Hamppulan erittäin tyylikäs puinen koulurakennus aikoinaan. Muun muassa upeat ikkunanpielikoristeet ja tyylikäs sisäänkäyntikatos; koulu on ollut mukava opinahjo sadoille oppilaille lähes sadan vuoden ajan vuosina 1861-1954. Moni entinen oppilas muistaa vieläkin entisiä pidettyjä ja varmaan vaativiakin opettajiaan. Koulussa lienee ollut ainakin neljä koululuokkaa - yläkerrassa on sitten asunut opettajia ja muuta henkilökuntaa ja ainakin opettaja Anni Waaran tiedetään asuneen siellä pitkään. Toinen tunnetumpikin opettaja Hamppulan koulussa oli Frans Werner Valaranta vuosina 1912 - 1945; hän on kirjoittanut muun muassa Janakkalan historian. Frans Werner Valaranta on haudattu Janakkalan hautausmaahan niin kuin myös Anni Waarakin. Alkuperäinen kuva on kehystettynä Tarinmaan koulun seinällä.
Siellä kasvavi korkeat tammipuut,
siell´ tuvat tummat on tammien alla, ... Eino Leino
Hamppulan koulurakennusta ei enää ole - muistona paikalla on muistokivi, jonka vieressä kasvaa upea iso tammipuu - ollut paikalla ennen koulun rakentamista vuonna 1861, jäänyt paikalle koulun lopettamisen jälkeen vuonna 1954 ja näyttää voivan hyvin vielä vuonna 2009 syyskuussakin, maahan terhoja pudottaneena.
21.10.2009 150 VUOTTA HAMPPULAN KOULUN PERUSKIVEN LASKUSTA
Muistokiveen on hakattuna teksti: Tällä paikalla toimi Janakkalan Hamppulan kansakoulu 1861 - 1954. Koulu aloitti toimintansa viisi vuotta ennen Suomen kansakoululaitoksen varsinaista perustamista. Kiven pystytti koulun muistoksi 1968 Janakkalan kunta.
Hamppulan koulun aikaansaamiseksi oli janakkalainen talonpoikaissäädyn edustaja Kustaa Paturi tärkeässä asemassa. Monien talonpoikien vastustelusta huolimatta koulu saatiin kuitenkin perustettua.
Hamppulan koulu oli Janakkalan pitäjän ensimmäinen koulu. Peruskivi laskettiin 21.10.1859 ja koulu vihittiin käyttöön 21.10.1861. Koulurakennus purettiin lokakuussa 1959, sata vuotta peruskiven laskun jälkeen.
Suomen suuriruhtinas keisari Aleksanteri II määräsi 1856 Senaatin suunnittelemaan kansanopetusta maalaiskunnissa. Janakkalassa Hakoisten kartanon isäntä parooni Hans Gustaf Boije lahjoitti koululle tontin mailtaan. Pitäjän ensimmäinen koulu saatiin rakennetuksi. Ensimmäiset oppiaineet olivat suomenkieli, kristillisyyden taito, kirjoitus, Suomen historia ja maantieto. Kevätlukukausi kesti helmikuun alusta toukokuun 15. päivään ja syyslukukausi lokakuun 1. päivästä joulukuun 20.päivään. Arkipäivinä kouluaika oli 5 tuntia. Tyttöjen ja poikien oli epäsoveliasta käydä koulua samaan aikaan, joten he vuorottelivat viikoittain. Ajanhammas kuitenkin kulutti puurakenteista koulua, (mm.tulipalot 1944 ja 1946). Hamppulan koulun viimeinen syyslukukausi alkoi 1954. Marraskuussa oppilaat siirtyivät uuteen koulurakennukseen Janakkalan Pyhän Laurin kirkkoa vastapäätä sijaitsevaan Tarinmaan kouluun, joka on edelleen voimissaan. Tarinmaan koulun seinää koristaa kaunis pääskyreliefi.
Hamppulan koulu muutti siis nimensä Tarinmaan kouluksi vuonna 1954 ja sijaitsee nykyään Lystimäen rinteellä Janakkalan kirkonkylässä. Tarinmaan koulu vaalii myös velvoittavia Suomen ensimmäisen kunnallisen koulun perinteitä.
Tarinmaan koulun rehtori Matti Koskinen kertoo, että koko koulu eli kaikki oppilaat ja opettajat kokoontuvat 21.10.2009 muistokiven äärelle pitämään aamuharhauden koulunsa, entisen Hamppulan koulun peruskiven laskun 150 vuotispäivän muiston kunniaksi.
Suomen ensimmäisen kunnallisen kansakoulun Hamppulan koulun muistokivi. Salomon Waaran yksi tyttäristä naimaton Anni Waara toimi koulussa pitkään opettajana, jonka monet kuntalaiset muistavat hyvänä mutta tiukkana opettajana. Tarinmaan kouluksi nimensä muuttaneen Hamppulan koulun nykyisen rehtorin Matti Koskisen isä lukeutuu myös Anni Waaran oppilaisiin. Anni Waara asui myös koulurakennuksen yhteydessä olleessa asunnossa.
Janakkalan kirkonkylässä lähellä Pyhän Laurin kirkkoa Laurin lähteen vierestä lähtee tie Hamppulan koulun muistomerkille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti