Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kai Vaara Napiala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kai Vaara Napiala. Näytä kaikki tekstit

lauantai 24. syyskuuta 2011

Åland - ruiner från Kastelholm


Åland - ruiner från Kastelholm.

Kastelholman linnan rauniot olivat tosiaan pelkkä raunio vielä 1920-luvulla. Postikortin kääntöpuolella lukee: Åland - ruiner från Kastelholm. Vuotta ennen naimisiinmenoaan Oskari Waara kirjoittaa Martalleen: Åbo 7.6.22. Marta hyvä! Olemme onnellisesti päässeet Turkuun ja tunnemme itsemme entistä iloisemmiksi. Aurinko paistaa niin lämpimästi tähän lehmusten varjostamaan kirkkopuistoon. Holger ja Oskar istuvat tyytyväisinä katsellen kaikkea kaunista mitä kauniin Aurajoen rehevät rannat voivat meille suoda. Me odotamme pääsevämme pian kaivattuun kotiimme. En koskaan unohda käyntiäni kodissasi. Kiitos teille kaikille, eniten itsellesi. Kun palaamme kotiin niin sitten enemmän.Lämpimät terveiset Holger ja Oskar.
-------
Oskari Waara kävi varmaankin hakemassa kirkkoherra Erik August Göranssonin perheestä Martan nuoremman veljen Holgerin Ahvenanmaalta Maarianhaminasta Napialaan kesää viettämään. Samalla matkallaan hän teki ilmeistä tuttavuutta Martaan. Napialan kautta Holger sitten myöhemmin 1930-luvun loppupuolella tutustui tulevaan vaimoonsa Toini Koivistoon, joka oli tullut Kuopion läheltä Waaran perheeseen piikomaan ...  Jo kymmenluvun alkuvuosina oli Oskarin vanhempi veli kansakoulunopettaja Eino Waara ollut Göranssonin perheessä vastavuoroisesti kesävieraana. Mielenkiitoisia tarinoita!
-------
Kastelholman linnan rauniot on tänä päivänä restauroitu lähes alkuperäisen tyyliseksi linnaksi ja on huomattava matkailukohde Ahvenanmaalla.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Tervakosken viiri



Janakkalassa Riihimäestä 10 km pohjoiseen sijaitsee Tervakosken kylä, asutustaajama. Teollisuutta on laajemminkin, erityisesti paperitehtaan muodossa. Elinvoimainen kylä, lähellä pääkaupunkiseutua. Täällä sijaitsi aikoinaan myös Napialan Nahkatehdas Oy. - Kuvassa Tervakosken viiri; - yläkuvassa Janakkalan seurakunnan 1936 rakennettu pikkukirkko kellotorneineen. Mutta mikä veistos on alakuvassa? Kysyinkin sitä eräältä tervakoskelaiselta, joka on paikkakunnalla asunut ´vasta´ 50 vuotta ja ollut yrittäjänä pitkään, 1960-luvun alusta lähtien eikä hänkään sitä tiennyt ...  ;)

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Juhlajuomaa, sampanjaa - Napiala 100 vuotta





Salomon Waaran perustama Napialan Nahkatehdas Oy juhli vuoden 1980 kesäkuussa ansiokasta satavuotistaivaltaan. Tehtaan toimintaa oli juhlimassa suuri joukko asiakkaita, henkilökuntaa, janakkalaisia ja muuta tehtaan toiminnasta kiinnostunutta joukkoa. Suuren juhlan kunniaksi nahkatehdas valmistutti erän juhlasampanjapulloja juhlavieraille jaettaviksi. Kolme-neljännesvarttisen aidolla korkkikorkilla varustetun juhlasampanjapullon sai mukaansa kukin seurue, kuitenkaan aivan jokaiselle ei tainnut jaloa viini-, sampanjajuomaa riittää, niin runsaasti oli väkeä nahkuriverstaan pitkää taivalta juhlimassa. Oheinen pullo on ihmeen kaupalla säilynyt käsittämättömän pitkään avaamattomana, yli 30 vuotta  - tosin ei kuitenkaan aivan yhtä pitkään kuin Ahvenanmeren pohjasta viime kesänä löydetyt melkoiset sampanja-aarteet.  Kuitenkin juuri tämä pullo saattaa hyvinkin olla ainut  avaamattomana säilynyt Napialan Nahkatehtaan kunniaksi tehty juhlasampanjajuomapullo.  Eikä pulloa varmaan avata vielä heti  seuraavina kolmenakymmenenä vuotena, avataan ehkä vasta tehtaan kaksisataavuotisjuhlien merkeissä, jos silloinkaan. Juhlasampanjapullon oikea tai ainakin riittävän hyvä säilytyspaikka lienee kuitenkin oheinen kassakaappi. Jos kaappi olisi vielä sopivasti viilennettynä, niin juoman säilyminen olisi varmempaa.

Juhlapullon etiketissä on kuvattuna nahkatehtaan  perustaja Salomon Waara ja hänen poikansa Oskari Waara, tehtaan johtaja Salomonin jälkeen. Pullon kääntöpuolella on tehtaan perinteistä kertova teksti: "Napialan kylään, Janakkalan pitäjään päätyi 25-vuotias, Ylitorniossa syntynyt nahkurinkisälli Salomon Waara. Torniossa ja Helsingissä saamansa opin jälkeen hän alkoi mieliä omaa nahkurinverstasta. Tästä peräänantamattoman nuorenmiehen haaveesta saikin vuonna 1880 alkunsa Napialan Nahkatehdas Oy. 
Neljä värikästä ja vaiheikasta vuosikymmentä Salomon Waara hoiti nahkurinverstastaan suunnattomalla työtarmollaan ottaen vaikempina aikoina avuksi hänelle luonteenomaisen huumorinsa. Oskar Waara otti ohjat käsiinsä Napialassa isänsä Salomon Waaran jälkeen. Hän rakennutti nykyisin käytössä olevan tehdasrakennuksen ja johti jo tehtaaksi kasvanutta yritystä raskaimpina aikoina, jotka ravistelivat maamme nahkateollisuutta vielä 50- ja 60-luvuilla. 
Nykyinen toimitusjohtaja Erkki Waara on jatkanut Napialan  Nahkatehtaan perinnettä. Hän on  kehittänyt edelleen vuosisadan takaista käsityöläistaitoa tämän päivän vaatimusten tasolle säilyttäen kuitenkin jo Salomon Waaran aikana syntyneen aidon napialaisen yrittämishengen."


Miten tämä juhlapullo, aitoa Napialan Nahkatehtaan 100-vuotisjuhlajuomaa, sampanjaa, on sitten joutunut haltuuni. Se jääköön pieneksi salaisuudeksi.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Turun linna - Åbo slott - The Castle of Turku



Turku, Suomen entinen pääkaupunki ja yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2011. - Kuvan Turun linna, yksi Suomen merkittävimmistä kaupunkilinnoituksista. Postikortti vuodelta 1968, moster Saga Cederqvist s. Göransson on lähettänyt kortin sisarelleen Marta Vaaralle s. Göransson Tervakoskelle Napialaan.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Salomon Waara



Salomon Waara (1855 - 1926); Napialan Nahkatehtaan perustaja, alunperin Peräpohjolasta, Pellosta, Aapuan kylästä kotoisin. Muutti 20-vuotiaana 1870-luvun puolessa välissä Tornioon opiskelemaan ja Helsingin kautta nahkurimestarin tutkinnon nahkuri Adam Themanin nahkimossa suoritettuaan perusti varsin nuorena vain 25-vuotiaana nahkatehtaan Napialan kylään Janakkalaan 1880. Kuva Jari Korteniemen kokoelmista. Jari on Anitta Korteniemen poika ja Anitta on Heikki Rötkösen yksi neljästä tyttärestä. Heikki puolestaan on Juulian os. Lehdon ja Aate Rötkösen toinen pojista. Juulia Rötkönen oli Matilda Lehdon os. Waaran tytär. Ja lopulta Matilda Waara ja Salomon ovat sisaruksia. Näin se menee.  Kuvassa Salomon lienee noin 40-vuotias, jolloin kuva olisi otettu noin 1895 - nahkatehdas ilmeisesti jo hyvän matkaa laajentanut toimintaansa. Kiitos Jari kuvista; mielenkiintoista tietoa sukujemme historiasta! Atelier Ovesen, Helsingfors, Unionsgatan 22.

torstai 25. maaliskuuta 2010

Fiat 125 vuonna 1970

Helmikuussa 1970 autona Kai Vaaralla oli jo modernimpi Fiat 125, täälläkin jo kerran esitelty. Sama piha Napialassa, auto vain menosuuntaan. Kuvattu samalla kameralla tosin, neliömuotoisia kuvia, filmityyppi 126 muistaakseni.

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Napialan portilla



Erkki Vaara ilmeisimmin istuu Opelin ohjaimissa; Opel Kapitän? Ja jälleen: rekisterinumerossa numero 15! Näin se on todistettu, ei ne ole olleet mitään huhupuheita. Tehtaan autoja. Luminen talvi silloinkin; 1950-60-luvun taitetta. Oliko Mäntyvaara jo silloin olemassa; sinne menevää tietä ei kuitenkaan tässä vielä näy. Opelilla saattoi huristella silloin 140 km/h-vauhdilla ja bensankulutus; se oli aika mahtavaa vielä siihen aikaan tämänkokoisissakin autoissa: 13 l/100 km. Kuvan Opel Kapitän/Kapitan on vuoden 1956/57-mallia. Tyylikäs auto siihen aikaan.


Opelin rekisterinumero oli IG - 15. Opelin mallia ja  kuvausvuotta tarkennetaan.

tiistai 9. helmikuuta 2010

Enoni Kai Vaara kotitalonsa pihamaalla



Kai Vaara  kesällä 1960-luvun alussa kotitalonsa pihatuolissa Napialassa. Ektachrome 136- diapositiivi. Sävyt hyvin säilyneet.