Ragnar Göransson opiskeli Livornossa 1920-luvulla

Ragnar Göransson (1898 - 1961), panssarilaiva Ilmarisen päällikkö sen uppoessa syyskuussa 1941, opiskeli 1920-luvun alussa meriupseeriksi kolmen muun suomalaisen, muun muassa Eero Raholan ohella Italiassa Livornon merisotakoulussa. Sama koulu siellä on edelleenkin ja Ragnarin tyttären, Maja-Lisa Salosen s. Göranssonin poika Kari Salonen on kouluun 1980-luvun lopulla tutustunutkin. Miksi muuten Eero Rahola, silloin Rannikkolaivaston komentaja, oli mukana, oli tarpeellista olla mukana syyskuisessa hämäysoperaatio Nordwindissa?

Tvillingarna: Ett avsked 25.9.1959

Tvillingarna: Ett avsked 25.9.1959

Som tvillingsbröder hand i hand

vi sprungo kring i barndomsland

mot soluppgångens gyllne bård

där spunno vi den starka tråd

som hållit samman livet ut

fast väg bar bort hemmets knut.

Igenom skolans öppna dörr

Ej saknas Hocki, ty som förr

vid sidan gick där också Du

Vi drogo jämt i klasser sju

Sorglöst var då pojkars sinne

välbevakat, städs i minne.

Upptåg och allvar, om varann´

Till mössan vit Du sedan vann

Din väg gick så till Auras strand

Min, bort mig förde över land

Vi möts hos Mor. Se hur hon log,

då väg till hemets strand vi tog.

Vårt liv är ju en skola jämt

Först Mor och Far och så konvent

De syskon kära i en ring

De skola ock: Se Dig omkring!

Tack Holger bror för var du Gett

Den del av livet, glöms ej lätt.

"ERGÖ"

ERGÖ = Erik Ragnar Göransson, Holger Göranssonin vanhempi veli kirjoitti veljestään muistokirjoituksen, kun Holgerin oli aika lähteä, syyskuussa 1959 - juuri 50 vuotta täytäneenä.

Ragnar Göransson - 1950-lukua

Ragnar Göransson ystävänsä moottoriveneellä huviretkellä.

Ragnar Göransson - nyt oli aikaa vain varpaita lepuutella.

Ragnar Göransson oli aito meren ihminen jo nuoresta pitäen. Hänestä on säilynyt kuvia kipparilakki päässään aivan 1900-luvun ensi vuosilta, myöhemmin upeita merisotilaan, upseerin asuja ja lakkeja päällään tai päässään ja vuosikymmenien jälkeen vanhemmiten 1950-luvun lopulla ystävänsä moottoriveneessä huvimatkalla ja lakkikin nytkin jonkilainen merimiehen lakki.

Turku Åbo - Aurajoki Aura Å

Turku ja Aurajoki vuonna 1969

Turku on merkittävä kaupunki, entinen Suomen pääkaupunki mutta myös Göranssonien ja Waarojen historiassa. Erik Ragnar Göranssonin perhe asui 1940-luvun alussa Turussa Linnankadulla Ragnarin palvellessa  rannikkolaivastoa panssarilaiva Ilmarisen päällikkönä. - Hokki, Holger Göransson asui perheineen Turun linnalle vievän tien varressa samoin 1940-luvulla; Hokki oli tuolloin Turun Saippuan palveluksessa kemistinä. Turun hautausmaalle on haudattu muun muassa moster Saga, Saga Brenning aik. Cederqvist s. Göransson samoin kuin hänen miehensä Atte, Artur Cederqvist. - Ja vähän myös nykypäivää: Turkua asustaa nykyisin Erkki Waaran poika Juha Waara perheineen, samoin Turussa asuu lisäksi ainakin Erik August Göranssonin tyttären Helga Anderssonin s. Göranssonin pojan Erik Anderssonin perhe. Turusta ja liepeiltä löytyy kyllä lisää, ainakin Waaroja, Hemmingin Veikko-pojan yksi tyttäristä Ulla-Maija Groth s. Vaara perheineen asuu Kuusistossa. Postikorttikuva vuodelta 1969; upeita puisia purjeveneitä ranta täynnä, kaukana vasemmalla siintää Turun tuomiokirkko.

Erik Ragnar Göransson Eckerössä

Erik August Göranssonin vanhin poika oli myös Erik, Erik Ragnar. Upea lierihattu, hatut muutenkin miehillä ja pojilla oli aikoinaan suosittuja. Kuvattu noin 1914; Ragnar 16-vuotiaana.

Veljekset Ragnar ja Harald

Samainen koivuklapikatos; veljekset Ragnar ja Harald poseeraavat isän kameralle. Eckerön aikaa; vuoden 1915 aikaan. Siistit asusteet, mainio nappipusero Haraldilla. Ragnar noin 17-vuotias, Harald noin  7-vuotias.

Vestmyra Åland

Isä ja kaksi poikaa kolmesta: keskellä isä  kirkkoherra Erik August Göransson, hänen vasemmalla puolella Holger Göransson ja vastaavasti oikealla puolella vanhin pojista eli Ragnar Göransson - laivaston uniformu päällään. Elellään 1930-luvun alkuvuosia, Ragnar oli syntynyt 1898, joten kuvassa noin 34-35-vuotias. Holger oli syntynyt 1909 eli reilut parikymppinen ylioppilasmiehenalku; lienee jo aloittanut opiskelunsa Åbo Akademin kemian osastolla.

Panssarilaiva Ilmarisen yhteysvene

Panssarilaiva Ilmarisen yhteysvene - amiraalivene Ilmarinen.

Panssarilaiva Ilmarisen yhteysvene amiraalivene Ilmarinen kunnostettuna Helsingin Jätkäsaaren telakalla. Vene löydettiin täysin hyljättynä joitakin vuosia sitten Keski-Suomesta; jäljellä ei ollut juuri takanimikylttiä enempää. Sovinto ry:n toimesta vene on nykyisessä kunnossa - tosin lahjoitettuna Turun Forum Marinum-merimuseolle, jonka edustalla se on näytteillä. Sovinto ry suunnitteli veneelle PR-käyttöä; lyhyitä retkiä, mutta venettä ei ole voitu tehdä merikelpoiseksi - telakoituna museolla se pääsee parhaiten oikeuksiinsa kertomaan 30-luvun puuvenekultuurista ja sen ajan yhdenlaisen yhteysaluksen ominaisuuksista. Yhteysveneellä kuljetettiin upseeri- ja päällikkötason miehiä itse pääalukselle, kun panssarilaiva Ilmarinen oli ankkuroituneena sataman ulkopuolelle. Panssarilaiva Ilmarisen päällikkönä sen tuhoutuessa syksyllä 1941 oli rannikkolaivaston komentaja Ragnar Göransson. Kuvat: JK.

Naantalissa Laivaston muistoristillä

Kai Vaara, rannikkolaivoston komentajan ja panssarilaiva Ilmarisen päällikön Ragnar Göranssonin Marta-siskon poika hiljentyneenä Naantalin muistoristillä kunnioittamaan mereen jääneiden sankarivainajien muistoa. Ragnar Göransson selvisi panssarilaiva Ilmarisen tuhosta 13. syyskuuta 1941 mutta miinaanajo vei mennessään 241 suomalaista merisotilasta ja -upseeria. Joka vuosi aina syyskuun 13. kunnioitetaan Ilmarisen muistoa ja merelle jääneiden sankarivainajajien muistoa seppeleenlaskulla panssarilaivojen perinneyhdistyksen toimesta. Kai Vaaran taustalla vasemmalla sisarukset Anneli Waara os. Liukko ja oikealla Kai Vaaran vaimo Eini Liukko-Vaara. Kuva vuodelta 2002. 

Vaaroja ja Göranssoneja Napialassa 1950-luvulla

Ragnar Göranssonin perhettä vierailulla Napialassa. Vasemmalta Eini Liukko-Vaara, kansakoulunopettaja Anni Vaara, Marta Vaara os. Göransson, kukakohan sinivalkomekkoinen istuu  taaimmaisena?. Göranssonin tytöt Pia, Anne ja Heidi äitinsä Pirkko Göranssonin os. Kannarin sylissä. Komentaja  Ragnar Göransson, panssarilaiva Ilmarisen päällikkö, katsoo suoraan kameraan tyttöjen välistä. Harvinainen kuva 1950-luvun lopulta,  kesällä -58 tai -59. Hieno orapihlaja-aita taustalla, vaahteroiden siimeksessä kahvia juodaan; talohan tunnettiin myös Vaahteravaarana! Kuva: Kai Vaara; kuultokuva.

Göranssoneja ja Waaroja: Eva Kristinan, Tiinan 1-vuotissynttärit vuonna 1957

Eva Kristinan, Tiinan 1-vuotispäivät 1957.

Eva Kristinan, Ann-Sofien ja Tauno Kankaan tyttären 1-vuotissyntymäpäivät toukokuussa 1957.  

Ollaan Merimiehenkadulla, jossa Kankaan perhe asui 1950-luvun loppuaikaan. Allekirjoittanut vuonna 1957 isänsä Tuure Kinnusen sylissä. Taustalla Tuuren vaimo, äitini Margareta Kinnunen os. Vaara ja Margit Göransson, joka toimi pitkään lastentarhanopettajana Pietarsaaressa. Moster Margit oli veljeni Jukka Kinnusen kummi. Margitin vieressä oikella Gurli, Gulle Dahlman, os. Göransson, Margitin sisko. Edessä oikealla Ann-Sofie, Gullen tytär, ja Ann-Sofien aviomies Tauno Kangas hiukset kiiltävinä, vasta brylkräämattuina. Hiusrusetti päässään on itse päivänsankari Tiina.

Äitini odotti tuolloin veljeäni Jukkaa, joka syntyi kesällä heinäkuussa samana vuonna. Nuori herra edessä kuvan keskellä on Mika Salonen, Maja-Lisa Salosen os. Göranssonin poika. Maja-Lisa on Margitin ja Gullen Ragnar-veljen tytär sekä Evan kummitäti, joten oli syytäkin olla noilla päivillä. Miehet menivät vielä 1950-luvun aikaan kyläreissuun tyylikkästi puku päällä - erikseen oli arkipuku ja juhlapuku!

Olle Göransson Äänislinnassa

Äänislinnan tyylikästä puuarkkitehtuuria taustalla.

Olle Göransson polkupyöränsä kanssa merimiesasussa kesällä 1942 Äänislinnassa, isänsä Ragnar Göranssonin palveluskaupungissa. Äänislinna oli aikaisemmalta nimeltään Petroskoi mutta suomalaisten vallattua kaupungin sen nimi muutettiin Äänislinnaksi.

Onnea Margaretalle!

Rannikkolaivaston postikortti: leima Riihimäki 6.6.1940.

Rannikkolaivaston kortti. Taustalla panssarilaiva Ilmarinen. Ragnar Göransson lähetti kortin onnitellakseen Marta-sisarensa tytärtä Margareta Vaaraa hänen syntymäpäivänään 7.6.1940. Äitini pikkulotta Margareta täytti 7.6.1940 13 vuotta.

Kortin julkaisija: Suomen Laivastoliitto ja  Rannikkosotilaiden Huoltoyhdistys

5.6.1940. "Olkoon elämäsi yhtä valoisa ja aurinkoinen kun se päivä, jonka muistoa käyt viettämään 7.6. Setä tahtoo täten toivoa parasta sinulle merkkipäivälläsi". Kanga. Lähettäjä: R. Göransson Rannikkolaivasto Rpk 16. Kenttäpostia Kom R. Göransson.

 Kortti osoitettu:  Koululainen Neiti Margaretha Vaara Tervakoski Napialan Nahkatehdas Napiala.

- - - - -

Allekirjoituksena Kanga ... oli Ragnarin lempinimi, juonsi lapsuudesta, jolloin Ragnar "harjoitteli" ehkä vähän vaikean nimensä lausumista.

Panssarilaiva Ilmarisen tuho - sarjakuvana

Panssarilaiva ilmarisen tuho sarjakuvana Niilo Härkösen kuvittamana.

Niilo Härkönen on piirtänyt sarjakuvakertomuksen panssarilaiva Ilmarisen tuhosta. Teksti perustuu pitkälti kirjaan Seitsemän minuuttia merellä. Ilmarisen päällikön, komentaja Ragnar Göranssonin Holger-veljen poika Harri Göransson löysi paikallislehdestä taannoin sarjakuvana ilmestyneen Ilmarisen tarinan. Sarjakuva on julkaistu 1990-luvulla 35:ssä numerossa Nurmijärven Extra Uutiset-lehdessä, joista tässä vasta kaksi ensimmäistä strippiä. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että operaatio Nordwindinä tunnettu harhautus oli turha: venäläiset eivät huomanneet koko operaatiota, panssarilaiva Ilmarinen ajoi miinaan sellaisilla vesillä minne se ei ollut alunperin tarkoitettukaan, lisäksi operaatio suoritettiin saksalaisten pyynnöstä heidän tukemiseksi aikoessaan hyökätä Saarenmaalle ja Hiidenmaalle. Panssarilaivat Ylen elävässä arkistossa vuodelta 1938.

Irma , Ragnar ja Maija onnittelevat!

Martan vanhempi Irma-sisar ja vanhempi Ragnar-veli vaimonsa Maijan kanssa onnittelevat uutta brudbaret Göransson och Waaraa Helsingistä lausein: Lycka och soljus på livets stig!

Muitakin sähkeonnittelijoita kannattaa mainita: Suoma ja Paul Björk Räfsöstä onnittelivat lausein: Mycken lycka Litet gnabb Då och då en liten brabb! Paul Björk oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennusmestarina Helsingissä ja suunnitteli mm. Tehtaankatu 19:n puutalon.

Anni Halme Helsingistä ponnitteli sähkeellä: Lämpimät onnittelut nuorelle parille!

Lahtelainen pariskunta Elin ja Konrad Fredberg onnittelivat sähkeellä: Brudparet tillönskas lycka och välsignelse!

Fanny-Maija ja Ragnar - kihlapari!

Fanny-Maija Waara ja Ragnar Göransson - tuleva hääpari! Maija ja Ragnar tutustuivat Ragnar Göranssonin Marta-siskon häissä.