Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olga Göransson. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olga Göransson. Näytä kaikki tekstit

lauantai 19. lokakuuta 2013

Erik August ja Olga 1910-luku

Erik August Göransson toimi kirkkoherrana Eckerössä Ahvenanmaalla vuosina 1909 - 1919. Kuva lienee tämän jakson loppupuolelta. Kuvassa vasemmalla kakluuni, mitä ei enää pappilassa ole. Kuva lienee nk. self-portrait, mikä kuvaustapa nykyään on suosittu muutoinkin kuin taiteilijoiden piirissä. Erik August oli taitava harrastelijamaalari, akvarellisti, valokuvaaja. Ehti papin virkaakin hoitamaan kunhan Olga-vaimo sai saarnat kirjoitettua - näin väitetään.

Erik August Olga vaimoineen omakuvassa 1910-luvun lopulla.

lauantai 29. lokakuuta 2011

Åbo - Turku 1908 - Pietari Brahe



Turku, Åbo on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2011, joten sitä voi hyvinkin esitellä valokuvin, postikortein vähän enemmänkin. Olga Göranssonin hyvä ystävä Ilia kirjoittaa 15.6.1908 postikorttiterveisensä Piikkiöstä Turun liepeiltä Kumlingeen Ahvenanmaalle, jossa kyrkoherdskan Olgan puoliso Erik August Göransson oli jo kirkkoherrana vuoden 1905 lopusta alkaen. Postikortti kuvaa Brahenpuistoa, jonka keskellä seisoo kuvanveistäjä Walter Runebergin muotoilema Pietari Brahen (1602 - 1680) patsas. Pietari Brahen aikana perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto Turun Akatemia vuonna 1640. Patsaan juureen on kirjoitettu suomeksi käännetynä: Minä olin maahan ja maa minuun tyytyväinen; (Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds). Taustalla Turun vanha Akatemiatalo.

Åbo Domkyrkan år 1899



Åbo domkyrkan år 1899. Turun tuomiokirkko vuonna 1899. Turun tuomiokirkon tähän postikorttiin on kuvannut kortin tietojen mukaan  C. J. Schoulz vuonna 1897. Olga Göransson s. Jansson kirjoittaa äidilleen Matilda Janssonille Oulaisiin Pyhäjoelle Turusta 29. elokuuta 1899 seuraavaa: Rakas Mamma! Olemme matkalla Helsinkiin, olemme terveitä ja voimme hyvin. Ragnar on tavattoman hyvällä tuulella - tuhansia terveisiä! kohta tulemme! Helsingistä kirjoitamme enemmin, tervehditty Erik Ragnar Olga. Oulaisten Pyhäjoki: Juuri kolmekymmentä vuotta täyttänyt Erik August Göransson oli siellä vt. kappalaisena papiksi valmistumisen jälkeen vuosien 1898 - 1900 välillä ennen siirtymistään kappalaiseksi Iniöön 1900. Lapsista vanhin eli Erik Ragnar oli vasta syntynyt ja oli elokuussa 1899 vasta puolentoista vuoden ikäinen.
_________
Signe Brander on Suomen tunnetuin kaupunkikuvaaja, mutta hänellä ehti olla useita edeltäjiä, joista yksi oli turkulainen valokuvaaja Carl Johan Schoultz (1849–1923). Schoultzilla oli ateljee Turussa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Ateljeekuvauksen ohessa Schoultz otti suuren määrän kaupunkikuvia, joista osa löytyy Åbo Akademin kuva-arkiston kokoelmista.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Töölön lahti - Tölö viken 1903



"Kennst du das Land" - kära lilla Lollan? - Näin kirjoittaa Olga Göranssonin hyvä ystävä Elin. Olgaa kutsuttiin muuten lempinimellä Lollan. Töölön lahti vuonna 1903 - aika lailla erilainen tähän päivään verrattuna - veneitä, laituria, mattolaituria kuvassa nähtävissä. Ehkä kortti on lähetettykin Helsingistä (1.3.1903), määränpää oli kuitenkin Iniö, saaristokunta nykyisellä Länsi-Turunmaalla, jossa Göranssonit asuivat tuohon aikaan. Erik August oli siihen aikaan Iniössä vielä pappina. Sirkku Dölle tietää kertoa Töölön lahden maisemasta lisää: postikortin näkymä on Kaisaniemen rannasta Töölönlahden suuntaan. Oikealla on osa Siltasaarta ja sen keskellä tapettitehtailija Georg Rieksin 1880-luvun puolivälissä rakennuttama huvila. Huvilan tuntumassa oli itse tehdas, josta tapettitoiminnan lakattua tuli maneesi, aivan viime vaiheessaan vuoden 1908 alussa se toimi tennishallina, jona se ehti olla neljän vuoden ajan. Se purettiin uuden Siltalan, nykyisen Elannon tavaratalon alta vuonna 1912 samaan aikaan, kun Georg Rieksin itselleen tarkoittama suurhuvilakin purettiin ja uutta Pitkääsiltaa rakennettiin. Lisää aiheesta kirjassa Mauri Virtanen: " Siltasaari ennen ja nyt".

Kaisaniemen puistossa 1906



Olga du - ta nu tid med dej, då du kommer! Det skall bli så roligt att få möta Er! Näin kirjoittaa helsinkiläistä Kaisaniemen puistoa esittävän postikortin etupuolen tekstissä Olga Göranssonin hyvä ystävä Erika. Kortti on lähetetty Ahvenanmaalta Sundista 1. elokuuta 1906 kyrkoherdskan Olgalle Kumlingeen. Göranssonit olivat jo muuttaneet edellisen vuoden joulukuussa Kumlingeen, jossa isä Erik August Göransson sai tuolloin ensimmäisen kirkkoherran virkansa. Kaisaniemen puistossa oli jo tuolloin lampi, tosin ilmeisesti jonkin verran erilainen kuin nykyään. Postikortti on mustavalkoinen painettu valokuva, joka on ajan tyylin mukaisesti väritetty - lampi siniseksi.

lauantai 30. huhtikuuta 2011

Olga vanhimpine tyttärineen ...



Olga Göransson, Erik August Göranssonin vaimo ja tyttäret Irma ja Marta vierellään. Eckerön aikaa, Irma noin 15-vuotias ja Marta hieman nuorempi, 13-vuotiaana kuvassa. Erik August oli innokas valukvaaja, joka tilanteesta nappasi kuvan. Filmin ja kuvat kehitti tietysti itse.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Olga ja Erik i Mariehamn ca. 1925



Olgasta ja Erik Augustista on säilynyt tai oikeammin on olemassa vain vähän kuvia, joissa he olisivat samassa kuvassa. Oman arkistotutkimukseni valossa on helppo päätellä, että mitä todennäköisemmin lähes kaikki otetut kuvat ovat säilyneet suvun piirissä aina tähän päivään saakka. Tässä on yksi yhteiskuva Olgasta ja Erikistä. Kuva on otettu 1920-luvun puolivälissä Maarianhaminan pappilan pihanpuolen sisäänkäynnin kohdalta. Erik ottanut hatun pois päästään kuvauksen ajaksi. Maarianhaminan pappila on edelleen omalla paikallaan.

Eckerön laiturin tuntumassa ... 1910-lukua



Kuka tietää vaikka kuva olisi Eckerön laiturin tuntumassa otettu. Meri aukeaa kauas taakse. Neljä pyöräilijää, joista oikealla oleva vaaleatakkinen herra on pappi Erik August Göransson. Viides henkilö on ottanut kuvan tai sitten se on otettu aikalaukaisimella mitä pidän todennäköisimpänä. Kun kuvaa katselee tarkemmin, niin saattaa olla, että Erik Augustin vieressä oleva komeahameinen naispyöräilijä onkin hänen Olga-vaimonsa.

Perhepotrettia piknikillä 1910-luvulla


Göranssonin perhettä 1910-luvulla. Kuvan oikeamman puoleiset pojat ovat Harald ja Holger. Olga-äiti seisovan naisen edesssä istumassa. tumma-, mustahiuksinen Marta lienee toinen vasemmalta. Jos ylioppilashattuinen on Irma, niin kuva olisi vuodelta 1918. Pienet tytöt keskellä ovat varmaankin Helga, Gulle ja jo vähän vanhempi Margit. Alkuperäinen kuva on vain 7 x 10 cm ja jossa on jostakin syystä paljon sormen jälkiä. Kuvan on tietysti ottanut Erik August Göransson.

Göranssonien perhettä 1900-luvun alussa



Kuvassa edessä oleva tummahiuksinen nuori neito on Marta Göransson (1902 -1976), ehkä noin neljä vuotiaana. Hänen vieressään vasemmalla on Olga-äiti Göransson ja vasemmalla oleva tyttönen on Martan vanhempi Irma-sisar. Auki olevan ikkunan kohdalla takana vasemmalla on kolmas Göranssonien sisaruksista eli Ragnar Göransson. Muut tuntemattomia. Mutta mikä lienee paikkakunta, Maarianhamina tuskin, sillä tuohon aikaan perhe asui Iniössä, Erik August-isä oli siellä kappalaisena. Olisiko sitten turkulaista maisemaa ...

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Säätytalo Helsingissä


Säätytalo - The house of the scientific societies

Säätytalo Helsingissä. Olga Göransson s. Jansson, alkuperältään muuten itse helsinkiläinen, on lähettänyt postikortin tyttären pojalleen Kai Vaaralle. Tosin ensin ostanut kortin Helsingistä ja lähettänyt sen kotiin tultuaan Marianhaminasta. Postikortti 1950-luvun alusta.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Matilda Janssonin haudalla



Matilda Janssonin haudalla. Matilda Jansson oli Olga Göranssonin s. Janssonin äiti. Hän asui viimeiset vuotensa, vuosikymmenensä Ahvenanmaalla tyttären perheen kanssa. Matilda Jansson kuoli 1913 ja on haudattu Eckerön hautausmaalle. Kuva. Erik August Göransson; - vuodelta 1913, heti hautauksen jälkeen.

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Olga Göranssonin äiti



Olga Göranssonin äiti.  tiedetään, että Olgan äiti oli kotoisin Sipoosta ja muutti sieltä Mäntsälään. Siellä hän lienee tutustunut tulevaan rakennusmestarimieheensä, jolla alkoivat jossakin vaiheessa rakennusurakat Bulevardilla Helsingissä, mikä tiesi perheen välitöntä muuttoa Helsinkiin. Näin Olga on suurella todennäköisyydellä syntynyt Helsingissä. Olgalla oli yksi veli, jonka kaksi kirjettä matkoilta maailman meriltä on tallessa.

Olga Göranssonin (s. Jansson) isä



Kuvassa on Olga Göranssonin isä. Olga oli kotoisin Helsingistä ja Olgan isä toimi rakennusmestarina erikoisalanaan kirkkorakennukset. Olgan isän henkilötiedot tarkistetaan. Kuvan kääntöpuolella lukee Marta Vaaran s. Göranssonin käsikirjoittamana morfar, on siis yhtä kuin Olgan isä, Olgahan oli Martan äiti. Herralla on hieno hattu, upeat pulisongit. 

keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

Olga ja Erik Helsingissä 1903


Postikorttimaisema Hangosta 1900-luvun alusta.

