sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Kirje Anni Vaaralta Maja-Lisa Göranssonille 1950


Vankkaa kansakoulunopettajan kaunokirjoituskäsialaa 1950-luvulta.

Rantalassa Janakkalan kirkonkylässä asuneen kansakoulunopettaja Anni Vaaran kirje Maja-Lisa Göranssonille joulukuussa 1950. Kirjeen sisältö ei ehkä muutoin ole juuri kiinnostava mutta loppuriveillä Anni kysyy: oletko tavannut Liukon väkeä? - Liukot ja Vaarat olivat hyviä perhetuttuja, liiketuttuja jo aikoja sitten, ehkä jo sodan ajan tiimellysten merkeissä tutustuneet.

Erik August Göransson´s familj 1919


 Erik August ja Olga - yhdeksän lapsensa kanssa Atelier Helioksessa 30.9.1919.

Maarianhaminassa 30.9.1919. Erik August Göransson oli kutsuttu Maarianhaminan seurakunnan kirkkoherran virkaan heinäkuun alussa 1919 ja pian sen jälkeen perhe kokoontui yhteiskuvaan kaupungin yhteen valokuvausatelieriin, Atelier Heliokseen. Kuvassa vasemmalta: Holger (s. 1909), Margit (s. 1906), Ragnar (s. 1898, merimiespuku), Olga-äiti, Irma (s. 1900), Saga (s.1904), Harald (s. 1908) - eturivissä: Erik August sylissään Gulle (s. 1913), Marta (s. 1902) ja Helga (s. 1911). 

Prince Knud of Denmark


Kuvassa Tanskan prinssi Knud 1900 - 1976.

Tanskan kuningas Fredrik IX ja veljensä prinssi Knudin Suomen vierailulla toukokuussa 1928 oli prinssin adjutantiksi kutsuttu Erik Ragnar Göransson. Ragnar sai oheisen kuvan muistoksi ja lisäksi arvokkaan kunniamerkin ilmeisen onnistuneesta vierailusta. 
- - -
Knud was next in line of succession to his brother Fredrik for the throne of Denmark but was not seen as a suitable Monarch. The Danish Act of Succession of 27 March 1953 allowed female succession to the Throne with sons having precedence over daughters. thereby enabling Frederik's daughter Margrethe to replace Knud in the line of succession.

torstai 16. joulukuuta 2010

Livorno vuonna 1989



Livorno vuonna 1989. Ragnar Göranssonin tyttären Maja-Lisa Salosen s. Göransson poika Kari Salonen on seurannut isoisänsä jalanjälkiä 1990-luvun vaihteessa Livornon Merisotakoulun maisemiin Italiaan. Kuvan ottohetkellä liki 30-vuotias Kari Salonen on innokkaana turistina päässyt tutustumaan oppilaitokseen kerrottuaan olevansa koulun  entisen oppilaan jälkeläinen. Hieno värikuvamuisto isoisänsä koulusta. Kuvassa harjoituslaiva "Alfredo Capellini" koulun pihalla.

Ragnar Göransson - 1950-lukua


Ragnar Göransson ystävänsä moottoriveneellä huviretkellä.

Ragnar Göransson - nyt oli aikaa vain varpaita lepuutella.

Ragnar Göransson oli aito meren ihminen jo nuoresta pitäen. Hänestä on säilynyt kuvia kipparilakki päässään aivan 1900-luvun ensi vuosilta, myöhemmin upeita merisotilaan, upseerin asuja ja lakkeja päällään tai päässään ja vuosikymmenien jälkeen vanhemmiten 1950-luvun lopulla ystävänsä moottoriveneessä huvimatkalla ja lakkikin nytkin jonkilainen merimiehen lakki.

Liverno - Italia 1920-luvun alkua



Ragnar Göransson oli yksi niistä kahdeksasta suomalaisesta merisotilaasta, jotka valittiin Merisotakorkeakouluun Livernoon Italiaan ennen 1920-luvun vaihdetta. Kuvassa kuitenkin vain neljä heistä, jotka ainakin myös valmistuivat koulusta. Koulu kesti usemman vuoden, 1919 - 1922 välisen ajan. Kuva on otettu 2. kesäkuuta 1921; kuvassa oikealta Aitto, Ikonen, Eero Rahola ja Ragnar Göransson. Muiden etunimet tarkistetaan. Eero Raholasta tuli kontra-amiraali ja jatkosodan jälkeen Merenkulkuhallituksen pitkäaikainen johtaja Vuotta Ragnaria vanhempi Eero Rahola oli Rannikkolaivaston komentajan ominaisuudessa panssarilaiva Ilmarisessa sen upottua syksyllä 1941 - niinkuin mukana oli Ragnar Göranssonkin. Molemmat selvisivät, joskin merestä selviäminen ei ollut aivan yksinkertaista. Villaiset upseerinvaatteet painoivat kastuessaan ja moni myöskään ei uskonut Ragnarin selviävän merestä elossa, sen verran huonoksi hänen uimataitonsa tiedettiin.

Ragnar Göransson nuorena koululaisena



Kuvassa nuori Ragnar Göransson. Nuori lukiolainen - elämä ja ura laivastossa siintää edessä. Kuva on todennäköisimmin Ragnarin isän Erik August Göranssonin ottama, sinikopiokuva vieläpä.

