti Suomen Ahvenamaata edustava ainoa kansanedustaja on kiinnostunut Ahvenanmaan kieliasemasta, Ahvenamaan kuulumisesta Suomeen - maakunnasta, mistä myös monet Göranssonitkin ovat kotoisin, ainakin melkein täysin (100%/95%?) ruotsinkielisestä maakunnasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti