Marta Vaara - passi 1964

Marta Vaara s Göransson hankki uuden passin elokuussa 1964. Syy: nyt matkaan Eurooppaa kiertämään sisarusten kanssa: Gulle, Margit ja Saga lähtivät mukaan. Siskokset kiersivät niin Italian, Belgian kuin Ranskankin. Taisivat Hollannissakin käydä. Kuvakavaldien mukaan heillä oli oikein mukavaa yhdessä. Tällaiset silmälasit on tänä päivänä retroa; jälleen muotia!

Oskari, Erkki ja Hokki

Oskari Waara (1887 - 1958), Oskarin poika Erkki Waara (1924 - 1988) ja Hokki, Holger Göransson (1909 - 1959) harvinaisessa yhteiskuvassa joskus 1940-luvun puolen välin aikaan. Hokki oli Waarojen hyvä ystävä. Oskari tunsi Hokin jo pienestä pojasta alkaen. Voisi jopa kuvitella, että piti Hokkia yhtenä omana poikanaan, kun ainakin kerran haki Hokin Ahvenanmaalta Napialaan kesää viettämään 1920-luvun alkuvuosina. Holger Göransson oli Oskarin yksi Marta vaimon veljistä.

Erik - Eerik - Erkki

Antikvaariasta löytyi kirja: Kustaa Vilkuna: Etunimet (1976)

Erikin, Eerikin, Erkin nimipäivää vietetään toukokuun 18. päivä. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja (1976) kertoo Erik-nimestä seuraavaa:  Ensimmäinen meikäläinen kalenterimerkintä on vuodelta 1331. - Eerik on muinaisskandinaavinen Airik, Eyrek, myöhemmin Eirik. Nimen merkitys on ´yksin (tai aina) hallitseva´, jälkiosa on ruotsin sana rik ´valtakunta´, muinaissaksan ´hallintoalue´. Eerik näyttää olleen enemmän kuin tavallinen nimi, sillä se on ollut vanha sveakuninkaiden arvonimi. Meillä kuten kaikkialla Pohjoismaissa Eerikin päivää vietettiin keskiajalla suurena kirkkojuhlana. Päivä oli pyhityetty Ruotsin kuninkaan Erik Pyhän kuoleman (18.5.1160) muistoksi, mihin myös vanhimmat kalenterimerkinnät viittaavat. Nimi levisi kuningas- ja pyhimysnimenä myös Pohjois-Saksaan (Erich), Englantiin (Eric) ja Viroon.

_____

Erik, Eerik-nimisiä löytyy useampia Waaran ja Göranssonien suvuissa: Erik August Göranssonin isä oli Erik Göransson, Erik Augustin lapsista vanhin oli Erik Ragnar ja puolestaan Erik Ragnarin pojasta tuli Erik-Olof; Olleksi kutsuttiin ja samoin äännettiinkin.  Ragnarin Marta-siskon poika on myös Erik, tosin suomalaisempaa Erkki-nimeä käytti. Muitakin löytyy: Marta Vaaran s. Göranssonin Margareta-tyttären poika on Jukka Erik ja toisen pojanpoikakin on Erik, Anton Erik. Myös ainakin Martan Helga-siskon poika on Erik, Erik Andersson. Helga Anderssonin syntymästä tuli nyt heinäkuussa muuten 100 vuotta täyteen. Onnea Helgalle! Näin hieno ja historiallinen nimi säilyy suvussa.

Jan Karlsgården i Kastelholma, Åland

Jan Karlsgården 1968: foto: O. T. Beckman, Mariehamn

Jan Karlsgården, ahvenanmaalainen Kastelholmassa sijaitseva Helsingin Seurasaaren tyyppinen ulkoilmamuseo kuvattuna postikorttiin vuonna 1968. Kortissa keskellä tyylikkäästi Ahvenanmaan vaakuna, jota ympäröi Ahvenanmaan liput. Marta Vaara lähettänyt syksyiset terveiset kotiseutumatkaltaan tyttärelleen Margareta Kinnuselle s. Vaara Helsinkiin. Marta Vaarahan ei ole syntyjään ahvenamaalainen vaan iniöläinen, syntynyt Iniössä kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.1902.

Pyynikin Nahkatehdas 1933

Pyynikin nahkatehdas 1933. Kuva: Marta Vaara.

Marta Vaaran s. Göranssonin ottama valokuva Pyynikin nahkatehtaasta 1933, jonka Oskari Waara oli antanut suurennuttaa. Kuvassa etualalla Martan vanhempi Erkki-poika, josta muuten tuli tasan 20 vuotta myöhemmin vuonna 1953 Napialan Nahkatehtaan toimitusjohtaja ja pääomistaja äitinsä Marta Vaaran luopuessa osakkeistaan poikansa hyväksi myymällä osakkeet hänelle - takana vasemmalla näkyy Nahkatehdas Attilan uusi omistaja, nahkatehtailija, nahkuri Oskari Waara ja herra Matuseck, ilmeisesti tehtaan työjohtoon kuuluva henkilö. Tehtaan seinässä  lukee vielä yrityksen aikaisempi nimi eli Nahkatehdas Attila. Marta on lähettänyt kortin Holger-veljelleen Saksaan, jossa Hokki oli insinööriharjoittelijana sinä kesänä. Kirjassa 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa tutkija Jarmo Peltola kirjoittaa asiantuntevasti myös nahkateollisuuden vaiheista Tampereen aluella. Oskari Waara lähti rohkeasti yrittämään nahkateollisuutta 1933 Pyynikin Nahkatehtaassa mutta ilmeisemmin 30-kuvun laman merkit olivat heikentäneet voimakkaasti nahkatuotteiden kysyntää, joten Oskari päätti jo 1937 luopua tehtaasta. Tehtaansa hän myi silloin Pirkanmaan Nahka Oy:lle. 

Oskari Waara II 1948

Sivuprofiili Oskari Waarasta 12.2.1948. Lyijykynä.

Oskari Waara, nyt silmälasien kanssa; muutamaa päivää myöhemmin eli 12. helmikuuta 1948. Piirros Marta Vaara.

Oskari Waara 1948

Oskari Waara 8.2.1948; sivuprofiili, lyijykynä.

Tehtailija, nahkuri Oskari Waara Marta-vaimonsa piirtämänä 8. helmikuuta 1948. Oskari kuvassa juuri  61-vuotta täyttäneenä.

Erkki Waara 1948

Vastaavanlainen piirros toisesta pojasta, Erkki Waarasta: lyijykynäpiirros Marta Vaaran piirtämänä 8. helmikuuta 1948. Erkki oli syntynyt 7. kesäkuuta 1924 eli piirroksessa 23-vuotiaana. Martahan kouluttautui Turun piirustuskoulussa ennen naimisiin menoaan 1920-luvun vaihteen molemmin puolin, joten saamaansa oppia lienee tähänkin piirrokseen hyödynnetty.

Kaj Vaara 1948

Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Erik August Göranssonin yksi tyttäristä innostui piirtämään vastaavasti omista lapsistaan lyijykynäpiirroksia: sivuprofiilipiirroksessa toinen Martan ja Oskarin pojista eli Kaj Vaara (1931 - 2008), paremmin tunnettu Pellenä; - 18 vuotiaana. Eikä ihan huono piirtäjä Martakaan ollut, piirretty Oskarin syntymäpäivän aattona 4. helmikuuta vuonna 1948, Oskarihan oli syntynyt Runebergin päivänä 1887 Napialassa.

Utsikten från Mariehamns prästgård 1920

"Utsikten från västra vindkammar fönstret", målad den 10. april 1920 - lukee kortin kääntöpuolella Marta Vaaran s. Göranssonin kirjoittamana. Erik August Göranssonin postikorttikokoinen akvarellimaalaus Maarianhaminan kirkkoherran ajalta.

Irma Göranssonin akvarelli ja runo 1918

Irma Göranssonin postikorttikokoinen akvarellimaalaus vuodelta 1918.

Irma Göranssonin runo Marta-siskolleen akvarellipostikortin kääntöpuolelta.

Till kära syster Martha!

Se stugorna lysa så röda

bland ängblomster och gröda.

Se solen bländav den ljusa skyn.

Hej, det är sommar i byn!

Glöm icke byn, där fars prästgård låg.

hemmet, där barndomens lycka du såg.

Tag de minnena med dig i stigen,

när du fram dig skall kämpa i striden.

Eckerö Prästgård 24/XII 1918.

Irma

Eirik August Göranssonin lapsista usea piirsi ja maalasi ja kirjoitti, niin myös vanhin  tyttäristä Irma Göransson (s. 1900). Irman runo on äärimmäisen herkkä 18-vuotiaana kirjoitettu viesti nuoremmalle Marta-siskolleen.

Turun linna - Åbo slott - The Castle of Turku

Turku, Suomen entinen pääkaupunki ja yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2011. - Kuvan Turun linna, yksi Suomen merkittävimmistä kaupunkilinnoituksista. Postikortti vuodelta 1968, moster Saga Cederqvist s. Göransson on lähettänyt kortin sisarelleen Marta Vaaralle s. Göransson Tervakoskelle Napialaan.

Tervetuloa Martan-päivän kahveille!