Ragnar Göransson panssarilaivalla



Kuvasta saa vahvan käsityksen siitä, että se olisi otettu laivassa, vieläpä panssarilaiva Ilmarisen päällikkö Ragnar Göranssonin päällikön kajuutassa; - nahkainen nojatuoli, nahkainen sohva takana ja vaaleaksi, valkoiseksi maalattu metalliseinä taustalla. Mitä mietti Ragnar kuvaa otettaessa - ei ainakaan katso suoraan kameraan päin, muitakin oli hytissä. Harvinainen kuva, jos asia pitää paikkansa ja pieni mukava muisto laivan hengestä vuosikymmenien takaa.

Ragnar Göransson 50 vuotta - 6.2.1948



Komentaja Ragnar Göranssonista julkaistiin oheinen 50-vuotissyntymäpäiväkuva ainakin Kansan Kuvalehdessä ja Suomen Kuvalehdessä. Kuvatekstinä on ollut: Ragnar Göransson Komentaja evp. Helsinki 50v. 6.2.1948.

Komentaja Ragnar Göransson - panssarilaiva Ilmarinen



Jos tämä vuosi, vuosi 2010 oli Napialan Nahkatehtaan perustamisen 130-vuotisjuhlavuosi, tehdas nimittäin perustettiin 1880 - niin ensi vuosi, vuosi 2011 on panssarilaiva Ilmarisen uppoamisen 70-vuotismuistovuosi. Ensi syksynä, syyskuun 13. päivänä tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta panssarilaivan uppoamisesta, laivan ajettua miinaan Hangon edustalla ja upottua seitsemässä minuutissa. Asiaan ja teemaan voi hyvinkin ottaa ennakkoa nyt jo vuoden lähestyessä loppuaan. Kuvassa panssarilaiva Ilmarisen päällikkö, Rannikkolaivaston komentaja Ragnar Göransson komentajan virka-asussaan. 

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Juhlajuomaa, sampanjaa - Napiala 100 vuotta





Salomon Waaran perustama Napialan Nahkatehdas Oy juhli vuoden 1980 kesäkuussa ansiokasta satavuotistaivaltaan. Tehtaan toimintaa oli juhlimassa suuri joukko asiakkaita, henkilökuntaa, janakkalaisia ja muuta tehtaan toiminnasta kiinnostunutta joukkoa. Suuren juhlan kunniaksi nahkatehdas valmistutti erän juhlasampanjapulloja juhlavieraille jaettaviksi. Kolme-neljännesvarttisen aidolla korkkikorkilla varustetun juhlasampanjapullon sai mukaansa kukin seurue, kuitenkaan aivan jokaiselle ei tainnut jaloa viini-, sampanjajuomaa riittää, niin runsaasti oli väkeä nahkuriverstaan pitkää taivalta juhlimassa. Oheinen pullo on ihmeen kaupalla säilynyt käsittämättömän pitkään avaamattomana, yli 30 vuotta  - tosin ei kuitenkaan aivan yhtä pitkään kuin Ahvenanmeren pohjasta viime kesänä löydetyt melkoiset sampanja-aarteet.  Kuitenkin juuri tämä pullo saattaa hyvinkin olla ainut  avaamattomana säilynyt Napialan Nahkatehtaan kunniaksi tehty juhlasampanjajuomapullo.  Eikä pulloa varmaan avata vielä heti  seuraavina kolmenakymmenenä vuotena, avataan ehkä vasta tehtaan kaksisataavuotisjuhlien merkeissä, jos silloinkaan. Juhlasampanjapullon oikea tai ainakin riittävän hyvä säilytyspaikka lienee kuitenkin oheinen kassakaappi. Jos kaappi olisi vielä sopivasti viilennettynä, niin juoman säilyminen olisi varmempaa.

Juhlapullon etiketissä on kuvattuna nahkatehtaan  perustaja Salomon Waara ja hänen poikansa Oskari Waara, tehtaan johtaja Salomonin jälkeen. Pullon kääntöpuolella on tehtaan perinteistä kertova teksti: "Napialan kylään, Janakkalan pitäjään päätyi 25-vuotias, Ylitorniossa syntynyt nahkurinkisälli Salomon Waara. Torniossa ja Helsingissä saamansa opin jälkeen hän alkoi mieliä omaa nahkurinverstasta. Tästä peräänantamattoman nuorenmiehen haaveesta saikin vuonna 1880 alkunsa Napialan Nahkatehdas Oy. 
Neljä värikästä ja vaiheikasta vuosikymmentä Salomon Waara hoiti nahkurinverstastaan suunnattomalla työtarmollaan ottaen vaikempina aikoina avuksi hänelle luonteenomaisen huumorinsa. Oskar Waara otti ohjat käsiinsä Napialassa isänsä Salomon Waaran jälkeen. Hän rakennutti nykyisin käytössä olevan tehdasrakennuksen ja johti jo tehtaaksi kasvanutta yritystä raskaimpina aikoina, jotka ravistelivat maamme nahkateollisuutta vielä 50- ja 60-luvuilla. 
Nykyinen toimitusjohtaja Erkki Waara on jatkanut Napialan  Nahkatehtaan perinnettä. Hän on  kehittänyt edelleen vuosisadan takaista käsityöläistaitoa tämän päivän vaatimusten tasolle säilyttäen kuitenkin jo Salomon Waaran aikana syntyneen aidon napialaisen yrittämishengen."


Miten tämä juhlapullo, aitoa Napialan Nahkatehtaan 100-vuotisjuhlajuomaa, sampanjaa, on sitten joutunut haltuuni. Se jääköön pieneksi salaisuudeksi.