Martha Göransson 1911

Kuvakortin takana lukee: sommaren 1911.

Kädet kauniista ristissä: rusettihiuksinen "brunöga" Marta (Martha Regina) Göransson (1902 - 1976) - syntyjään iniöläinen - yhdeksänvuotiaana isänsä valokuvaamana  kesällä 1911; - reilut sata vuotta sitten. Marta-tytön katse suuntaa kameraan, tulevaisuuteen. Mitä mahtoi hän miettiä juuri tuolloin? Marta eli tuohon aikaan sisarustensa kanssa Eckerön pappilassa Ahvenanmaalla, jossa isänsä Erik August Göransson (född i Hammarland 1868, dött i Jomala 1935) oli vuosina 1909 - 1919 kirkkoherrana. 

Oskari, Erkki ja Hokki

Oskari Waara (1887 - 1958), Oskarin poika Erkki Waara (1924 - 1988) ja Hokki, Holger Göransson (1909 - 1959) harvinaisessa yhteiskuvassa joskus 1940-luvun puolen välin aikaan. Hokki oli Waarojen hyvä ystävä. Oskari tunsi Hokin jo pienestä pojasta alkaen. Voisi jopa kuvitella, että piti Hokkia yhtenä omana poikanaan, kun ainakin kerran haki Hokin Ahvenanmaalta Napialaan kesää viettämään 1920-luvun alkuvuosina. Holger Göransson oli Oskarin yksi Marta vaimon veljistä.

Maisema Karlberg´in puistosta

Maisema Karlbergin puistosta. Karlberg on yksi kaupunginosa Hämeenlinnassa mutta myös Aulanko ruotsinkielellä. Karlbergin graniittilinna on tunnettu tänä päivänä kesäisin toimivasta lastenteatteritoiminnastaan. Oheisen postikortin on Oskari Waara lähettänyt 26.5.1922 Martalleen Maarianhaminan pappilaan.

Åland - ruiner från Kastelholm

Åland - ruiner från Kastelholm.

Kastelholman linnan rauniot olivat tosiaan pelkkä raunio vielä 1920-luvulla. Postikortin kääntöpuolella lukee: Åland - ruiner från Kastelholm. Vuotta ennen naimisiinmenoaan Oskari Waara kirjoittaa Martalleen: Åbo 7.6.22. Marta hyvä! Olemme onnellisesti päässeet Turkuun ja tunnemme itsemme entistä iloisemmiksi. Aurinko paistaa niin lämpimästi tähän lehmusten varjostamaan kirkkopuistoon. Holger ja Oskar istuvat tyytyväisinä katsellen kaikkea kaunista mitä kauniin Aurajoen rehevät rannat voivat meille suoda. Me odotamme pääsevämme pian kaivattuun kotiimme. En koskaan unohda käyntiäni kodissasi. Kiitos teille kaikille, eniten itsellesi. Kun palaamme kotiin niin sitten enemmän.Lämpimät terveiset Holger ja Oskar.

-------

Oskari Waara kävi varmaankin hakemassa kirkkoherra Erik August Göranssonin perheestä Martan nuoremman veljen Holgerin Ahvenanmaalta Maarianhaminasta Napialaan kesää viettämään. Samalla matkallaan hän teki ilmeistä tuttavuutta Martaan. Napialan kautta Holger sitten myöhemmin 1930-luvun loppupuolella tutustui tulevaan vaimoonsa Toini Koivistoon, joka oli tullut Kuopion läheltä Waaran perheeseen piikomaan ...  Jo kymmenluvun alkuvuosina oli Oskarin vanhempi veli kansakoulunopettaja Eino Waara ollut Göranssonin perheessä vastavuoroisesti kesävieraana. Mielenkiitoisia tarinoita!

-------

Kastelholman linnan rauniot on tänä päivänä restauroitu lähes alkuperäisen tyyliseksi linnaksi ja on huomattava matkailukohde Ahvenanmaalla.

Aulanko

Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa.

Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa. Tehtailija Oskari Waara kirjoittaa lemmetylleen Marta Göranssonille Maarianhaminaan: Hämeenlinna 3/7-22. M.h! Helteisen kesäpäivän terveiset täältä. Olen pikimmältä raha-asioilla täällä. Aika tulee niin pitkäksi odottaessa junaa. Tuskin saat selvää, kun on niin huono paikka kirjoittaa. Mitä sinulle kuuluu? Muista nyt joskus ... nyt jotain minullekin.

----------

Hämeenlinnassa sijaitseva Aulangon kansallispuisto on yksi Suomen hienoimmista kansallispuistoista. - -Oskari Waara on tullut todennäköisimmin Janakkalan Napialasta, Nahkatehtaan maisemista, ensin hevoskyydillä Ryttylän juna-asemalle ja sieltä junalla Hämeenlinnaan. Vanhojen postikorttien ja kirjeiden  käsialasta ei aina saa täysin selvää, kuten nytkin on asian laita.

Iniö tänään

Iniö-artikkeli Saaristo-Uutiset-lehdessä 4/2011

Iniö - Marta Vaaran s. Göranssonin syntymäkunta. Hänen isänsä Erik August Göransson palveli täällä vt. kappalaisena vuosien 1900 - 1905 välillä, jona aikana syntyi perheeseen Marta s. 1902, Saga s. 1904. Syntyikö ennen Martaa syntynyt Irma s. 1900 ennen Iniö-aikaa ei ole tiedossa. Artikkeli Iniöstä on julkaistu veneilijöiden, mökkeillijöiden ja saaristomatkailijoiden Saaristo Uutiset-lehden numerossa 4/2011, jossa kerrotaan Suomen rannikon kohteista ja kesätapahtumista niissä. Iniö on pienin Länsi-Turunmaan kunnista. Iniössä on ympärivuotisia asukkaita 240, kesällä väkiluku kasvaa runsaasti. Iniössä toimii aktiivisena Iniön osavuotisasukkaat ry. Oheisessa ilmakuvassa ei näy kirkkoa, peittyykö se juuri venemajakuvan alle?

Eino Aleksanteri Vaara 1892 - 1938

Salomon ja Julia Waaran kaksi lapsista kouluttautui opettajiksi. Toinen oli Eino Aleksanteri Vaara ja toinen Anni Vaara, joista ainakin Eino toimi opettajan virassa useilla paikkakunnilla. Yllä oleva muistokirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Opettajain lehdessä n:o 27 heinäkuun 8 p:nä 1938 ilmestyneessä numerossa. Eino oli perheetön ja hukkui onnettomasti saunamatkallaan Wiipurissa vajaa viikko ennen lehden ilmestymistä heinäkuun 2. päivä 1938. Kirjoituksesta käy hyvin selville monta mielenkiintoista, ehkä uuttakin asiaa: ensinnäkin Eino ehti toimia muun muassa myös opettajana Kemissä, joka on aika lähellä Pelloa, josta isänsä Salomon Waara oli kotoisin. Lisäksi on hyvin luultavaa, että Waaran suku tuli ahvenanmaalaisen Göranssonin suvun kanssa tutuksi juuri Eino Vaaran kautta. Hän nimittäin tunsi Göranssonit paljon ennen, jo aivan 1910-luvun alussa,  aikaa ennen Marta Göranssonin ja Oskari Waaran tutustumista tai Martan vanhemman veljen Ragnar Göranssonin ja Oskarin siskon Fanny-Maija Waaran tutustumista. Tutustuminen on ollut ehkä alkanut Einon teologian opiskeluista, josta muistokirjoituksessakin mainitaan: hän on ollut mitä todennäköisimmin ollut teologian harjoittelijana - vaikka hänestä opettaja tulikin - 20-vuotiaana vuonna 1912 Eckerössä, jossa Erik August Göransson toimi kirkkoherrana. Näin ainakin voidaan Einon ja Göranssonien perheen säilyneestä kirjeenvaihdosta päätellä. Eino oli lisäksi äärimmäisen taitava valokuvaaja, kuvasi myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohtaita ja maisemia Janakkalassa ja muualla. Einon ottamien kuvien lasinegatiivit ovat monet ellei useimmat tallessa ja ovat myös osin esitellyt tälläkin sivustolla. Erityisesti kiitoksia janakkalaiselle Heli Lindblomille ko. Opettajainlehdestä ja muistokirjoitustiedosta!

Olga vanhimpine tyttärineen ...

Olga Göransson, Erik August Göranssonin vaimo ja tyttäret Irma ja Marta vierellään. Eckerön aikaa, Irma noin 15-vuotias ja Marta hieman nuorempi, 13-vuotiaana kuvassa. Erik August oli innokas valukvaaja, joka tilanteesta nappasi kuvan. Filmin ja kuvat kehitti tietysti itse.

Vid Molins fontän i Stockholm våren 1918

Kuvan takapuolella lukee teksti: Molins Fontän, Kungl. Operan och ett par morgonvandrare våren 1918.  Erik August Göransson on lähtenyt Eckeröstä Tukholman-matkalle Marta-tyttärensä kanssa ja kuvannut itsensä ja tyttärensä lankalaukaisimella. Marta Göransson on kuvassa 16-vuotias ja Erik August  50-vuotias.

Iniön kalliomaisemaa kesällä 1906

Iniöläistä kalliomaisemaa vuonna 1906. Kuvassa kaarnavenettä uittamassa Erik August ja Olga  Göranssonin vanhin lapsista Ragnar Göransson, s. 1898 ja touhua seuraamassa Ragnar nuoremmat sisarukset Irma, s. 1900 ja Marta, s. 1902. kivessä lukee Maja & ? 1838 - 1904, löytyyköhön kivi edelleen paikaltaan ... ?? Muitakin lapsia perheeseen oli jo syntynyt ( Saga, s. 1904 ja Margit, s. 1906) mutta olivat sen verran nuorempia, että saivat jäädä äitinsä kanssa puuhailemaan.

Göranssonien perhettä 1900-luvun alussa

Kuvassa edessä oleva tummahiuksinen nuori neito on Marta Göransson (1902 -1976), ehkä noin neljä vuotiaana. Hänen vieressään vasemmalla on Olga-äiti Göransson ja vasemmalla oleva tyttönen on Martan vanhempi Irma-sisar. Auki olevan ikkunan kohdalla takana vasemmalla on kolmas Göranssonien sisaruksista eli Ragnar Göransson. Muut tuntemattomia. Mutta mikä lienee paikkakunta, Maarianhamina tuskin, sillä tuohon aikaan perhe asui Iniössä, Erik August-isä oli siellä kappalaisena. Olisiko sitten turkulaista maisemaa ...

Barnens Sångbok 1908

Barnens Sångbok, kristliga sånger för hemmet och skolan. Marta Göranssonin (1902 - 1976) 9-vuotiaana vuonna 1911 signeeraama laulukirjanen. Tämähän hänellä on ollut Folkskolans Musikfestivaaleilla Kaisaniemessä. Kirjanen on painettu Helsingissä 1908 ja kustantanut Luteriska Evangeliförenings i Finland  förlag.

Folkets Sångbok 1913

Pieni lauluvihkonen vuodelta 1913, kuulunut aikoinaan Marta Göranssonille, on säilynyt liki sata vuotta muistona noilta ajoilta. Yli 70 isänmaallista laulua. Näitä Marta on sisaruksineen, vanhempineen laulanut vaikka Kaisaniemen puistossa pidetyillä laulujuhlilla 1910-luvun molemmin puolin.

Kirjasen alkusanat: "Sång och musik äro för människan likasom ett annat heligare språk, på hvilket hon gerna uttrycker sora och glädje, saknad och hopp" E. Lönnrot.

Saga och Marta Göransson Atelier Apollossa

Saga ja Marta Göransson ovat menneet yhteiseen potretti-valokuvaan Atelier Apolloon Turkuun noin vuoden 1920 aikoihin. Herkkä yhteiskuva nuorista naisista, neideistä - ikää Sagalla (s.1904) ehkä 16 vuotta ja Martalla (s.1902) pari vuotta enemmän eli noin 18-vuotias. Ylioppilaita? -- ei ainakaan tiedossa.

Ragnar Göransson 17-vuotiaana vuonna 1915

Haraldin toinen veljistä, vanhin Erik August Göranssonin lapsista Erik Ragnar Göransson Maarianhaminalaisen Atelier Helioksen kuvaamana vuonna 1915. Ragnar kuvassa noin 17-vuotias, kaksirivisen puvun takin rintapielessä merkki tunnistamaton. Tyylikäs nuori herra, katse kamerasta poispäin, hiukset siististi kammattuina, kravatti suorassa. Kuvan kääntöpuolella teksti: Hjärtliga gratulationer på Martta-dagen av stora bror. Martan päiväähän vietetään naisten viikolla heinäkuussa.

