Janakkala & Napiala - vaakuna

Janakkalan kunnalla on oma vaakunansa, johon on taitavasti yhdistetty Napialan Nahkatehtaan logo. Mainio! Tarkalleen ei tiedetä, milloin tämä on suunniteltu, kenen idea tämä on, mutta ...  ;)

Janakkala & Napiala - yhdistelmä logo/vaakuna

Åland - ruiner från Kastelholm

Åland - ruiner från Kastelholm.

Kastelholman linnan rauniot olivat tosiaan pelkkä raunio vielä 1920-luvulla. Postikortin kääntöpuolella lukee: Åland - ruiner från Kastelholm. Vuotta ennen naimisiinmenoaan Oskari Waara kirjoittaa Martalleen: Åbo 7.6.22. Marta hyvä! Olemme onnellisesti päässeet Turkuun ja tunnemme itsemme entistä iloisemmiksi. Aurinko paistaa niin lämpimästi tähän lehmusten varjostamaan kirkkopuistoon. Holger ja Oskar istuvat tyytyväisinä katsellen kaikkea kaunista mitä kauniin Aurajoen rehevät rannat voivat meille suoda. Me odotamme pääsevämme pian kaivattuun kotiimme. En koskaan unohda käyntiäni kodissasi. Kiitos teille kaikille, eniten itsellesi. Kun palaamme kotiin niin sitten enemmän.Lämpimät terveiset Holger ja Oskar.

-------

Oskari Waara kävi varmaankin hakemassa kirkkoherra Erik August Göranssonin perheestä Martan nuoremman veljen Holgerin Ahvenanmaalta Maarianhaminasta Napialaan kesää viettämään. Samalla matkallaan hän teki ilmeistä tuttavuutta Martaan. Napialan kautta Holger sitten myöhemmin 1930-luvun loppupuolella tutustui tulevaan vaimoonsa Toini Koivistoon, joka oli tullut Kuopion läheltä Waaran perheeseen piikomaan ...  Jo kymmenluvun alkuvuosina oli Oskarin vanhempi veli kansakoulunopettaja Eino Waara ollut Göranssonin perheessä vastavuoroisesti kesävieraana. Mielenkiitoisia tarinoita!

-------

Kastelholman linnan rauniot on tänä päivänä restauroitu lähes alkuperäisen tyyliseksi linnaksi ja on huomattava matkailukohde Ahvenanmaalla.

Aulanko

Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa.

Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa. Tehtailija Oskari Waara kirjoittaa lemmetylleen Marta Göranssonille Maarianhaminaan: Hämeenlinna 3/7-22. M.h! Helteisen kesäpäivän terveiset täältä. Olen pikimmältä raha-asioilla täällä. Aika tulee niin pitkäksi odottaessa junaa. Tuskin saat selvää, kun on niin huono paikka kirjoittaa. Mitä sinulle kuuluu? Muista nyt joskus ... nyt jotain minullekin.

----------

Hämeenlinnassa sijaitseva Aulangon kansallispuisto on yksi Suomen hienoimmista kansallispuistoista. - -Oskari Waara on tullut todennäköisimmin Janakkalan Napialasta, Nahkatehtaan maisemista, ensin hevoskyydillä Ryttylän juna-asemalle ja sieltä junalla Hämeenlinnaan. Vanhojen postikorttien ja kirjeiden  käsialasta ei aina saa täysin selvää, kuten nytkin on asian laita.

Tervakosken viiri

Janakkalassa Riihimäestä 10 km pohjoiseen sijaitsee Tervakosken kylä, asutustaajama. Teollisuutta on laajemminkin, erityisesti paperitehtaan muodossa. Elinvoimainen kylä, lähellä pääkaupunkiseutua. Täällä sijaitsi aikoinaan myös Napialan Nahkatehdas Oy. - Kuvassa Tervakosken viiri; - yläkuvassa Janakkalan seurakunnan 1936 rakennettu pikkukirkko kellotorneineen. Mutta mikä veistos on alakuvassa? Kysyinkin sitä eräältä tervakoskelaiselta, joka on paikkakunnalla asunut ´vasta´ 50 vuotta ja ollut yrittäjänä pitkään, 1960-luvun alusta lähtien eikä hänkään sitä tiennyt ...  ;)

Janakkala - 1970-lukua

Janakkala-aiheinen postikortti 1970-luvulta, Janapaino Oy, Turenki, kuva: P. Lamppu

Janakkalan kunnan esittelyä postikortin muodossa 1970-luvun alussa. Kortissa Janakkalan kirkko, Laurinmäki, Kunnantalo Turengissa ja professori Oskari Jauhiaisen tekemä paperintekijäin patsas, Paperintekijät Tervakoskella. Paperintekijäin patsas paljastettiin vuonna 1968 Tervakoski Oy:n täyttäessä 150 vuotta. Patsaan taustalla näkyvässä talossa Kai Vaara piti kirjakauppaa 1959 - 1994.

Juhlajuomaa, sampanjaa - Napiala 100 vuotta

Salomon Waaran perustama Napialan Nahkatehdas Oy juhli vuoden 1980 kesäkuussa ansiokasta satavuotistaivaltaan. Tehtaan toimintaa oli juhlimassa suuri joukko asiakkaita, henkilökuntaa, janakkalaisia ja muuta tehtaan toiminnasta kiinnostunutta joukkoa. Suuren juhlan kunniaksi nahkatehdas valmistutti erän juhlasampanjapulloja juhlavieraille jaettaviksi. Kolme-neljännesvarttisen aidolla korkkikorkilla varustetun juhlasampanjapullon sai mukaansa kukin seurue, kuitenkaan aivan jokaiselle ei tainnut jaloa viini-, sampanjajuomaa riittää, niin runsaasti oli väkeä nahkuriverstaan pitkää taivalta juhlimassa. Oheinen pullo on ihmeen kaupalla säilynyt käsittämättömän pitkään avaamattomana, yli 30 vuotta  - tosin ei kuitenkaan aivan yhtä pitkään kuin Ahvenanmeren pohjasta viime kesänä löydetyt melkoiset sampanja-aarteet.  Kuitenkin juuri tämä pullo saattaa hyvinkin olla ainut  avaamattomana säilynyt Napialan Nahkatehtaan kunniaksi tehty juhlasampanjajuomapullo.  Eikä pulloa varmaan avata vielä heti  seuraavina kolmenakymmenenä vuotena, avataan ehkä vasta tehtaan kaksisataavuotisjuhlien merkeissä, jos silloinkaan. Juhlasampanjapullon oikea tai ainakin riittävän hyvä säilytyspaikka lienee kuitenkin oheinen kassakaappi. Jos kaappi olisi vielä sopivasti viilennettynä, niin juoman säilyminen olisi varmempaa.

Juhlapullon etiketissä on kuvattuna nahkatehtaan  perustaja Salomon Waara ja hänen poikansa Oskari Waara, tehtaan johtaja Salomonin jälkeen. Pullon kääntöpuolella on tehtaan perinteistä kertova teksti: "Napialan kylään, Janakkalan pitäjään päätyi 25-vuotias, Ylitorniossa syntynyt nahkurinkisälli Salomon Waara. Torniossa ja Helsingissä saamansa opin jälkeen hän alkoi mieliä omaa nahkurinverstasta. Tästä peräänantamattoman nuorenmiehen haaveesta saikin vuonna 1880 alkunsa Napialan Nahkatehdas Oy. 
Neljä värikästä ja vaiheikasta vuosikymmentä Salomon Waara hoiti nahkurinverstastaan suunnattomalla työtarmollaan ottaen vaikempina aikoina avuksi hänelle luonteenomaisen huumorinsa. Oskar Waara otti ohjat käsiinsä Napialassa isänsä Salomon Waaran jälkeen. Hän rakennutti nykyisin käytössä olevan tehdasrakennuksen ja johti jo tehtaaksi kasvanutta yritystä raskaimpina aikoina, jotka ravistelivat maamme nahkateollisuutta vielä 50- ja 60-luvuilla. 
Nykyinen toimitusjohtaja Erkki Waara on jatkanut Napialan  Nahkatehtaan perinnettä. Hän on  kehittänyt edelleen vuosisadan takaista käsityöläistaitoa tämän päivän vaatimusten tasolle säilyttäen kuitenkin jo Salomon Waaran aikana syntyneen aidon napialaisen yrittämishengen."


Miten tämä juhlapullo, aitoa Napialan Nahkatehtaan 100-vuotisjuhlajuomaa, sampanjaa, on sitten joutunut haltuuni. Se jääköön pieneksi salaisuudeksi.

Sukua Rantalassa

Kuvassa vasemmalta allekirjoittaneen äiti Margareta Kinnunen s. Vaara, serkkunsa Ann-Sofie Kangas s. Dahlman ja Tatan, Margaretan isä Oskari Waara. Kuvattu Rantalassa Janakkalassa 1950-luvulla.

Salomon Waara

Salomon Waara (1855 - 1926); Napialan Nahkatehtaan perustaja, alunperin Peräpohjolasta, Pellosta, Aapuan kylästä kotoisin. Muutti 20-vuotiaana 1870-luvun puolessa välissä Tornioon opiskelemaan ja Helsingin kautta nahkurimestarin tutkinnon nahkuri Adam Themanin nahkimossa suoritettuaan perusti varsin nuorena vain 25-vuotiaana nahkatehtaan Napialan kylään Janakkalaan 1880. Kuva Jari Korteniemen kokoelmista. Jari on Anitta Korteniemen poika ja Anitta on Heikki Rötkösen yksi neljästä tyttärestä. Heikki puolestaan on Juulian os. Lehdon ja Aate Rötkösen toinen pojista. Juulia Rötkönen oli Matilda Lehdon os. Waaran tytär. Ja lopulta Matilda Waara ja Salomon ovat sisaruksia. Näin se menee.  Kuvassa Salomon lienee noin 40-vuotias, jolloin kuva olisi otettu noin 1895 - nahkatehdas ilmeisesti jo hyvän matkaa laajentanut toimintaansa. Kiitos Jari kuvista; mielenkiintoista tietoa sukujemme historiasta! Atelier Ovesen, Helsingfors, Unionsgatan 22.

Rakas päiväkirjani II - Anni Vaara

Toivoni olisi se, että nämä vajavaiset katkonaiset muistiinpanot voisivat joinakuina yksinäisinä hetkinäsi puhella Sinulle, rakkaani, vielä sittenkin, kun ainoastaan muistot ovat jäljellä minusta.
Etelä-Hämeessä, Janakkalan Napialassa synnyin v. 1884 lokak. 29 pv. Kotini oli silloinkin jo männikkömetsän laidassa, maantie toisella puolen. Mäen törmällä pari kaunista koivua kesäsin kaunistavat vieläkin koti-tanhuetta ja pellot viljavat maantien molemmin puolin seudun kaunistuksena ovat. Äitini Julia synt. Ölander syntyi Turussa v. 1859 huhtik. 24 pv. ja isäni Salomon Vaara syntyi Pellon kylässä Pohjolassa v. 1855 heinäk. 18 pv.
-------------------
Anni oli perin mielenkiintoinen persoona, hänen aivoituksiaan harvoin tuli edes ystäviensä saati muiden ihmisten kuultaviksi; vain jos niistä oli enemmänkin kiinnostunut saattoi Anni kuulijalle avautua. Päiväkirja kertoo kuitenkin hänen sisintään, ajatuksiaan ihmisen olemuksesta, olosta, ristiriidoista oman minänsä kanssa, lyhyeksi jäävästä ihmisen elämästä maapallolla. Annin päiväkirja on oikeasti paksu mustakantinen vihko, kestävät kannet ja sivuja paljon. Annin päiväkirjoista näkee selvästi, kuinka hän  tajusi elämän rajallisuuden, elämän kallisarvoisuuden ja lähimmäisen rakkauden. Anni luotti siihen mahdollisuuteen, että hänen päiväkirjansa mahdollisesti säilyvät pitkäänkin, tulevat vielä joskus, ehkä vasta sadan vuoden päästä jonkun käteen, tulevat avatuiksi ja luetuksi mahdollisesti syvennytyksi mietteisiin, hetkiin, joissa Anni on itse elämäänsä tai elämänsä yksittäisten hetkien ajatuksia kirjannut seuraaville sukupolville muistiin. Niin on sitten käynytkin, Annin päiväkirjat on hyvässä tallessa; moni ei varmaanaan ole niihin vuosikymmenien aikana arjen kiireiden keskellä ehtinyt tutustua mutta on kuitenkin ymmärtänyt, että nämä kannattaa pitää varmassa tallessa, jos joku niihin haluaa myöhemmin tutustua, tehdä aikamatkan Annin mietelmiin ja elämään. Kiitos Sinulle, joka pidit päiväkirjat tallessa nyt muillekin luettaviksi ja todellakin ajatuksia herättäviksi. Selvästi huomaa, että Annin ei tarvinut keskittyä arjen askareisiin niinkään, vaan ihmisen tuntemuksiin ja asioiden syy-seuraussuhteisiin. Annin käsiala on selvää, äärimmäisen kaunista ja helposti luettavaa; täysin virheetöntä suomea, senaikaista suomea - lukihan hän itsensä opettajaksi Jyväskylän Seminaarissa ja toimi ennen varsinaiseen opettajanuraan ryhtymistään jonkin aikaa kotiopettajana kristillisessä perheessä.
-------------------
Päiväkirja jatkuu ...

Kirkonmäki -Pyhän Laurin kirkko Janakkalassa

Pyhän Laurin kirkko ja Tarinmaan koulu

Tarinmaan koulu on aloittanut toimintansa v. 1861 Hamppulan koulun nimellä ja v. 1954 uusi koulurakennus rakennettiin nykyiselle paikalleen Pyhän Laurin kirkon kupeeseen. Samalla nimi muutettiin Tarinmaan kouluksi.

Kirkonmäki, Pyhän Laurin kirkko Janakkala

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko ilmakuvapostikorttina . Kuvaaja: Albin Aaltonen. 1950-luvun puolessa välissä otettuja kuvia.

Napiala Oy:n ruskea kirjekuori

Napiala Oy:n ent. Napialan Nahkatehdas Oy:n ruskea kirjekuori kokoa A5. Nahkatehtaan logossa komeili ilves, Janakkalan kunnan tunnuseläin.

Fanny-Maria (Maija) viettää päiviään

Maija Göransson os. Waara iso kukkakimppu kädessään Rantalassa Janakkalassa; nimipäivät syntymäpäivät?

Ensimmäisiä puhelimia Janakkalassa

Graham Bell keksi puhelimen 1876 ja pian se rantautui myös Suomeen: tehtailija Salomon Waara , Ryttylä, Napiala, Uusitalo, Puhelin Janakkala N:o 4.

Paikkakunnalla oli vielä 1880-90-luvuilla telefooniliikenne melko hiljaista. Salomonilla neljäs puhelin Janakkalassa. Yksi todennäköisesti Tervakosken paperitehtaalla, kenelläköhän kaksi muuta?

Fanny ja Ragnar

Fanny ja Ragnar valmiina lähtemääm vihkiäisiin Janakkalan Pyhän Laurin kirkkoon toukokuussa 1922.

Kernaalanjärven uimalaitos

Oletettavasti Janakkalan Kernaalanjärven uimalaitos 1910-luvun alussa. Hyppytornissa oli kolme eri tasoa, kuvassa opettaja oppilaineen urheilutuntia pitämässä. Oppilailla tiukasti kädet ojennettuina suoraan hyppyä varten. Rannalla vähän nuorempia oppia isommista ottamassa. Kuvaaja: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.

Hakoisten linnavuorelta - merkittävä kulttuurimaisema

Janakkalan kaunista kulttuurimaisemaa sadan vuoden takaa: 1910-luvun alkupuolelta - Hakoisten linnavuorelta. Museoviraston mukaan Hakoisten alue on Suomen merkittävimpiä kulttuurialueita. Janakkalan Pyhän Laurin kirkko näkyy tien oikealla puolella taustalla vasemmalla. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko 100 vuotta sitten

Pyhä Lauri-pyhimykselle omistettu Hämeen keskiaikainen Pyhän Laurin harmaakivikirkko Janakkalasssa vihittiin käyttöönsä 1520-luvulla - Hakoisten suunnalta sadan vuoden takaa 1910-luvun alussa. Kuvaaja: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.

Saarnatuoli; tällä tuolilla on ikää. Saarnatuoli on peräisin 1660-luvulta ja oletettavasti pohjanmaalaisen Mikael Mikaelinpoika Baltin tekemä. Hänen työtään on myös Turun tuomiokirkon saarnatuoli.Peileissä säilyneet kuva-aiheet ovat Kristus, Filippus ja Pietari. Valokuva: Eino Waara, kuvattu n. 1910; lasinegatiivi 9 x 12 cm.

Alttaritaulu on B. A. Godenhjelmin maalaus "Jeesus ristillä" (1851).

Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.