Helsinki 6.10.1903. Mammamme kultainen! Olemme onnellisesti saapuneet tänne tiistaina aamupäivällä, kyllä se on kummallista ja hauskaa. Muistelemme teitä siellä kotona, pitäkää lapsia, että eivät kylmety, toivomme, että voitte hyvin, terveisiä kaikille, voikaa hyvin. Olga ja Erik.
---
Erik August Göransson on lähtenyt Olga-vaimonsa kanssa Helsinkiin. Mikä on mahtanut olla kulkuneuvo, höyrylaiva ilmeisimmin. Matkan tarkoitus ei myöskään kortista ilmene, mutta on saattanut liityä Erik Augustin papin työasioihin - miksei matkan tarkoitus ole ollut yhtä hyvin yhteinen pääkaupunkiloma. Ja olihan Olga Göransson s. Jansson syntyjään helsinkiläinen ja suomenkielinen, eli saatoivat tulla tapaamaan Olgan ystäviä ja sukulaisia. Olgan isä oli muuten rakennusmestari, nimenomaan kirkollisten rakennusten rakennusmestari. Erik August oli 1903 kappalaisena, pappina Iniön seurakunnassa Turun saaristokunnassa.  Siihen asti syntyneet lapset olivat Ragnar ( s. 1898), Irma (s. 1900) ja Marta  (s. 1902). Eli nuorinkin Marta-tytär (s. 8.3.1902) oli lokakuussa 1903 vasta puolentoista vuoden ikäinen. Lapset olivat jätetyt Olgan Mathilda-äidin erinomaiseen huostaan ja Olgan huoli lapsistaan oli normaalia äidin huolehtimista. Postikortin aiheena Badhusparken Hangossa ja osoitteena oli Fru Mathilda Jansson, Töfsala, Iniö Prästgården. Töfsala eli Taivassalo lukee myös postikortin leimassa; se sijaitsee Kustavin puolella mantereella, ilmeisesti lähin postikonttori. Kortti oli painettu: Knackstedt & Näther, Hamburg (n:o 1095). Hangon Badhusparkenista, Hangon kasvusta ja pyrkimyksestä merkittäväksi merikaupungiksi on kuvailtu erinomaisesti Birgitta Ekström Söderlundin tarinassa.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Hyllningarna för prostinnan Olga Göransson



Olga Göranssonin 70-vuotissyntymäpäivät raportoitiin yksityiskohtaisesti ahvenanmaalaisessa Åland-lehdessä; ei riittänyt että kerrottiin etukäteen, että syntymäpäiviä vietetään vaan haluttiin kertoa lukijoille mitä juhlissa tapahtui ja keitä merkittäviä vieraita juhlissa kävi.
-------------------
Hyllningarna för prostinnan Olga Göransson

På sin 70-årsdag senaste måndag blev prostinnan Olga Göransson i Jomala föremål för hjärtliga hyllningar, vilka pågick dagen lång och slutade först sent på kvällen.
Vänner i Jomala voro de första uppvaktande genom fruar Ester Ahlstrand och Maria Friman, vilka överlämnade en adress jämte penninggåva och blommor samt inbjöd jubilaren med familj till ett samkväm på kvällen i skyttepaviljongen i Hindersböle. Jomala östra Martha uppvaktade genom fruar Agda Ehrsgränd och Thyra Häggblom, varvid fru Ehrsgränd framförde marthornas hjärtliga hälsning och överlämnade presentkort på böcker tillika med blommor. Marthaförbundets distriksstyrelse framförde sin hälsning genom prostinnan Elsa Beckman och magister Axa Karlsson. Fru Beckman talade till jubilaren och erinrade om dennas mångåriga värdefulla insats i styrelsens arbete samt överlämnade som minne Bertel Gripenbergs bok "Det var de tiderna". På distriksstyrelsemedlemmarnas vägnar talade magister Axa Karlsson och lämnade ett fång blommor. Konsulinnan Elin Nylund överräckte blommor och framförde en hjärtlig hälsning hälsning från Marthadistriksförbundets ordförande, frken Fanny Sundström, samt lyckönskade på egna vägnar. Vänner i Mariehamn uppvaktade genom fruar Hilda Lönegren och Jenny Lundqvist - fru Lönegren framförde de gamla vännernas varma välönskan och bad dagens jubilar mottaga en address tillika med en hedersgåva. På Lotta Svärds distriksstyrelses vägnar uppvaktade borgmästarinnan Lula Kuffschinoff och magister Axa Karlsson, som talade. Som minne av dagen överlämnades Rolf Tiivolas bok "Vi offrade livet". Fru Kuffschinoff medförde blommor från styrelsens medlemmar. Med blommor uppvaktade även överste N. Heiro och överstelöjtnant L. Lundenius. Kyrkoherden Georg Malmsten, fruar Svea Cederqvist och Hildur Häggblom infunno sig på vännernas omkring Jomala prästgård vägnar - kyrkoherden framförde de gamla grannarnas varmaste lyckönskningar och prästgårdens forna värdinnan fick mottaga en hedersgåva jämte blommor. Kyrkoherden framförde även en hälsning från Kyrkans Ungdom i Jomala och överräckte boken "Tjänen två herrar".
Under dagens lopp anlände ett stort antal telegrafiska  hälsningar, av vilka många från släktingar och vänner på fastlandet.
Vid 8-tiden på kvällen vidtog jubileumssamkvämet i skyttepaviljongen. Då 70-åringen med familj trädde in hälsades hon med sång. Ett 100-tal personer hade samlats och på gästernas vägnar hälsades prostinnan välkommen av fru Aina Sjöblom. Till  jubilaren talade under  kvällens lopp missionären Erika Lindström, pastor J. R. Häggblom, fru Aina Sjöblom  och läraren Runar Ehrsgränd. Fruar Karin Svahnström och Thyra Häggblom uppvaktade här fru Göransson på Lotta Svärds Jomala-lokalavdelnings vägnar. Fru Svahnström tackade varmt avdelningens förra ordförande och överlämnade som minne av dagen bildverket om Zachris Topelius "Från Kuddnäs till Helsingfors" Under kvällens lopp ljöd sången titt och ofta och kaffe serverades. Stämningen var mycket varm.
Prostinnan hade på dagen hemma hos sig ofta tagit till orda för att tacka för hykkningarna och även nu på kvällen frambar hon ödmjukt sitt hjärtas varma tack till alla för den vänlighet hon fått röna på högtidsdagen.
----------------------
Olgan syntymäpäivästä kerrottiin koko Ahvenamaan kansalle hyvin tarkkaan, lahjat, keneltä tuli kukkia, kuka puhui ja minkälainen oli tunnelma.  Syntymäpäivät olivat kuitenkin keskellä sotaa, keväällä 1944, vaikka Ahvenanmaa ei siihen varsinaisesti osallistunutkaan mutta tapahtumia ja sodan edistymistä seuratttiin kuitenkin hyvinkin tarkkaan.

Prostinnan Olga Göransson 70 år



Aika oli jo jättänyt kirkkoherra Erik August Göranssonista vuonna 1944, jolloin maaliskuun 27. päivänä Erik Augustin leski prostinnan Olga Göransson vietti 70-vuotispäiviään. Olga Göranssonilla on ollut merkittävä yhteisöllinen asema Ahvenanmaalla, hän on ollut mukana aktiivisesti monessa tärkeässä kansalaistoiminnassa. Hänen syntymäpäivänsä kunniaksi kirjoitti ahvenanmaalainen Åland-lehti seuraavasti:
--------------------
Prostinnan Olga Göransson i Johannebo fyller måndagen den 27 mars 70 år. 
Prostinnans hem hade kyrkliga intressen, hennes fader var nämligen kyrkobyggmästare i Helsingfors. År 1897 ingick hon äktenskap med den ålandske prästmannen E. A. Göransson, som då var adjunkt i Pyhäjärvi. Under sin mångårige vistelse på Åland, dels på landsbygden såsom i Kumlinge, Eckerö och Jomala, dels i Mariehamn, har prostinnan verksamt deltagit i allmänna strävanden och särkilt erinrar man sig vid hennes jubileumsdag den insats hon gjort inom Martharörelsen, som hon omfattat med det livligaste intresse. Hon var sålunda ordförande inom östra Marthaföreningen i Jomala och styrelsen för Ålands Marthadistriktsförbund ha prostinnan länge tillhört. På Jomala prästgård voro marthorna ofta samlade till rådslag under den älskvärda prostinnans värdinneskap.  Söndagsskolearbetet och den kyrkliga ungdomsrörelsen har alltid haft en varm främjande i prostinnan Göransson, vars ideella läggning och religiösa sinnelag tagit sig så många vackra uttryck. Även Lotta Svärdrörelsen har i henne haft en intresserad medarbetare, och på samma gång hon står i spetsen för Lottaarbetet i sin hemkommun, är hon även medlem av distriktsstyrelsen.
--------------------
Olga Göransson toimi aktiivisesti Marta-järjestön ahvenanmaalaisessa sisarjärjestössä Martha-liikkeessä, kuten myös sodan aikaan tärkeässä ja korvaamattomassa Lotta Svärd-liikkeessä; jossa hän lienee ollut mukana jo vuoden 1918-sodan ja taisteluiden aikaan, samaan aikaan, kun Erik August puolusti tavallisia kansalaisia venäläisiä vastaan. Venäläiset riehuivat Ahvenanmaalla vaikka heille oli jo määrätty poistuminen maasta ja saaresta ja olihan Erik August hetken, ainakin yhden yön ryssien, venäläisten vankinakin.

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Iniön pappila 1905



Iniön pappilaa 1900-luvun allkupuolella - ehkä noin 1905. Pihamaalla saivat kirkkoherra Erik Augustin ja Olga Göranssonin kanat juosta vapaasti ja lapset leikkiä. Irma syntyi 1900 Iniössä samoin kuin Martakin vastaavasti 1902.

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Höyrylaiva S/S Uleåborgilla Turusta Helsinkiin


Mitä mahtavat laiturilla makaavat tynnyrit sisältääkään?

Sata vuotta sitten matkaa taitettiin laivoilla kuten S/S Uleåborgilla välillä Pietari - Helsinki - Oulu. Maanteitä oli vähän ja ne olivat huonokuntoisia sekä autoja oli myös vähän. Rautatie oli jo keksitty ja Suomessakin ollut jo vuodesta 1862; rataosuus rakennettu Helsingin ja Oulun välille vuonna 1886 mutta se ei palvellut rannikkokaupunkien asukkaita yhtä jouhevasti kuin laiva. Laivassa oli tietysti  oma kabiinipaikka joka matkustajalle. Välipysähtymispaikkoja Suomen alueella oli useita, Turku niiden joukossa, tuskin Maarianhamina. Tällä höyrylaivalla Erik August oli tullut Helsinkiin Olga-vaimonsa kanssa lomaa viettämään; vai jäikö Olga lapsikatraansa kanssa kotiin?  Siniristilippu liuhuu taustan rakennuksen katolla, toisesta lipusta ei saa selvää sen vertaa. Laivan takana liehuva lippu on kuitenkin valkosinipunainen venäjän lippu. Ollaan ilmeisimmin Helsingissä.  Junamatkustelun historiasta muistan hyvin kun Valtion rautatiet, nykyinen VR vietti 100-vuotisjuhliaan 1962; Helsingin VR-makasiinien ratapihalle oli tuotu näytteille kaikki hienoimmat vaunut 1800-luvulta saakka, joihin yleisö pääsi sisälle joka vaunuun tutustumaan; siellähän minäkin olin niitä ihailemassa.  Nykyään kyseisiä vaunuja ihaillaan Hyvinkään Rautatiemuseossa köysien takaa tai pleksien läpi, sisälle niihin ei päässe. Valokuva: Erik Göransson; ruskeakopio.

Erik August Helsingissä 1900-luvun alussa



Kirkkoherra Erik August Göransson lähti joskus Helsinkiin, olihan hänen Olga-vaimonsa täältäpäin. Vanha Ylioppilastalo, Itäinen Heikinkatu, meneekö siinä vitosen raitiovaunu Katajannokalle päin? Heikinkadun, nykyisen Mannerheimintien keskellä oli kävelytie erottamassa Läntisen ja Itäisen Heikinkadun toisistaan vielä 1900-luvun alkukuvuosina. Stetsoni, vaikkakaan ei ihan cowboy-mallinen oli miehen kaupunkipäähine, selvä se. Autojako? ei, ei vielä. Tilaa oli kävellä välittämättä mistään ihmeen suojateistä. Valokuva: Erik August Göransson; ruskeakopio.