Kaj Vaara 1948

Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Erik August Göranssonin yksi tyttäristä innostui piirtämään vastaavasti omista lapsistaan lyijykynäpiirroksia: sivuprofiilipiirroksessa toinen Martan ja Oskarin pojista eli Kaj Vaara (1931 - 2008), paremmin tunnettu Pellenä; - 18 vuotiaana. Eikä ihan huono piirtäjä Martakaan ollut, piirretty Oskarin syntymäpäivän aattona 4. helmikuuta vuonna 1948, Oskarihan oli syntynyt Runebergin päivänä 1887 Napialassa.

Eriks teckning av Marta år 1908

Marta Göransson isänsä Erik August Göranssonin piirtämänä 27.4.1908. Mietteliäs asento, öljylamppu vieressä valaisemassa. Marta kuvassa juuri kuusi vuotta täyttäneenä (s. 8.3.1902).

Irma Göranssonin akvarelli ja runo 1918

Irma Göranssonin postikorttikokoinen akvarellimaalaus vuodelta 1918.

Irma Göranssonin runo Marta-siskolleen akvarellipostikortin kääntöpuolelta.

Till kära syster Martha!

Se stugorna lysa så röda

bland ängblomster och gröda.

Se solen bländav den ljusa skyn.

Hej, det är sommar i byn!

Glöm icke byn, där fars prästgård låg.

hemmet, där barndomens lycka du såg.

Tag de minnena med dig i stigen,

när du fram dig skall kämpa i striden.

Eckerö Prästgård 24/XII 1918.

Irma

Eirik August Göranssonin lapsista usea piirsi ja maalasi ja kirjoitti, niin myös vanhin  tyttäristä Irma Göransson (s. 1900). Irman runo on äärimmäisen herkkä 18-vuotiaana kirjoitettu viesti nuoremmalle Marta-siskolleen.

Eckerön pappilassa 1914 - Eckerö prästgård 1914

Marta Göransson 1914 Eckerön pappilan piispanhuoneen edessä.

Eckerön pappilassa 1914. Eckerön pappila sijaitsee aivan kirkon läheisyydessä. Pappila rakennettiin 1899 ja on edelleen olemassa toisin kuin esimerkiksi Kumlingen alkuperäinen pappila, jota ei enää ole. Kaiken lisäksi Eckerön pappila palvelee edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan - siellä asuu Eckerön seurakunnan nykyinen kirkkoherra Mårten Andersson. Kuvan nuori neiti on kirkkoherra Erik August Göranssonin toiseksi vanhin tytär, Marta Göransson s. 1902. Erik August Göransson palveli seurakuntaa kirkkoherrana vuosina 1909 - 1919. Erik August on itse ottanut kuvan tyttärestään vuoden 1914 aikoihin, Marta kuvassa noin 12-vuotias. Kuvan oikealla puolella oleva ovi on nk. piisspanhuoneen ovi ja vasemmalla, joka tosin ei tässä kuvassa näy, on pariovet paraatihalliin. Vuonna 1960 pappilassa suoritettiin suuri peruskorjaus, jonka myötä upeat kakluunit, joista kuvassa näkyy yhdestä osa, kokivat kohtalonsa - ne purettiin (2 kpl + pönttökamiinat) ja ovat tänä päivänä Eckerön sataman täytteenä. Peilovet, niitäkään ei enää ole. Peruskorjauksen yhteydessä upeat peiliovet myytiin ja tilalle laitettiin mahonkiviiluiset laakaovet, kaikkiaan 21 kappaletta. Kuvassa näkyvä kakluunin koriste, naisen päätä kuvaava figuuri on tallessa samoin kuin suurin osa uunin yläfriisistä. Huomaa jalkalistat, paksua korkeaa lautaa vai lankkua, sellaiset ne olla pitää!

Marta ja Oskari naimisiin 16.6.1923!

Totta, tänään 16.6. tosin vuonna 1923 menivät Marta Göransson ja Oskari Vaara naimisiin Ahvenanmaalla; olivat tunteneet toisensa kylläkin jo pitkään, ilmeisimmin Martan lapsuudesta asti 1900-luvun alkuvuosilta. Mutta jotain oli sellaista, että yhteen menivät ja kolme lasta heille syntyi - Erkki 1924, Margareta 1927 ja Kaj 1931.