Helsingin kaupunginarkiston tutkijat toivat ystävällisesti ja pyytämättä eteeni matrikkelin - Esitys Helsingin Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen toiminnasta viime vuosisadalla - siis 1800-luvulla; siinä kerrotaan nahkurimestari Adam Themanista lisää. Matrikkelista ilmenee, että Adam Theman on ollut monessa mukana, ei myöskään nahkurinverstaan tai nahkatehtaan pitäminen silloin 1800-luvulla ole ollut liian helppoa, itsestään selvää, sen sai myös Adam Themankin kokea, kuten matrikkelissa kerrotaan: jolloin 1890-luvulla oli pakotettu sen (nahkurinverstaan) vaikeitten olojen vuoksi lopettamaan. Theman oli myös Suomalaisen Sivistysseuran perustajia, mikä seura onkaan tänä päivänä nimeltään. Myös sunnuntaikoulu oli mielenkiintoinen ilmiö 1800-luvun opinkäynnissä. Joka tapauksessa Salomon Waaran saamat opit Adam Themanilta lienevät olleet edistyneimpiä, mitä Suomessa siihen aikaan on voinut saada. Aktiivinen ihminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja nahkurimestari Adam Theman, Salomonin oppi-isä näyttää olleen. Adam Theman on kokenut tärkeäksi siirtää ammattioppiaan seuraaville sukupolville. Adam Theman otti haltuun Gardbergin nahkurinliikkeen, ilmeisesti kuitenkin poika Gardbergin eli Gustafin nahkurinliikkeen. Salomon Waaran mennessä Themanille oppiin on hän siten saanut nahka-alan tietoutta ulottuen aina 1700-luvulle saakka, itse Gabriel Gardbergin ajalta ammennettuja ammattitaitoja ja -tietoja.
Adam Theman, nahkurimestari, s. 24 p. jouluk. 1836 Hauholla; isä mylläri; kävi opin nahkuri Hellstenin luona Hämeenlinnassa; alkoi Helsingissä nahkurinliikkeen 1868, ottaen haltuun Gardbergin nahkurinliikkeen; harjoitti ammattiliikettään taidolla ja isossa määrin alkupuolelle 1890-lukua, jolloin ammatille vaikeitten olojen vuoksi oli pakotettu sen lopettamaan; harjoitti sittemmin vähempää nahkakauppaa; oli kymmenkunta vuotta nahkurikisällien eläkekassan puheenjohtajana; ollen innokas kunnan asiain harrastaja, hän oli jäsenenä useissa komiteoissa; Suomalaisen Sivistyseuran perustajia; Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen sunnuntaikoulupäivystäjä 1873; valittu sunnuntaikouluvalvojaksi 1885; valittu 1885 jäseneksi komiteaan, jonka valmistettava Yhdistyksen lausunto erääseen teollisuudenharjoittajain kokoukseen, joka oli koolle kutsuttu Helsinkiin Keisarikunnan tulliolojen muuttamisen johdosta; jäsen Yhdistyksen 1887 asettamassa komiteassa, jonka ehdotettava keskustelukysymyksiä Oulussa 1887 pidettyyn Teollisuudenharjoittajain kokoukseen; valittu Yhdistyksen edustajaksi juuri mainittuun kokoukseen; jäsen Yhdistyksen niinikään 1887 aettamassa komiteassa ohjesääntöehdotuksen laatimista varten ammattiyhdistyksille; Yhdistyksen tilintarkastaja 1887; valittu Yhdistyksen varaedustajaksi Vaasassa 1890 pidettyyn Teollisuudenharjoittajain kokoukseen. Kuollut 22 p. tammik. 1902.
----------------------------------------
Adam Theman osallistui Suomalaisen Sivistysseuran perustamiseen, mikä seura tarkalleen oli ei ole tiedossa mutta ohessa lainaus eräästä sivistyseurojen synnystä tehdystä väitöskirjan esipuheesta:
-Sivistysseurat kuuluivat oloissamme ensimmäisiin joukkojärjestöihin, joiden toiminnassa oli mukana sekä yhteistä kansaa että säätyläistöä. Seurat perustivat jäsenilleen kirjastoja ja sanomalehtien lukusaleja, mahdollistivat kuoro- ja näytelmäharrastusta sekä järjestivät sivistäviä huvitilaisuuksia, joissa kuultiin kansantajuisia esitelmiä. Ohjelman päätteeksi tanssittiin. Kokousten keskeisenä tarkoituksena oli lähentää säätyläistöä ja kansaa toisiinsa, ja erityisesti tämän toivottiin toteutuvan säätyjen välisen tanssin kautta. Vaikka toiminta oli säätyläisvetoista, kaikki suomalaiset sivistysseurat olivat kuitenkin syntyneet alhaalta kasvavana toimintana, käsityöläisten oman aktiivisuuden kautta. Ammattikuntien lopettamiskaudella erityisesti käsityöläisnuoriso tarvitsi kiltojensa tilalle uudenlaisia yhdistyksiä. Mukaansa se tarvitsi johtamaan tottunutta säätyläistöä, joka sitten hankki ja säilytti seurojen määräysvallan itselleen. On suorastaan paradoksaalista, miten häikäilemättömin järjestöllisin toimin säätyläistö säilytti vallan itsellään seuroissa, jotka pyrkivät harmonisoimaan ja tasoittamaan yhteiskuntaluokkien välisiä eroja. Tästä huolimatta suomalaisissa sivistysseuroissa jäsenkunnan enemmistön muodostivat käsityöläistaustaiset työläiset. Myös naisten osuus jäsenistöstä oli huomattava. Helsingissä naisia oli puolet jäsenistä, ja Turussa naisten osuus kohosi joinakin vuosina jopa kahteen kolmannekseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti