Hermes Baby - klassikko matkakirjoituskone

Ivar Lehdon kirje loppuu lauseeseen: "päivän kunniaksi  kirjoitan tällä "Hermes Baby"- kirjoituskoneella, jonka Oskari (Oskari Waara, Salomon Waaran poika) lahjoitti meille joskus 1940-luvulla. Kone oli ollut jonkun sihteerin käytössä Napialan Nahkatehtaalla. Terveisin Ivar."

Hermes Baby-kirjoituskone on tänä päivänä arvokas keräilyesine. Vanhat kirjoituskoneet, erityisesti design-matkakirjoitukoneet ovat nousseet arvossa huomattavasti, kuten tämä Ivarin edelleen käytössä oleva Hermes-matkakirjoituskonekin. Ivarin matkakirjoituskoneella on ikää pitkälti yli seitsemänkymmentä vuotta ja edelleen toimintakunnossa. Hermes Baby- matkakirjoituskoneella ovat kirjoittaneet kirjojaan muun muassa amerikkalaiset kirjailijat kuten John Steinbeck ja Ernest Hemingway. Katso Hermes Baby-Youtube-video: 

Matilda Lehdon s. Waaran sukutiedot

Sukuumme kuuluva nykyisin Oulussa asuva ja pellolainen syntyjään Esko Orajärvi pitää tarkkaa sukukirjaa muun muassa Waaran suvusta:

I  Matilda Adamsdotter Lehto e. Waara (321), s. 24.11. 1860 Övertorneå, Pello, k. 23.06. 1946 Övertorneå, Pello.

Puoliso: Vihitty 30.11. 1884 Lars Arvid Johansson Lehto (20069), s. 04.06. 1862 Karunki, Lappträsk, k. 29.05. 1946 Övertorneå, Pello.

Vanhemmat: Johan Isaksson Lehto, s. 13.07. 1835 Karl Gustav, Lappträsk, k. 11.02. 1899 Övertorneå, Pello ja Regina Larsdotter Lehto e. Sundbäck, s. 01.11. 1835 Nederkalix, k. 04.12. 1920 Pajala.

Lapset:

Julia Arvidsdotter Rötkönen e. Lehto

Emma Arvidsdotter Lehto, s. 02.05. 1902 Övertorneå, Pello, k. 01.07. 1986 Övertorneå, Pello. Emma Lehto asui Ruotsin Pellossa. Hänellä ei ollut jälkeläisiä.

Edvart Arvidsson Lehto,.

Beda Severina Arvidsdotter Lehto, s. 1886 Övertorneå, Pello.

Ellen Amanda Arvidsdotter Lehto, s. 1888 Övertorneå, Pello.

Johan Werner Arvidsson Lehto, s. 1891 Övertorneå, Pello, k. 1966 Övertorneå, Pello 

Kirje Ivar Lehdolta Pellosta

Kirje Ivar Lehdolta pohjoisen Pellosta.

Kesäkuinen sukutapaaminen Pellossa poikii mukavia sukuyhteyksiä: posti toi yllättäen kirjeen pohjoisesta Pellon kylästä ja vieläpä Ivar Lehdolta. Ivar asuu ruotsinpuoleisessa Pellossa, aivan isänsä J.W. Lehdon entisen vielä jäljellä olevan kaupan vieressä. Kauppa ei tosin enää ole toiminnassa. Ivar Lehto on Salomon Waaran siskon Matilda Lehdon s. Waaran ja Arvid Lehdon  pojan poika. Ivar kertoo käsityksenään, että allla oleva kuva, jota olen esittänyt aikaisemmin blogissa olleen jostakin 1920-luvun alusta onkin otettu jo edellisellä vuosikymmenellä. Salomon täytti 60 vuotta 18. heinäkuuta 1915, jota päivämäärää Ivar pitää todennäköisenä kuvauspäivänä. Ivar perustaa näkemyksensä muun muassa siihen, että Matildan Beda-tyttären tytär  Göta, joka istuu kuvassa oikealla, on kertonut Ivarille olleensa kuuden vanha kuvaa otettaessa. Göta oli syntynyt 19. syyskuuta 1908. Hienoa, että näin saatiin kuvan tietoihin mielenkiintoisia yksityiskohtia lisää.