Marta Regina Vaara s. Göransson (1902 -1976) meni 16.6.1923 Ahvenanmaalla Maarianhaminassa naimisiin tehtailija Oskar Aleksander Waaran (1887 - 1958) kanssa.  Kuva lienee hyvinkin niiltä ajoilta, sormus sormessa Martalla, kaunis puku, upea solmuke Oskarilla - 1920-luvun alkua siis, 90 vuotta sitten. Kuvattu 8,5 x 11 cm rullafilmille. Skannattu negatiivistä. Niin, ja huomenna maanantaina 26.7. vietetään Martan nimipäivää! Lämpimästi tervetuloa Martan-päivän kahveille - toivottaisi hän tosiaan!

Midsommarstång, Eckerö, 1970

En åländsk midsommarstång från Eckerö av början 1970-talet. Saga Cederquist från Mariehamn har skrivit ett vypostkort till sin kära Marta-syster i Tervakoski, Janakkala. Saga tillbringade sin sommartid år 1974 på landet med sin man Tor Brenning. Foto & Copyright: O. T. Beckman, Mariehamn.

Eckerö Tullhus 1967

Postikort: Eckerö Tullhus; Foto och ensamrätt: O. T. Beckman, Mariehamn

Ahvenanmaalla sijaitseva Eckerön Tulli- ja Postitalo, Tullhus kuvattuna  postikorttiin. Postikortti on alkujaan mustavalkoinen mutta koska neliväripainatustekniikka oli kallista niin kortit väritettiin. Kortti on kulkenut helmikuussa 1967 Moster Saga Cederquistilta s. Göransson siskolleen Marta Vaaralle s. Göransson.

Flakartillerieschule III Lehrgruppe D 1943 Berlin

Vihdoin ollaan tutkakoulutuksessa Berliinin lähistöllä. Tarkka koulutuspaikka oli F.A.S. III Lehrgr D Berlin, - Heiligensee ja kenttäpostiosoitteena Post Tegel. Erkki Waara on lähettänyt kenttäpostikortin kotiväelleen ja  erityisesti äidilleen Marta Vaaralle 11.3.1943. Kortin sisältö on äärimäisen varovainen kertomaan mitä koulutukseen on tarkalleen sisältynyt, tiedetään kuitenkin myöhemmin vahvistetun, että koulutus käsittänyt mm. Helsingin suurpommituksissa käytettyjen nk. Irja-tutkien koulutusta, jotka olivat  helmikuussa 1944 käytössä juuri näiden Saksassa koulutettujen sotilaiden käyttämänä: 

Hyvä kotiväki! Kirjoitan taas jonkun rivin. Klo on jo 12 yöllä. Tulimme juuri elokuvista kaupungista junalla. Kappale oli eri suuremmoinen "Mynchausen"-niminen. Parempaa ei juuri koskaan näe. Jos huomenna jää aikaa niin kirjoitan kirjeen. -Lämmitän vähän korviketta ja syön voileipää, että saan taas mahani täyteen. En ole vielä saanut yhtään mitään postia Suomesta. 3-4 kirjettä on jo porukalle tullut. Siis monet terveiset kaikille. Ehkä jo parin viikon kuluttua olen Suomessa. Hei vaan, Erkki.

_______

F.A.S. III Lehrgr D = Flakartillerieschule III Lehrgruppe D, eli hämäläisittäin: III:n ilmatorjuntapuolustuskoulun oppijakso D.

Jomala kyrka år 1976

Jomalan kirkon tornia. Kuvattu heinäkuussa 1976 jolloin Ahvenanmaalle oli kokoontunut epäviralliseen sukutapaamiseen Göranssoneja ja Vaaroja, miksei Liukkojakin. Marta Vaara ei enää tällä retkellä ollut mukana, hänestä aika oli jättänyt saman vuoden helmikuussa 73-vuoden ikäisenä. Ehkä juuri siksi Martan poika Kai Vaarakin perheineen halusi kunnioittaa äitinsä muistoa käymällä Marta Vaaran s. Göransson kotiseuduilla Ahvenanmaalla. Jomalan kirkko, Marta Vaaran isän rovastin aikainen kirkko; Erik August palveli seurakuntaa vuosina 1928 - 1935. Kuva: Kai Vaara.

