Näytetään tekstit, joissa on tunniste Napiala. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Napiala. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Janakkala & Napiala - vaakuna


Janakkalan kunnalla on oma vaakunansa, johon on taitavasti yhdistetty Napialan Nahkatehtaan logo. Mainio! Tarkalleen ei tiedetä, milloin tämä on suunniteltu, kenen idea tämä on, mutta ...  ;)

Janakkala & Napiala - yhdistelmä logo/vaakuna



lauantai 7. huhtikuuta 2012

Napiala Oy:n kirjepaperia


Napialan Nahkatehtaan kirjepapereita eri vuosikymmeniltä.

Kaksi esimerkkiä Napiala Oy:n, Napialan Nahkatehdas Oy:n kirjepapereista. Kumpikin edustaa omaa aikakauttaan tyypillisimmään: ylempi on selvästi 70-luvulta kun alempi edustaa neljä-viisikymmentälukua. Alemmassa tavaraosoitteena on Ryttylä, Ryttylän juna-asema, samoin kuin puhelinnumerokin on lyhyt kolminumeroinen: 450. Tyylikäs Ilves-logo on siirtynyt monernissa kirjepaperissa oikealla ja on saanut punaisen värin. Mielenkiintoisia säilyneitä dokumentteja tehtaan historiasta. Molemmissa kirjepapereissa on ollut tärkeätä mainita tehtaan perustamisvuosi 1880. Kirjasimien fonttien nimet löytynevät googlaamalla, erityisesti alempi on tyylikäs, todennäköisesti funkistyylinen.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Aulanko


Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa.


Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa. Tehtailija Oskari Waara kirjoittaa lemmetylleen Marta Göranssonille Maarianhaminaan: Hämeenlinna 3/7-22. M.h! Helteisen kesäpäivän terveiset täältä. Olen pikimmältä raha-asioilla täällä. Aika tulee niin pitkäksi odottaessa junaa. Tuskin saat selvää, kun on niin huono paikka kirjoittaa. Mitä sinulle kuuluu? Muista nyt joskus ... nyt jotain minullekin.
----------
Hämeenlinnassa sijaitseva Aulangon kansallispuisto on yksi Suomen hienoimmista kansallispuistoista. - -Oskari Waara on tullut todennäköisimmin Janakkalan Napialasta, Nahkatehtaan maisemista, ensin hevoskyydillä Ryttylän juna-asemalle ja sieltä junalla Hämeenlinnaan. Vanhojen postikorttien ja kirjeiden  käsialasta ei aina saa täysin selvää, kuten nytkin on asian laita.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Rakas päiväkirjani II - Anni Vaara



Toivoni olisi se, että nämä vajavaiset katkonaiset muistiinpanot voisivat joinakuina yksinäisinä hetkinäsi puhella Sinulle, rakkaani, vielä sittenkin, kun ainoastaan muistot ovat jäljellä minusta.
Etelä-Hämeessä, Janakkalan Napialassa synnyin v. 1884 lokak. 29 pv. Kotini oli silloinkin jo männikkömetsän laidassa, maantie toisella puolen. Mäen törmällä pari kaunista koivua kesäsin kaunistavat vieläkin koti-tanhuetta ja pellot viljavat maantien molemmin puolin seudun kaunistuksena ovat. Äitini Julia synt. Ölander syntyi Turussa v. 1859 huhtik. 24 pv. ja isäni Salomon Vaara syntyi Pellon kylässä Pohjolassa v. 1855 heinäk. 18 pv.
-------------------
Anni oli perin mielenkiintoinen persoona, hänen aivoituksiaan harvoin tuli edes ystäviensä saati muiden ihmisten kuultaviksi; vain jos niistä oli enemmänkin kiinnostunut saattoi Anni kuulijalle avautua. Päiväkirja kertoo kuitenkin hänen sisintään, ajatuksiaan ihmisen olemuksesta, olosta, ristiriidoista oman minänsä kanssa, lyhyeksi jäävästä ihmisen elämästä maapallolla. Annin päiväkirja on oikeasti paksu mustakantinen vihko, kestävät kannet ja sivuja paljon. Annin päiväkirjoista näkee selvästi, kuinka hän  tajusi elämän rajallisuuden, elämän kallisarvoisuuden ja lähimmäisen rakkauden. Anni luotti siihen mahdollisuuteen, että hänen päiväkirjansa mahdollisesti säilyvät pitkäänkin, tulevat vielä joskus, ehkä vasta sadan vuoden päästä jonkun käteen, tulevat avatuiksi ja luetuksi mahdollisesti syvennytyksi mietteisiin, hetkiin, joissa Anni on itse elämäänsä tai elämänsä yksittäisten hetkien ajatuksia kirjannut seuraaville sukupolville muistiin. Niin on sitten käynytkin, Annin päiväkirjat on hyvässä tallessa; moni ei varmaanaan ole niihin vuosikymmenien aikana arjen kiireiden keskellä ehtinyt tutustua mutta on kuitenkin ymmärtänyt, että nämä kannattaa pitää varmassa tallessa, jos joku niihin haluaa myöhemmin tutustua, tehdä aikamatkan Annin mietelmiin ja elämään. Kiitos Sinulle, joka pidit päiväkirjat tallessa nyt muillekin luettaviksi ja todellakin ajatuksia herättäviksi. Selvästi huomaa, että Annin ei tarvinut keskittyä arjen askareisiin niinkään, vaan ihmisen tuntemuksiin ja asioiden syy-seuraussuhteisiin. Annin käsiala on selvää, äärimmäisen kaunista ja helposti luettavaa; täysin virheetöntä suomea, senaikaista suomea - lukihan hän itsensä opettajaksi Jyväskylän Seminaarissa ja toimi ennen varsinaiseen opettajanuraan ryhtymistään jonkin aikaa kotiopettajana kristillisessä perheessä.
-------------------
Päiväkirja jatkuu ...

