Janakkalan kunnalla on oma vaakunansa, johon on taitavasti yhdistetty Napialan Nahkatehtaan logo. Mainio! Tarkalleen ei tiedetä, milloin tämä on suunniteltu, kenen idea tämä on, mutta ... ;)
Ruotsinmaalaista sukuperää olevalla Waarojen suvulla on juuret pohjoisessa, Tornionjokilaakson Pellon kylässä. Sieltä suku on lähtenyt etelään ja suurten siirtolaisvuosien aikaan 1900-luvun alkuvuosina Amerikkaan saakka. Yksi Waaroista oli Salomon Waara, yksi kuuden lapsen sisarusparven pojista, joka kouluttautui Torniossa ja Helsingissä 1870-luvulla ensin nahkurikisälliksi ja myöhemmin nahkurimestariksi sekä perusti viisilapsisen perheen ja menestyneen nahkatehtaan Janakkalaan Napialan kylään.
sunnuntai 20. lokakuuta 2013
Janakkala & Napiala - vaakuna
Janakkalan kunnalla on oma vaakunansa, johon on taitavasti yhdistetty Napialan Nahkatehtaan logo. Mainio! Tarkalleen ei tiedetä, milloin tämä on suunniteltu, kenen idea tämä on, mutta ... ;)
lauantai 7. huhtikuuta 2012
Napiala Oy:n kirjepaperia
lauantai 24. syyskuuta 2011
Aulanko
torstai 15. huhtikuuta 2010
Rakas päiväkirjani II - Anni Vaara
Etelä-Hämeessä, Janakkalan Napialassa synnyin v. 1884 lokak. 29 pv. Kotini oli silloinkin jo männikkömetsän laidassa, maantie toisella puolen. Mäen törmällä pari kaunista koivua kesäsin kaunistavat vieläkin koti-tanhuetta ja pellot viljavat maantien molemmin puolin seudun kaunistuksena ovat. Äitini Julia synt. Ölander syntyi Turussa v. 1859 huhtik. 24 pv. ja isäni Salomon Vaara syntyi Pellon kylässä Pohjolassa v. 1855 heinäk. 18 pv.
-------------------
Anni oli perin mielenkiintoinen persoona, hänen aivoituksiaan harvoin tuli edes ystäviensä saati muiden ihmisten kuultaviksi; vain jos niistä oli enemmänkin kiinnostunut saattoi Anni kuulijalle avautua. Päiväkirja kertoo kuitenkin hänen sisintään, ajatuksiaan ihmisen olemuksesta, olosta, ristiriidoista oman minänsä kanssa, lyhyeksi jäävästä ihmisen elämästä maapallolla. Annin päiväkirja on oikeasti paksu mustakantinen vihko, kestävät kannet ja sivuja paljon. Annin päiväkirjoista näkee selvästi, kuinka hän tajusi elämän rajallisuuden, elämän kallisarvoisuuden ja lähimmäisen rakkauden. Anni luotti siihen mahdollisuuteen, että hänen päiväkirjansa mahdollisesti säilyvät pitkäänkin, tulevat vielä joskus, ehkä vasta sadan vuoden päästä jonkun käteen, tulevat avatuiksi ja luetuksi mahdollisesti syvennytyksi mietteisiin, hetkiin, joissa Anni on itse elämäänsä tai elämänsä yksittäisten hetkien ajatuksia kirjannut seuraaville sukupolville muistiin. Niin on sitten käynytkin, Annin päiväkirjat on hyvässä tallessa; moni ei varmaanaan ole niihin vuosikymmenien aikana arjen kiireiden keskellä ehtinyt tutustua mutta on kuitenkin ymmärtänyt, että nämä kannattaa pitää varmassa tallessa, jos joku niihin haluaa myöhemmin tutustua, tehdä aikamatkan Annin mietelmiin ja elämään. Kiitos Sinulle, joka pidit päiväkirjat tallessa nyt muillekin luettaviksi ja todellakin ajatuksia herättäviksi. Selvästi huomaa, että Annin ei tarvinut keskittyä arjen askareisiin niinkään, vaan ihmisen tuntemuksiin ja asioiden syy-seuraussuhteisiin. Annin käsiala on selvää, äärimmäisen kaunista ja helposti luettavaa; täysin virheetöntä suomea, senaikaista suomea - lukihan hän itsensä opettajaksi Jyväskylän Seminaarissa ja toimi ennen varsinaiseen opettajanuraan ryhtymistään jonkin aikaa kotiopettajana kristillisessä perheessä.
-------------------
Päiväkirja jatkuu ...
torstai 18. helmikuuta 2010
Vaaroja ja Göranssoneja Napialassa 1950-luvulla
tiistai 16. helmikuuta 2010
Kolmen suvun tapaaminen - Napialan pihalla
Hyvää nimipäivää, Pelle!
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
Napialan vanhaa ruotusotamiestorpan pihapiiriä
Erkki; Tatta ja Pelle keinussa
perjantai 1. tammikuuta 2010
Kaitafilmikameroiden aatelia
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Luokkakuva Ahvenanmaalta vuonna 1909
Opettajainhuoneessa
perjantai 25. syyskuuta 2009
Kansakoulussa
Eino Waara on kuvannut ilmeisesti omia oppilaitaan. Kuvausvuosi 1920-luvun alkuvuosilta. Asiaa tarkennetaan. Kuvan syväterävyys varsin pieni, filmin pienen herkkyyden takia on jouduttu käyttämään sisätiloissa suurta aukkoa. Tunnistatko kuvan koulun tai oppilaita kuvassa? Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.
lauantai 25. heinäkuuta 2009
Viikinki Olof Anundsson Kyrö Kyrölainen ...
Kuva: Napialan Nahkatehdas Oy:n, myöhemmin Napiala Oy:n (1880 - 1991) perustaja, nahkatehtailija, nahkurimestari Salomon Adamsson Waara.
... on varhaisin tunnettu Waaran-suvun esi-isistämme, joka eli 1500-luvulla. Nimen perusteella Olof Anundsson oli norjalaista sukuperää omaava viikinki - Waarat ovat Olof Anundsson Kyrö Kyrölaisen jälkeläisiä alkujaan Tornionjokilaakson Pellon kylästä. Sukuselvitysasiakirjoissa mainitaan Waarojen syntymäkotikunnaksi Övertorneå, jonka perusteella suvun voidaan todistettavasti olevan peräisin Tornionjoen ruotsinpuoleiselta alueelta.
Suku on rakas - moni on kiinnostunut tietämään jotakin oman suvun menneisyydestä, halu tietää keitä esivanhemmat ovat olleet, mitä he ovat tehneet, missä olosuhteissa he ovat elämäntyönsä tehneet.
Sukutiedon siirtäminen seuraaville sukupolville on myös tärkeää: kuka tai ketkä kuvissa esiintyvät tai keiden sukulaisten välillä on käyty kirjeenvaihtoa. Nyt esillä olevassa sivustolla on yhdestä - varsin rajoittuneesta näkökulmasta Waaran suvun historiaa - kuvia ja tekstejä aina 1800-luvun loppupuolelta.
Salomon Waara oli naimisissa turkulaisen kirjansitojamestarin ja valokuvaajan Johan Liebert Ölanderin tyttären Julia Ölanderin kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta, joista kaksi kuoli alle kahden kuukauden ikäisenä. Sisaruksista viiden nimet - kunnes kahden nimet on tarkistettu: Hemming, Oskar, Eino, Fanny-Maria, usein Maijaksi kutsuttu ja Anni. Näistä Eino oli kansakoulun opettaja ammatiltaan kuten Annikin, joka oli opettajana Janakkalassa vuonna 1861 perustetussa Hamppulan kansakoulussa, elivät naimattomina ja lapsettomina. Anni Waara asui myös koulurakennuksessa. Hamppulan koulua ei ole enää mutta paikalla lienee muistomerkki koulusta.
Waara-suvun historia on toistaiseksi avoin kaikille kommentointia varten!




