Mariehamns kyrka 1962

Maarianhaminan kirkko vuonna 1962. Erik August Göransson oli Maarianhaminan seurakunnan kirkkoherrana 1919 - 1926; tämä Lars Sonckin, ahvenanmaalaisen arkkitehdin suunnittelema kirkko valmistui vuotta myöhemmin eli 1927. Missä kirkolliset toimitukset, jumalanpalveukset suoritettiin ennen kirkon valmistumista? Kirkon läheisyydessä oli kansakoulu, jonka juhlasali oli sisustettu kirkkosalin muotoon, siellä Erik Augustkin suoritti usein vaimonsa Olga Matildan laatimat saarnansa. Kuvan ottanut: MV,  Zeiss Ikon 6 x 9 cm-negatiivia kuvaava 120-filmikoon kamera. Mitä ulkoisia muutoksia Maarianhaminan kirkko ja sen ympäristö on kokenut lähes 50 vuodessa? Alkuperäinen Sonckin määräämä peltikatto on uusittu kuparikatoksi; asfaltoitu tie on tuotu aivan kirkon viereen - kirkon luonnonmukainen lähiympäristö on muuttunut kaupunkilaiseksi tiukkaan kaavoitetuksi, hyötynäkökohdat ovat voittaneet luonnonmukaisen ympäristön kustannuksella. Onneksi kukaan ei muista millainen kirkko ja sen ympäristö on ollut, toivottavasti ei muista. Erik August Göransson oli muuten peruskiven laskutilaisuudessa 1926, ellei peräti itse laskenut peruskiveä, peruskiven laskussa oli ainakin mukana piispa Max von Bonsdorf, asiaa tarkistetaan.

Emma Lehto

Emma Lehto, Juulia Rötkösen os. Lehdon sisko on lähettänyt joulukortin Martha (Marta) Vaaralle Napialaan 22.12.1966 Ylitorniosta, från Övertorneå.  Siskokset olivat Matilda Lehdon tyttäriä. Matilda Lehto oli puolestaan Salomon Waaran yksi sisaruksista.  Emma Lehto ja Juulia Rötkönen sekä hänen lapsensa Heikki ja Hannes Rötkönen pitivät Vaaroihin yhteyttä Oskarin (1887 - 1958) jälkeenkin. Huomaa: Napiala-bruk, Napialan tehdas. Emma asui Ruotsin puoleisessa Övertorneåssa kuten kortistakin näkyy. Emma Lehto on haudattu Svansteinin hautausmaalle 20 km:n päähän Ruotsin puoleisesta Pellosta.

Pellosta - suoraan sanoen!

Salomon Waara oli Pohjolasta kotoisin; Pellosta, jossa tähän aikaan vuodesta ja huhtikuisena iltana kahdeksan aikaan aurinko paistaa vielä mukavasti. Tornionjokilaakson Pellosta. Syntynyt 1855 Ruotsin Övertorneån Aapuan kylässä, josta perhe muutti 1859 Pelloon. Salomon Waaralla oli sisaruksia, joista yksi oli Matilda Waara. Matilda meni aikoinaan naimisiin Arvid Lehdon kanssa ja heille syntyi tytär nimeltään Julia; lieneekö Julia nimi tullut Matildan Salomon-veljen Julia-vaimon mukaan. Julia meni sitten naimisiin Aate Rötkösen kanssa, Aate oli savolaismies alkujaan, ja heille syntyi kaksi poikaa, Heikki (s. 1932) ja Hannes (1927 - 1999). Heikki elää edelleen Pellossa ja voi hyvin. Hannes meni Auran (s. 1924) os. Salmelan kanssa naimisiin. Hanneksen vaimo Aura elää nykyään Kannuksessa. Oheinen joulukortin ovat siis Aura ja Hannes Rötkönen lähettäneet Marta Vaaralle 20.12.1969, Oskari Vaaran leskelle. Oskari sisaruksineen olivat Julia Lehdon serkkuja niinkuin vastaavasti Heikki ja Hannes Rötkönen ovat Erkki ja Kai Vaaran sekä Margareta Kinnusen os. Vaaran pikkuserkkuja. Toisin kuin Hanneksella ja Auralla Heikki Rötkösellä on Eeva-vaimonsa kanssa neljä lasta, tyttäriä kaikki, Anitta (s. 1957), Leena, Anneli ja Seija, joiden kanssa Juha Waara, Tuula Korvenmaa os. Waara, Jukka Kinnunen, Satu Eskelinen os. Vaara ja allekirjoittanut ovat pikkupikkuserkkuja! Yhteiset verisukulaiset meillä on Salomon ja Matilda Waaran vanhemmat. Salomon Waara muutti etelään, ensin Tornion kautta nahkurin oppiin Helsinkiin ja sen jälkeen Janakkalaan Napialan kylään 1880,  minne perusti nahkatehtaan. Salomonin Matilda-sisko jäi Pelloon. Hyvin voi todeta kuitenkin, että Salomonin jälkeläisten sukujuuret on vahvasti Pellossa, viikinkejä ei kuitenkaan sentään olla ... !