Salomon ja Julia Waaran kaksi lapsista kouluttautui opettajiksi. Toinen oli Eino Aleksanteri Vaara ja toinen Anni Vaara, joista ainakin Eino toimi opettajan virassa useilla paikkakunnilla. Yllä oleva muistokirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Opettajain lehdessä n:o 27 heinäkuun 8 p:nä 1938 ilmestyneessä numerossa. Eino oli perheetön ja hukkui onnettomasti saunamatkallaan Wiipurissa vajaa viikko ennen lehden ilmestymistä heinäkuun 2. päivä 1938. Kirjoituksesta käy hyvin selville monta mielenkiintoista, ehkä uuttakin asiaa: ensinnäkin Eino ehti toimia muun muassa myös opettajana Kemissä, joka on aika lähellä Pelloa, josta isänsä Salomon Waara oli kotoisin. Lisäksi on hyvin luultavaa, että Waaran suku tuli ahvenanmaalaisen Göranssonin suvun kanssa tutuksi juuri Eino Vaaran kautta. Hän nimittäin tunsi Göranssonit paljon ennen, jo aivan 1910-luvun alussa, aikaa ennen Marta Göranssonin ja Oskari Waaran tutustumista tai Martan vanhemman veljen Ragnar Göranssonin ja Oskarin siskon Fanny-Maija Waaran tutustumista. Tutustuminen on ollut ehkä alkanut Einon teologian opiskeluista, josta muistokirjoituksessakin mainitaan: hän on ollut mitä todennäköisimmin ollut teologian harjoittelijana - vaikka hänestä opettaja tulikin - 20-vuotiaana vuonna 1912 Eckerössä, jossa Erik August Göransson toimi kirkkoherrana. Näin ainakin voidaan Einon ja Göranssonien perheen säilyneestä kirjeenvaihdosta päätellä. Eino oli lisäksi äärimmäisen taitava valokuvaaja, kuvasi myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohtaita ja maisemia Janakkalassa ja muualla. Einon ottamien kuvien lasinegatiivit ovat monet ellei useimmat tallessa ja ovat myös osin esitellyt tälläkin sivustolla. Erityisesti kiitoksia janakkalaiselle Heli Lindblomille ko. Opettajainlehdestä ja muistokirjoitustiedosta!
Ruotsinmaalaista sukuperää olevalla Waarojen suvulla on juuret pohjoisessa, Tornionjokilaakson Pellon kylässä. Sieltä suku on lähtenyt etelään ja suurten siirtolaisvuosien aikaan 1900-luvun alkuvuosina Amerikkaan saakka. Yksi Waaroista oli Salomon Waara, yksi kuuden lapsen sisarusparven pojista, joka kouluttautui Torniossa ja Helsingissä 1870-luvulla ensin nahkurikisälliksi ja myöhemmin nahkurimestariksi sekä perusti viisilapsisen perheen ja menestyneen nahkatehtaan Janakkalaan Napialan kylään.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Julia Ölander. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Julia Ölander. Näytä kaikki tekstit
maanantai 27. kesäkuuta 2011
torstai 15. huhtikuuta 2010
Rakas päiväkirjani II - Anni Vaara
Etelä-Hämeessä, Janakkalan Napialassa synnyin v. 1884 lokak. 29 pv. Kotini oli silloinkin jo männikkömetsän laidassa, maantie toisella puolen. Mäen törmällä pari kaunista koivua kesäsin kaunistavat vieläkin koti-tanhuetta ja pellot viljavat maantien molemmin puolin seudun kaunistuksena ovat. Äitini Julia synt. Ölander syntyi Turussa v. 1859 huhtik. 24 pv. ja isäni Salomon Vaara syntyi Pellon kylässä Pohjolassa v. 1855 heinäk. 18 pv.
-------------------
Anni oli perin mielenkiintoinen persoona, hänen aivoituksiaan harvoin tuli edes ystäviensä saati muiden ihmisten kuultaviksi; vain jos niistä oli enemmänkin kiinnostunut saattoi Anni kuulijalle avautua. Päiväkirja kertoo kuitenkin hänen sisintään, ajatuksiaan ihmisen olemuksesta, olosta, ristiriidoista oman minänsä kanssa, lyhyeksi jäävästä ihmisen elämästä maapallolla. Annin päiväkirja on oikeasti paksu mustakantinen vihko, kestävät kannet ja sivuja paljon. Annin päiväkirjoista näkee selvästi, kuinka hän tajusi elämän rajallisuuden, elämän kallisarvoisuuden ja lähimmäisen rakkauden. Anni luotti siihen mahdollisuuteen, että hänen päiväkirjansa mahdollisesti säilyvät pitkäänkin, tulevat vielä joskus, ehkä vasta sadan vuoden päästä jonkun käteen, tulevat avatuiksi ja luetuksi mahdollisesti syvennytyksi mietteisiin, hetkiin, joissa Anni on itse elämäänsä tai elämänsä yksittäisten hetkien ajatuksia kirjannut seuraaville sukupolville muistiin. Niin on sitten käynytkin, Annin päiväkirjat on hyvässä tallessa; moni ei varmaanaan ole niihin vuosikymmenien aikana arjen kiireiden keskellä ehtinyt tutustua mutta on kuitenkin ymmärtänyt, että nämä kannattaa pitää varmassa tallessa, jos joku niihin haluaa myöhemmin tutustua, tehdä aikamatkan Annin mietelmiin ja elämään. Kiitos Sinulle, joka pidit päiväkirjat tallessa nyt muillekin luettaviksi ja todellakin ajatuksia herättäviksi. Selvästi huomaa, että Annin ei tarvinut keskittyä arjen askareisiin niinkään, vaan ihmisen tuntemuksiin ja asioiden syy-seuraussuhteisiin. Annin käsiala on selvää, äärimmäisen kaunista ja helposti luettavaa; täysin virheetöntä suomea, senaikaista suomea - lukihan hän itsensä opettajaksi Jyväskylän Seminaarissa ja toimi ennen varsinaiseen opettajanuraan ryhtymistään jonkin aikaa kotiopettajana kristillisessä perheessä.
-------------------
Päiväkirja jatkuu ...
maanantai 24. elokuuta 2009
Salomon Waaran vaimo Julia Waara os. Ölander
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