Kuva on otettu Ruotsin puoleisessa Pellossa nk. vanhantalon portailla heinäkuun 18. päivänä 1915, jolloin Salomon Waara (s. 1855) täytti 60 vuotta ja oli siis päiviään viettämässä oman sukunsa parissa. Vasemmalta lähtien: Gustav Lehto (portailla), Emma Lehto, Arwid Lehto, Elina (Ellen) Lehto, valkolakkinen mies takarivissä Salomon Waara. Salomonin edessä viistosti oikealla kamerasta päin katsottuna on siskonsa Matilda Lehto os. Waara siis. Oikean puoleisin on nimeltään Johan Werner Lehto, Matilda ja Arvid Lehdon poika. Kuvassa oikealla oleva nuori tyttö on Matilda Lehdon Beda-tyttären tytär Göta. Ellen, Julia, Beda ja Emma ovat Matilda ja Arvid Lehdon lapsia, joskin Bedaa ja Juliaa ei ole kuvassa mukana. (Tietoja tarkistetaan).

Tervakosken kirjakauppa 30 vuotta 1989

Kuvassa Kai Vaara keskellä vierellä vaimonsa Eini Liukko-Vaara ja tyttärensä Satu Vaara.

Tervakosken kirjakauppa täytti elokuussa 1989 täydet 30 vuotta. Kukkamerestä päätellen kirjakaupalla oli paljon asiakkaita - ystäviä. Kirjakauppias, nahkatehtailja Salomon Waaran pojanpoika Kai Vaara oli ostanut kirjakaupan turenkilaiselta vaikuttajalta August Walarilta, jolla oli toinen liike Turengissa. Pitkään kirja- ja paperikauppatoiminta jatkuikin - tervakoskelaiset ja lähikylien asukkaat saivat erinomaista palvelua kirjakaupassa. 1990-luvun alun lama vaikutti myös Kai Vaaran yrittämiseen. Kirjoihin erikoistuneita myymälöitä ei enää tarvittu, kirjoja myytiin tavallisissa marketeissa ja kioskeissa, kirjasta oli tullut tavallinen kulutushyödyke. Vuotta paria myöhemmin päätti Kai Vaarakin lopettaa kirjakauppiastoiminnan kannattomana.

Napialan Wanha wuotamakasiini 1990

Napialan Nahkatehdas Oy - Napiala Oy - täytti vuonna 1990  kunnioitettavat 110 vuotta. Tapahtumaa juhlistettiin elokuussa järjestämällä tehtaan pihan puoleisessa vuotamakasiinissa tapahtumia ja kesämyymälätoimintaa - makasiinissa oli tehtaanmyymälä Pokun Valjastalli ja kahvila Cavio. Vielä erikseen oli Nahkurin lystit, jossa oli pelimannimusiikkia koko päivän, kokki Jaakko Kolmonen myi rosvopaistia ja Turkka Aaltonen loistesiikaa sekä lapsille oli omaa ohjelmaa.  

Samoihin aikoihin vuonna 1990 tehtaan toimintaa ja koneita uusittiin. Investoinnit olivat erittäin raskaita tehtaalle, uusien koneiden käynnistäminen tuotti paljon vaikeuksia. Tehtaan normaali toiminta oli pysähdyksissä pitkään ja kulut olivat suuria. Niinpä tehdas ajautuikin seuraavana vuonna 1991 konkurssiin. Näin jo vuonna 1880 alkanut pitkälti toistasataa vuotta kestänyt nahkatehdastoiminta koki päättymisen. Napiala oli ollut pitkään Suomen vanhin toiminnassa ollut nahkatehdas, monet muut nahkatehtaat olivat joutuneet lopettamaan toimintansa jo huomattavasti aikaisemmin. Muovi- ja muut keinotuotteet syrjäyttivät monien tuotteiden kohdalla nahan. Ehkä nahka kokee kuitenkin vielä joskus uuden renesanssin muun muassa repuissa ja valjaissa. 

__________

Pokun valjastalli - nahkatehtaan perustajan Salomon Waaran aikaan tehtaalla oli useita hevosia, olihan Salomon innokas hevosharrastaja muutenkin. Yhden hevosen tiedetään olleen nimeltään Poku.

Pello - Kittisvaara III

Maupertui`s muistolaatta on kiinnitetty kivisen pyramidin yhdelle sivulle: Ranskan akatemian Lapinmaan astemittauksen v:na 1736 - 1737 muistoksi. 

Pello Kittisvaara II

Pitkän (n. 500 m) polkuvaelluksen jälkeen saavutaan lopulta Kittisvaaran huipulle, jossa odottaa Maupertui´s kolmiomittauksen muistomerkki, pyramidin muotoinen kivikasa, -röykkiö.

Pello - Kittisvaara I

Melkoisen kivikkoista ja huonosti viitoitettua polkua pitkin pääsee Kittisvaaran huipulle; huipulla odottaa ranskalaisen Maupertui´s suorittaman kolmiomittauksen muistiomerkki.