Janakkalan Pyhän Laurin kirkon sali kuvattuna 100 vuotta sitten. Alttaritaulu on säilynyt samana kuin nykyään mutta pylväikkö on kokenut muutoksia; tuon ajan kirkkosaliarkkitehtuuri on vaatinut uudistusta mahdollisten muiden kunnostustöiden ohella. Myös kirkkosalin penkit ovat ilmeisimmin uudistuneet. Kattokruunuriipukset ovat säilyneet entisenlaisina ja samoin kuin kruunutkin. Sakastiin vievät ovet ovat kokeneet uudistuksen, niiden alkuperäinen sisäänkäyntiholvia muotoileva ehkä vähän jugend-henkinenkin koristelu on muuttunut moderniksi neliön muotoiseksi. Uusi sukupolvi - uudet muodot. Kuvan on ottanut Eino Waara lasinegatiiville kokoon 9 x 12 cm. Lasinegatiivilaatikon päällä lukee ennen vuotta 1914 - maisemia Janakkalasta. Kirkkosali tänään.

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko

Salomon Waaran sukuhauta on obeliskin muotoinen ja veistetty mustasta graniitista. Hautaan ei kuitenkaan haudattu ensimmäisenä Salomonia vaan hänen vaimonsa Julia Waara os. Ölander vuonna 1921. Salomon itse pääsi haudan lepoon 1926.

Salomon Waaran sukuhauta, johon ovat oikeutettuja tulla haudatuksi kaikki Salomon ja Julia Waaran jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa. Haudan ilme on vuosikymmenien aikana hieman muuttunut, siinä on ollut aikaisemmin kettingit tai tangot pylväiden välissä ja pylväät ovat kiertäneet koko haudan alueen. Edustalla kauniiden kukkien kohdalle on haudattu viime vuoden joulukuussa Salomon Waaran Oskari-pojan poika, enoni, kummisetäni Kaj Kalervo Vaara (30.05.1931 - 27.11.2008). Haudalla on oma muistelupenkki nykyään.

Kirkon ja kellotapulin välissä on muistelupaikka, penkki, johon voi hetkeksi istahtaa muistelemaan tänne haudattujen rakkaiden läheisten kuin myös menneiden sukupolvien elämää.

Kellotorni. Kaunisääninen kirkon kello kumajaa muun muassa lauantaisin kello 18.00 ilmoittaen pyhän alkaneen.

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko. Waaran suvun vuosikymmenien joulukirkko, jossa muun muassa Ragnar ja Maija Göransson os. Waara vihittiin vuonna 1922. Kirkko on tunnettu tänä päivänä laadukkaista konserteista, jotka vetävät salin täyteen.

Hemming Waaran haudalla

Hemminki (Hemming) Waaran (Vaara) hauta sijaitsee aivan Salomon Waaran sukuhaudan vieressä Janakkalassa Pyhän Laurin kirkon hautausmaalla. Hemming, vanhin Salomon Waaran pojista syntyi vuonna 1881 ja kuoli vuonna 1958, samana vuonnna kuin Oskari-veljensäkin. Hemming oli kuusi vuotta Oskaria vanhempi. Hemming Vaara meni 9.12.1911 naimisiin Ellen Sofia Grönborgin kanssa ja heille syntyi kolme lasta: Jorma, Veikko ja Aili Vaara. Ellen Sofia kuoli vuonna 1938 ja hänet on haudattu tähän samaan hautaan ensimmäisenä. Ellen Sofia oli kotoisin Tuusulasta. Ellen Sofialla oli kuusi sisarusta ja vanhemmat olivat August Viktor Grönborg ja Sofia Vilhelmiina Grönborg os. Ekholm. Myöhemmin Hemming meni Hannan (sukunimi) kanssa naimisiin, joka on myös haudattu samaan hautaan vuonna 1968.

Tutustu Janakkalan hautausmaahan

Janakkalan seurakunnan Tutustu hautausmaahan-julkaisussa on 2008-vuoden kierroksessa mukana Salomon Waaran sukuhauta pojanpojan Kai Vaaran 1931 - 2008 aloitteesta ja toivomuksesta:

Tutustu hautausmaahan

Hyvyyden voiman uskollinen suoja

piirittää meitä, kuinka käyneekin

Illasta aamuun kanssamme on Luoja

Häneltä saamme huomispäivänkin: virsi 600