Vuonna 1955 Napialan Nahkatehdas Oy täytti 75 vuotta. Kahta vuotta aikaisemmin vuonna 1953 tehtaan johtoon oli astunut tehtaan perustajan Salomon Waaran pojanpoika Erkki Vaara. Tehtaan vuosijuhlan kunniaksi tehdas kustansi muun muassa taskualmanakan, josta allaoleva kirjoitus tehtaan historiasta ja toiminnasta on lainattu. Salomon Waara oli vuonna 1880 yrityksen perustaessaan vain 25-vuotias, ahersi ja laajensi toimintaa kunnes seuraava sukupolvi oli kykenevä ottamaan vastuuta tehtaan toiminnasta: vanhin Salomonin kolmesta pojasta Hemming Waldemar Waara toimi Salomonin kumppanina, yritys oli jopa osan aikaa 1900-luvun alussa hänen nimissään. Omistusjärjestelyissä tapahtuneiden muutosten jälkeen kuitenkin tehtaan toiminta jatkui pian Salomon Waaran toisen pojan Oskari Waaran nimissä.
Napialan Nahkatehdas Oy:n 75-vuotistaipaleelta.
Napialan Nahkatehdas Oy:n varsinaiseksi perustamisajaksi on katsottava se hetki, kesäkuun 7. päivä 1880, jolloin nahkurimestari Salomon Waara vuokrasi Janakkalan pitäjän Napialan kylästä Knuutilan talolta maa-alueen, jolla oli ruotusotamiehen asuinrakennus - iso pirtti ja kaksi kamaria tarpeellisine ulkorakennuksineen - ja jossa aloitettiin nahan ja valjaitten valmistus. Tämä tapahtui ajankohtana, jolloin maassamme yleisesti alkoi nahkateollisuuden nousukausi ja kotimainen nahkatuotanto suoritti merkityksellisen läpimurtonsa. Varsinkin yllämainitun ajankohdan jälkeisinä vuosikymmeninä laskettiin perustus myös monelle muulle maamme nahkatehtaalle.
Torniossa oppinsa käyneen Salomon Waaran pääasiallisesti mäntti- ja parkkinahkojen valmistus voimistui pian ja jo pari vuotta liikkeen perustamisen jälkeen laajennettiin nahkimo sen ajan vaatimuksia vastaavalla uudella rakennuksella, jossa entistä suuremmalla työvoimalla jatkui nahan ja valjaitten valmistaminen. Liike siirtyi sitten vanhimman pojan nimeen ja vuonna 1903 mainitaan kaupparekisterissä, että "Hemming Waldemar Waara harjoittaa nahka- ja kenkäteollisuutta Janakkalan pitäjän Napialan kylässä, jossa päähallinto sijaitsee, toiminimellä H. W. Waara".
Kuusi vuotta myöhemmin vuonna 1909, liike siirtyi perustajan nuoremmalle pojalle 22-vuotiaalle Oskari Waaralle, joka yhdessä isänsä kanssa jatkoi nyttemmin Napialan Nahkatehdas nimistä liikettä nimellä "H.W.Waaran jälkeläiset". Sellaisena liike jatkoi parikymmentä vuotta, kunnes sen nimi 1929 - kolme vuotta tehtaan perustajan Salomon Waaran kuoleman jälkeen - muutettiin kuuluvaksi "Napialan Nahkatehdas, Oskari Waara".
Näiden lyhyesti mainittujen vuosien väliin sisältyy kuitenkin tehtaallemme - samoinkuin yleensä koko maallemme - tärkeitä ajanjaksoja. Oli kestettävänä lakot, työttömyys ja ostokyvyn väheneminen, ensimmäinen maailmansota ja senjälkeiset lamakaudet, jotka varsinkin nahkateollisuuden alalla monin paikoin kehittyivät kriisiksi.
Seuranneitten parin vuosikymmenen aikana erikoistuttiin yhä enemmän valjaitten valmistukseen. Tehdas laajeni. Vuonna 1948 se muutettiin osakeyhtiöksi, jonka johdossa oli edelleen Oskari Waara.
Tuotantonaan liikkeessään nahkurimestari Salomon Waara valmisti, kuten mainittu, aluksi pääasiallisesti mäntti- ja parkkinahkaa siirtyen sitten liikkeen laajentuessa myös valjaitten tekoon. Valmistusohjelmassa oli myös jalkineitten teko, koska niihin aikoihin aloitteleva kenkäteollisuus ei tyydyttänyt kysyntää, joka tämän vuosisadan alkupuoliskolla yhä laajeni erikoisesti sen kautta, että maaseudulla siirryttiin luontaispalkkauksesta rahapalkkaan, mikä puolestaan suurensi maaseudulla asuvan väestön ostokykyä. Pääasiallisesti Salomon Waaran liikkeen tuotteina pysyivät kuitenkin mäntti- ja plattinahat sekä niistä tehdyt valjaat, jotka yhä enemmän saivat tyytyväisiä ostajia kautta Suomen. Näin kenkien valmistus jäi sivummalle lakaten myöhemmin kokonaan. Tuotteitten markkinointi sen ajan yleisen kuvan mukaan tapahtui suurelta osalta torikauppana. Yhteen aikaan oli tehtaalla oma myymälänsäkin Helsingissä.
Nykyisin Napialan Nahkatehdas Oy On maassamme ainoa nahkatehdas, jonka ohjelmaan kuuluvat miltei yksinomaan valjaat. Tehdas valmistaa nimittäin hevosvaljaita 90 % tuotannostaan ja lisäksi joukon erilaisia muita nahkatuotteita. Viimeksi vuonna 1950 sai tehtaamme tuotteistaan Suurmessujen laatukilpailuissa sekä kulta- että hopeamitalin.
Tuotantoon läheisesti, jopa ratkaisevasti liittyvä tekijä on raaka-aineitten hankinta, joka muodostaakin erään nahkatehtaan tärkeimmistä kysymyksistä vaatien usein laajojakin esivalmisteluja ennen lopullista ratkaisua. Kotimaisia vuotia riittää raaka-aineiksi vain niukalti. Sen johdosta tehtaamme elääkin nykyisin melkein yksinomaan ulkolaisen tuonnin turvin saaden laadultaan ensiluokkaisia sonnin. härän. ja lehmänvuotia ensi sijassa Argentiinasta, sitten Uudesta Seelannista, Uruguaysta ja Brasiliasta, sekä myös Austraaliasta ja osittain Pakistanista.
Markkinointia varten maa on jaettu eri myyntipiireihin, joissa toimivat edustajat. Tehtaamme voi kiitollisena merkitä asiakkaita, jotka vuosikymmenien ajan ovat pysyneet tuotteittemme uskollisina ostajina.
Rinnan sisäisen kehityksen kanssa on seurannut myös tehtaan ulkonainen laajentuminen ja kasvaminen. Alkuperäinen vaatimaton ruotusotamiehen asuinrakennus laajeni, kuten alussa on mainittu, 1882 erikoiseksi nahkimoksi, mikä sitten tuotteitten menekin lisääntyessä yhä suureni. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hankittiin ajan vaatimuksia vastaavia koneita ja tehtiin parannuksia. Vuonna 1938 valmistui sitten uusi, ajanmukainen tehdasrakennus, jota kuitenkin jo 1949 - 50 oli pakko laajentaa uusien konehankintojen takia.
Vaikka tuotantomme onkin huomattavasti noussut viimeisten vuosikymmenien aikana, henkilökunnan lukumäärä on kuitenkin pysynyt suurin piirtein samana. Tämä johtuu yhä lisääntyneestä koneellistumisesta. Sosiaalisen huollon alalla on tehtaamme pyrkinyt täyttämään ajan vaatimukset. Niinpä vakinaiselle ammattityöväelle on tehtaan puolesta järjestetty omat asunnot.
Nykyisellään on tehtaan johto kolmannessa polvessa samassa suvussa insinööri Erkki Vaaran siirtyessä 1953 isänsä Oskari Waaran työn jatkajana tehtaan johtajaksi. Tehtaan konttoripäällikkönä toimii Tapani Vitikainen ja myyntipäällikkönä Oskari Waaran nuorin poika merkonomi Kai Vaara.
Aloittaessaan nyt täyteen sataan johtavan neljännesvirstansa voi Napialan Nahkatehdas Oy luottaa valoisaan ja hyvään tulevaisuuteen. Samalla kun mielessämme on kiitollisuus edellisten sukupolvien uurastuksista, joiden perustalta tehtaamme edelleen jatkaa toimintaansa, sekä tehtamme palveluksessa olleen ja yhä olevan henkilökunnan työn johdosta, samalla pyydämme kiittää lukuisia asiakkaitamme ympäri Suomea toivoen, että yhteistoimintamme - monien kohdalla jopa useita vuosikymmeniä kestäneenä - yhä jatkuisi ja lujittuisi sekä asiakaspiirimme että omaksi tyydytykseksemme.
________________________________
Napialan Nahkatehdas Oy; 1880 - 1991; viimeinen neljännesvirsta sadasta ehti nahkatehtaan toiminnassa tulla täyteen - tänä vuonna tulee kuluneeksi 130-vuotta viimeksi Napiala Oy:n nimellä toimineen aikoinaan Suomen vanhimman nahkatehtaan perustamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti