Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pello. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pello. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa III - sukukuva



Pellossa 11.6.2011 perustetun Kylli-Nivan sukuseuran ryhmäkuva. Myrsky on juuri nousemassa Tornionjoessa taustalla.


Anni Mäkikyrön artikkeli Meän Tornionlaakso-lehdessä 24/2011  Kylli-Nivan sukuseuran perustamiskokouksesta.

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa II - sukutaulu



Juhani Nivan jälkeläisten sukutaulua

Esko Orajärven laatima Juhani Nivan jälkeläisten sukutaulu. Taulussa näkyy kaikki isänpuoleiset sukuhaarat. Juha Waara on oikealta kolmannessa sarakkeessa alimpana. 

Sukutapaaminen Pellossa I


Tuomo Korteniemi avaa 11.06.2011 klo 15.00 sukutapaamisen. Kuvassa keskellä Markku Uusimaa ja oikealla seuraa puhetta Markun vanhempi veli Jorma Uusimaa.

Sukutapaaminen Pellossa pidettiin lauantaina 11.6.2011 ravintola Grannissa Pellon Vihreä Pysäkki-pysähdyspaikassa. Kokouksen avasi toimittaja, pappi Tuomo Korteniemi. Kokous tähtäsi siihen, että saadaan myös mahdollisesti sukuseura perustettua. Kokousvalmistelut olivat huolella suunnitellut ja sen olivat kutsuneet koolle Esko Orajärvi ja Markku Uusimaa (kuvassa keskellä). Teksti valkokankaalla: Sukutapaaminen, tervetuloa Juhani Juhanipoika Nivan ja hänen puolisonsa Valpuri Johanneksentyttären ja Malin Heikintyttären jälkeläisten sukutapaamiseen! 

Matka Pelloon IV


Juha Waaran tekstiviesti juuri ennen sukumatkalle lähtöä.

Salomon Waaran Oskari-pojan Erkki-pojan poika Juha Waara (s. 1955) oli alunperin lähdössä mukaan Pelloon sukutapaamiseen. Tekstiviestillän Juha kuitenkin osoitti, että vaikka hän ei matkaan päässytkään, niin piti tapaamista merkittävänä ja taltioimisen arvoisena. Tunnetaanhan Waaran sukua ja sen menneisyyttä melkoisen tarkasti ja kiinnostusta omiin pellolaisiin juuriin on ollut Juha W:lläkin jo vuosia. Juha Waara on muuten syntynyt tasan sata vuotta myöhemmin kuin Salomon Waara ( s. 1855)!

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Matka Pelloon III


Waaran suku on Pellosta kotoisin. Pellon kyltti ja vaakuna tulee vastaan saavuttaessa Pellon kuntaan.

Sukutapaaminen Pellossa 10.-12.6.2011. Matka pohjoiseen ja Pelloon alkoi jo edellisenä päivänä 10.6.2011 ennen seuraavana päivänä lauantaina 11.6.2011 pidettävää sukutapaamista. Lähes tuhannen ajokilometrin jälkeen ilmestyi lopulta tien laitaan Pellon kunnan kyltti, jossa komeilee kunnan vaakuna: Pellon kunnan vaakunassa on kuvattuna kolme hopeista vaaraa sinisellä taustalla sekä kolme kuusisakaraista tähteä. Tähdet kuvaavat ranskalaisen Maupertuis´n retkikunnan 1700-luvun alussa Torniojokilaaksossa suorittamaa kolmiomittausta, jolla tutkittiin maapallon muotoa. Mittauksen pohjoisin piste oli Pellon kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Kittisvaara.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Matka Pelloon II


Pellolainen Tornionjoen vartta esittävä postikortti. Kortin taustapuolen tekstissä lukee: Pello; 
vapaana virtaava Tornionjoki yhdistää Suomen ja Ruotsin kuningaskunnan. Kuva: Kalevi Asplund.

Pellon kunta rajoittuu Tornionjokeen, Ruotsin ja Suomen väliseen rajajokeen. Joki on kuuluisa lohijoki  ja on juuri siksi usein täynnänsä lohenkalastajia omilla lohiveneillään. Taustalla Ruotsin ja Suomen välinen 1970-luvun alussa valmistunut silta - rajaliikenne siltaa pitkin on vilkasta, onhan Ruotsin puoleinen jokilaakso voittoisasti suomenkielistä aluetta. Ennen sillan olemassa oloa liikenne hoidettin lossia pitkin, vajaa puoli kilometriä etelään päin.

Matka Pelloon I


Torniojokea ja Vihreä Pysäkki pellolaisessa postikortissa. Kuva: Kalevi Asplund.

Kesäkuussa 2011 tuli vihdoin ajankohtaiseksi matkustaa Pelloon, pohjois-suomalaiseen Torniojoen varressa sijaitsevaan kuntaan. Pellon kunta on perustettu vuonna 1867 ja kunnan nimi oli Turtola aina vuoteen 1948 saakka. Pellon-matkan syykin oli selvä: nahkurimestari Salomon Adamsson Waara oli pellolainen juuriltaan. Matkan tarkoitus oli myös olla mukana Kylli-Nivan sukuseuran perustamiskokouksessa, jonka jälkeläisiä myös Waaran suku on. Vuonna 1855 syntynyt Salomon Waara oli kylläkin syntyjään Ruotsin puoleiselta Övertorneån Aapuan kylästä mutta perhe muutti Salomonin ollessa 4-vuotias vuonna 1859 Pelloon. Siksi tunnemme Waaran sukua, sukulaisiamme vahvasti juuriltaan pellolaisina.

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Werner Lehto med familj 1960




Johan Werner Lehto, J. W. Lehto, pellolainen sekatavarakauppias aikoinaan ja Salomon Waaran Matilda-siskon poika on lähettänyt Oskari-serkkunsa leski-vaimolle Marta Waaralle joulukortin 1960-luvun alussa, postikortin päivämääräleimasta ei saa aivan selvää. Kauppa ei enää ole toiminnassa, Wernerin Ivar-poika jatkoi liikettä vielä 1970-luvulle ja kylläkin kaupan kyljessä komeilee vielä J. W. Lehto-kyltti tallessa; taloa asustelee Iivari Lehto nykyään. Marta Waara oli Waara kaksoi W:llä pellolaisille sukulaisille, olihan Salomon itse alkujaan tupla W-Waara. Mutta että tituleerattiin vielä 1960-luvulla leskirouvaksi ... änka fru .....

torstai 20. toukokuuta 2010

Napialan Nahkatehdas Oy 80 vuotta II



Muita Napialan Nahkatehdas Oy:n valmistamia tuotteita 50vuotta sitten vuonna 1960 olivat muun muassa reput, hiihtosommat, remmit ja koiratarvikkeet. Ensi kesäkuun 7. päivä tulee kuluneeksi 130-vuotta siita, kun Pellon kylästä, Ruotsin puoleisesta Ylitorniosta kotoisin ollut Salomon Waara vuokrasi ruotusotamiehen torpan Napialasta ja aloitti nahan valmistuksen.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Salomon Waara



Salomon Waara (1855 - 1926); Napialan Nahkatehtaan perustaja, alunperin Peräpohjolasta, Pellosta, Aapuan kylästä kotoisin. Muutti 20-vuotiaana 1870-luvun puolessa välissä Tornioon opiskelemaan ja Helsingin kautta nahkurimestarin tutkinnon nahkuri Adam Themanin nahkimossa suoritettuaan perusti varsin nuorena vain 25-vuotiaana nahkatehtaan Napialan kylään Janakkalaan 1880. Kuva Jari Korteniemen kokoelmista. Jari on Anitta Korteniemen poika ja Anitta on Heikki Rötkösen yksi neljästä tyttärestä. Heikki puolestaan on Juulian os. Lehdon ja Aate Rötkösen toinen pojista. Juulia Rötkönen oli Matilda Lehdon os. Waaran tytär. Ja lopulta Matilda Waara ja Salomon ovat sisaruksia. Näin se menee.  Kuvassa Salomon lienee noin 40-vuotias, jolloin kuva olisi otettu noin 1895 - nahkatehdas ilmeisesti jo hyvän matkaa laajentanut toimintaansa. Kiitos Jari kuvista; mielenkiintoista tietoa sukujemme historiasta! Atelier Ovesen, Helsingfors, Unionsgatan 22.

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Pellosta - suoraan sanoen!