torstai 18. helmikuuta 2010

Vaaroja ja Göranssoneja Napialassa 1950-luvulla



Ragnar Göranssonin perhettä vierailulla Napialassa. Vasemmalta Eini Liukko-Vaara, kansakoulunopettaja Anni Vaara, Marta Vaara os. Göransson, kukakohan sinivalkomekkoinen istuu  taaimmaisena?. Göranssonin tytöt Pia, Anne ja Heidi äitinsä Pirkko Göranssonin os. Kannarin sylissä. Komentaja  Ragnar Göransson, panssarilaiva Ilmarisen päällikkö, katsoo suoraan kameraan tyttöjen välistä. Harvinainen kuva 1950-luvun lopulta,  kesällä -58 tai -59. Hieno orapihlaja-aita taustalla, vaahteroiden siimeksessä kahvia juodaan; talohan tunnettiin myös Vaahteravaarana! Kuva: Kai Vaara; kuultokuva.

tiistai 16. helmikuuta 2010

Kolmen suvun tapaaminen - Napialan pihalla



Liukkoja ja Waaroja. Lähdetään vasemmalta. Pelle puku päällä samoin hänen yksi parhaimmista ystävistään Pellen vaimon Eini-Liukko-Vaaran Ilmari-veli. Marta Vaara ja Erkki-poikansa takana. Hilja Liukko ja Hiljan tytär Raija, nykyään Hämäläinen. Hetkinen, kuvassa on Göranssoneja! Olga-mummu Göransson os. Jansson, Martan äiti. Anneli Vaara, Erkin vaimo ja Hiljan tytär. Hixu, Hilkka Pokkinen, Hiljan tyttäriä hänkin ja oikealla Oskari Waara. Pieni tyttö Martan edessä on/lienee Tuula, Anneli ja Erkki Vaaran tytär. Napialan vanhaa puutalokantaa taustalla, automerkistä en mene sanomaan, Opelko. Olgan mukana olosta kuvassa kielii siitä, että kuva on otettu keväällä 1956. Kolmen suvun edustajia samassa kuvassa, yhtä tiiviisti. Harvinainen tilaisuus ollut, varmaan tämän ainoan kerran!

Hyvää nimipäivää, Pelle!



Hyvää nimipäivää Kai, oikealta nimeltäsi olit kuitenkin Kaj - niin, ja Pelleksi sinua kaikki lähipiirin ihmiset kutsuivat/kutsuvat edelleenkin. 16. helmikuuta on Sinun juhlapäiväsi - nimipäiväsi - ONNEA! Mistä Sinä olit saanut kutsumanimesi Pelle. Tiedän yhden tarinan, äitini Margaretan kertomana: pienenä sinua kutsuttiin pikku-Pelleksi, kun olit niin hauska ja esitit sellaista hauskaa "pikku-pelleä". Kasvoit, ikää tuli lisää, et ollut enää pikku-Pelle, pikku sana jäi edestä pois - sinua kutsuttiin kuitenkin edelleen Pelleksi, niin,  pitkän ja hienon elämäsi loppuun saakka. Napialassa ja Tervakoskella melkein  kaikki tunsivat sinut ja sinä tunsit tai ainakin tiesit kaikki, vuosikymmenien aikana olit oppinut tuntemaan. Ikäsi Tervakoskella asunut. Oheinen kuva kotiportilla Napialassa hienon oman polkupyörän selässä; upeat pussihousut, tuollaisia ei minulla olekaan koskaan ollut. Kuvattu 1930-luvun lopulla, olet kuvassa varmaan 9-10-vuotias. Pelle - muistamme Sinua ja kaikkia hienoja hetkiä yhdessä kanssasi - olet sydämissämme joka päivä!

sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Napialan vanhaa ruotusotamiestorpan pihapiiriä


Entisiä ruotusotamiestorpan rakennuksia Napialan pihapiirissä 1940-luvulla.

Napialan pihapiiriä, jota ei enää ole. Tämäkin hieno 1800-luvun aikainen ruotusotamiestorpan rakennus kohtasi 1950- ja 60-luvun vaihteessa purkupäätöksen. Tilalle rakennettiin  eri kohtaan nk. kerhorakennus, johon tuli työntekijöille asuntoja, pesutupa saunoineen ja kerhotila alakertaan.

Erkki; Tatta ja Pelle keinussa



Erkki (8 v.), Tatta (5 v.) ja Pelle (1 v.) Napialan pihamaalla keinumassa vähän ennen Tampereelle muuttoa, jossa Waaran perhe asui vuodet 1933 -1937; sillä aikaa kun uutta tehdasrakennusta rakennettiin. Vanhaa tehdasrakennuskantaa taustalla. Vesi tuli siihen aikaan omasta kaivosta. Vuosi 1932.  Marta Vaara, 30-vuotias kolmen lapsensa kotiäiti lienee ottanut kuvan, kuva lievästi epäterävä, ei ollut automaattitarkennusta vielä sen ajan kameroissa!

perjantai 1. tammikuuta 2010

Kaitafilmikameroiden aatelia




Kai Vaara hankki 1957 Nizo Exposomat 8R Model 1-mallisen puoliautomaattivalotuksella varustetun kaitafilmikameran. Kamera viritettiin kuvassa näkyvästä sivussa olevasta kääntövivusta, jolla mekaanien filmin pyöritysjousi kiristettiin. Filmin nopeutta voitiin säätää: kuvattiin joka 16 tai 24 kuvaa sekunnissa. Kamera oli nk. "Douple-8"-tyyppinen eli filminä käytettiin tuplakasi-filmikasettia. Kasetissa oli 16 mm:n leffafilmiä, joka kuvauksen puolessa välissä käännettiin ja kuvattiin toinen puoli. Filmi leikattiin kehittämössä keskeltä halki ja liimattiin yhteen jolloin syntyi yksi 8 mm:n kaitafilmi. Tähän Nizo-kameraan kuului lisänä revolverikahva, joka helpotti kuvaamista. Kameralla kuvattiin kaikkiaan noin 100-150 kpl  noin 4,5 minuutin filmiä, jotka ovat kaikki tallessa. Filminä käytettiin Kodachrome-värifilmiä, jonka sävyt ovat säilyneet erinomaisesti tähän päivään saakka. Kamera kuten projektorikin ovat täysin käyttökuntoisia tänäänkin. Malliksi yksi vuonna 1958 Napialan pihassa kuvattu filmi.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Luokkakuva Ahvenanmaalta vuonna 1909



Eino Waara on jostakin syystä repronnut oheisen kuvan; kuva on todennäköisimmin Ahvenanmaalta Maarianhaminasta Marta Vaaran os. Göranssonin luokasta. Silloin Marta olisi edestä toinen rivi kolmas oikealta. Kuvausvuosi noin 1909, Marta juuri koulunkäynnin aloittaneena. Marta on muuttanut 1923 Napialaan ja näyttänyt kuvaa Einolle, Eino ehdottanut, että tehdään kuvasta useampi vedos? Opettajattaret asuissaan. Kuvasta on olemassa useampi paperivedos. Asiaa tarkennetaan. Reprokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.

Opettajainhuoneessa



Kansakoulun opettajainhuoneessa. Vasemmalla lähinnä ovea itse kuvaaja Eino Waara; itselaukaisemalla otettu. Arvokkaan näköistä opettajaherrasväkeä - sikari palaa muutamalla. Marsalkka Mannerheimin kuva seinällä; Mannerheim oli Suomen valtionhoitajana 1918 - 1919 - kuva saattaisi olla tuolta ajalta, jolloin alemman koulun kuvasarjan kuvat olisivat myös samalta ajalta. Eino Waara oli syntynyt vuonna 1892, joten vuonna 1919 hän oli 27-vuotias, joskin kuvassa hän on pikemminkin 30-vuotias - eli kuva on todennäköisemmin aivan 1920-luvun alkuvuosilta.

Vuoden 1936 kansakoulukalenterin mukaan Eino Waara oli opettajana Wiipurissa, joten voisi olla hyvinkin perusteltua, että alemmat koulukuvat olisivat sieltä. Eino Waara vietti loma-aikojaan kotipitäjässään Janakkalassa ja Tampereella, silloin kun Waaarat siellä asuivat Pyynikillä vuosien 1933 - 1937 välillä. Kirkko- ja maisemakuvat Janakkalasta ovat ennen vuotta 1914, jolloin Eino Waara ei ollut vielä (22-vuotiaana) opettajanvirassaan. Lisäksi koulukuvat ovat pienemmälle 6 x 9 cm-lasinegatiiville valotettuja; uudemmalle negatiivikoolle. Kuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Kansakoulussa



Luokkakuva tämäkin. Opettaja itse - Eino Waara - kuvassa; itselaukaisin. Kuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Luokkakuva kansakoulusta. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Luokkakuva koulusta. Kuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Luokkakuva. Opettajan nimi?. Kaikilla samanlaiset kokardilakit.


Luokkakuva koulusta. Pulpetit siirretty toistensa viereen niin, että kaikki mahtuu hyvin kuvaan. Kamera lienee ollut kiinteäobjektiivinen ja normaalipolttovälinen. Kuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Kansakoulun oppilaita talviaikaan; keitähän kuvassa lie, olisi mukava tietää. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


Eino Waara on kuvannut ilmeisesti omia oppilaitaan. Kuvausvuosi 1920-luvun alkuvuosilta. Asiaa tarkennetaan. Kuvan syväterävyys varsin pieni, filmin pienen herkkyyden takia on jouduttu käyttämään sisätiloissa suurta aukkoa. Tunnistatko kuvan koulun tai oppilaita kuvassa? Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 6 x 9 cm.


lauantai 25. heinäkuuta 2009

Viikinki Olof Anundsson Kyrö Kyrölainen ...

Kuva: Napialan Nahkatehdas Oy:n, myöhemmin Napiala Oy:n (1880 - 1991) perustaja, nahkatehtailija, nahkurimestari Salomon Adamsson Waara.



... on varhaisin tunnettu Waaran-suvun esi-isistämme, joka eli 1500-luvulla. Nimen perusteella Olof Anundsson oli norjalaista sukuperää omaava viikinki - Waarat ovat Olof Anundsson Kyrö Kyrölaisen jälkeläisiä alkujaan Tornionjokilaakson Pellon kylästä. Sukuselvitysasiakirjoissa mainitaan Waarojen syntymäkotikunnaksi Övertorneå, jonka perusteella suvun voidaan todistettavasti olevan peräisin Tornionjoen ruotsinpuoleiselta alueelta.

Suku on rakas - moni on kiinnostunut tietämään jotakin oman suvun menneisyydestä, halu tietää keitä esivanhemmat ovat olleet, mitä he ovat tehneet, missä olosuhteissa he ovat elämäntyönsä tehneet.

Sukutiedon siirtäminen seuraaville sukupolville on myös tärkeää: kuka tai ketkä kuvissa esiintyvät tai keiden sukulaisten välillä on käyty kirjeenvaihtoa. Nyt esillä olevassa sivustolla on yhdestä - varsin rajoittuneesta näkökulmasta Waaran suvun historiaa - kuvia ja tekstejä aina 1800-luvun loppupuolelta.

Salomon Waara oli naimisissa turkulaisen kirjansitojamestarin ja valokuvaajan Johan Liebert Ölanderin tyttären Julia Ölanderin kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta, joista kaksi kuoli alle kahden kuukauden ikäisenä. Sisaruksista viiden nimet - kunnes kahden nimet on tarkistettu: Hemming, Oskar, Eino, Fanny-Maria, usein Maijaksi kutsuttu ja Anni. Näistä Eino oli kansakoulun opettaja ammatiltaan kuten Annikin, joka oli opettajana Janakkalassa vuonna 1861 perustetussa Hamppulan kansakoulussa, elivät naimattomina ja lapsettomina. Anni Waara asui myös koulurakennuksessa. Hamppulan koulua ei ole enää mutta paikalla lienee muistomerkki koulusta.

Waara-suvun historia on toistaiseksi avoin kaikille kommentointia varten!