Salomon Waara oli Pohjolasta kotoisin; Pellosta, jossa tähän aikaan vuodesta ja huhtikuisena iltana kahdeksan aikaan aurinko paistaa vielä mukavasti. Tornionjokilaakson Pellosta. Syntynyt 1855 Ruotsin Övertorneån Aapuan kylässä, josta perhe muutti 1859 Pelloon. Salomon Waaralla oli sisaruksia, joista yksi oli Matilda Waara. Matilda meni aikoinaan naimisiin Arvid Lehdon kanssa ja heille syntyi tytär nimeltään Julia; lieneekö Julia nimi tullut Matildan Salomon-veljen Julia-vaimon mukaan. Julia meni sitten naimisiin Aate Rötkösen kanssa, Aate oli savolaismies alkujaan, ja heille syntyi kaksi poikaa, Heikki (s. 1932) ja Hannes (1927 - 1999). Heikki elää edelleen Pellossa ja voi hyvin. Hannes meni Auran (s. 1924) os. Salmelan kanssa naimisiin. Hanneksen vaimo Aura elää nykyään Kannuksessa. Oheinen joulukortin ovat siis Aura ja Hannes Rötkönen lähettäneet Marta Vaaralle 20.12.1969, Oskari Vaaran leskelle. Oskari sisaruksineen olivat Julia Lehdon serkkuja niinkuin vastaavasti Heikki ja Hannes Rötkönen ovat Erkki ja Kai Vaaran sekä Margareta Kinnusen os. Vaaran pikkuserkkuja. Toisin kuin Hanneksella ja Auralla Heikki Rötkösellä on Eeva-vaimonsa kanssa neljä lasta, tyttäriä kaikki, Anitta (s. 1957), Leena, Anneli ja Seija, joiden kanssa Juha Waara, Tuula Korvenmaa os. Waara, Jukka Kinnunen, Satu Eskelinen os. Vaara ja allekirjoittanut ovat pikkupikkuserkkuja! Yhteiset verisukulaiset meillä on Salomon ja Matilda Waaran vanhemmat. Salomon Waara muutti etelään, ensin Tornion kautta nahkurin oppiin Helsinkiin ja sen jälkeen Janakkalaan Napialan kylään 1880,  minne perusti nahkatehtaan. Salomonin Matilda-sisko jäi Pelloon. Hyvin voi todeta kuitenkin, että Salomonin jälkeläisten sukujuuret on vahvasti Pellossa, viikinkejä ei kuitenkaan sentään olla ... !

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Pohjoisen Pellon kaamos


Salomon Waara oli kotoisin  pohjoisesta Pellon kylästä, Ruotsin puolelta. Millaista oli elää napapiirin tuntumassa, minkälainen oli kaamos ja valo näin etelän ihmisen tietoisuuden lisäämiseksi:

"Suomen puolella Pellon kylässä kasvaneena tiedän, että pohjoinen kaamos on valoisa ja lohdullinen. Vaikka aurinko ei nouse, se valaisee ja värittää taivasta. Valon olemuksen tuntee, kun lähtee ulos, kävelee aamun pimeästä kohti hillittyä valkenemista. Kulkee hämärän erikoisten sävyjen halki kohti päivän kirkkainta hetkeä. Nielaisee se. Alkaa taas valmistautua yöhön"


Näin kertoo kirjailija ja dramaturgi Maria Peura Parnasso 1/2010-lehdessä. Kai se olisi itse koettava edes kerran. Hyvin kerrottu, ilman kuvia.

Kaamos on valoisa ja lohdullinen ... hienoa kerrontaa.

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Viikinki Olof Anundsson Kyrö Kyrölainen ...

Kuva: Napialan Nahkatehdas Oy:n, myöhemmin Napiala Oy:n (1880 - 1991) perustaja, nahkatehtailija, nahkurimestari Salomon Adamsson Waara.



... on varhaisin tunnettu Waaran-suvun esi-isistämme, joka eli 1500-luvulla. Nimen perusteella Olof Anundsson oli norjalaista sukuperää omaava viikinki - Waarat ovat Olof Anundsson Kyrö Kyrölaisen jälkeläisiä alkujaan Tornionjokilaakson Pellon kylästä. Sukuselvitysasiakirjoissa mainitaan Waarojen syntymäkotikunnaksi Övertorneå, jonka perusteella suvun voidaan todistettavasti olevan peräisin Tornionjoen ruotsinpuoleiselta alueelta.

Suku on rakas - moni on kiinnostunut tietämään jotakin oman suvun menneisyydestä, halu tietää keitä esivanhemmat ovat olleet, mitä he ovat tehneet, missä olosuhteissa he ovat elämäntyönsä tehneet.

Sukutiedon siirtäminen seuraaville sukupolville on myös tärkeää: kuka tai ketkä kuvissa esiintyvät tai keiden sukulaisten välillä on käyty kirjeenvaihtoa. Nyt esillä olevassa sivustolla on yhdestä - varsin rajoittuneesta näkökulmasta Waaran suvun historiaa - kuvia ja tekstejä aina 1800-luvun loppupuolelta.

Salomon Waara oli naimisissa turkulaisen kirjansitojamestarin ja valokuvaajan Johan Liebert Ölanderin tyttären Julia Ölanderin kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta, joista kaksi kuoli alle kahden kuukauden ikäisenä. Sisaruksista viiden nimet - kunnes kahden nimet on tarkistettu: Hemming, Oskar, Eino, Fanny-Maria, usein Maijaksi kutsuttu ja Anni. Näistä Eino oli kansakoulun opettaja ammatiltaan kuten Annikin, joka oli opettajana Janakkalassa vuonna 1861 perustetussa Hamppulan kansakoulussa, elivät naimattomina ja lapsettomina. Anni Waara asui myös koulurakennuksessa. Hamppulan koulua ei ole enää mutta paikalla lienee muistomerkki koulusta.

Waara-suvun historia on toistaiseksi avoin kaikille kommentointia varten!