Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juha Waara. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Juha Waara. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Nahkakaupan kyltti


Nahkakaupan kyltti Turun museokeskuksen kokoelmista. 
Valokuva julkaistu museokeskuksen luvalla. Valokuva: Kari Hintsala.

Selaillessani internetistä tietoja Salomon Waarasta jouduin sattumoisin Turun Museokeskuksen tutkijan Kari Hintsalan Kaponieeri-blogiin, jossa viime vuoden lokakuun 14. päivän perjantaiesineenä oli yllä oleva nahkakaupan kyltti ja tarinaa siitä. Kari Hintsala epäili, että voiko olla kysymyksessä Salomon Waaran nahkakaupan kyltti Helsingistä 1800-luvun lopulta, mahdollisesti 1900-luvun alusta, mihin viittaisi myös kyltissä oleva venäjänkielinen teksti. Esine oli museossa numeroimaton eikä sille löydetty ns. provenienssitietoja. Napialan Nahkatehtaasta säilyneet lehtiartikkelit ja muut dokumentit vahvistavat, että tehtaalla on ollut jonkin aikaa liike Helsingissä 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä mutta että siitä luovuttiin jo ennen 1900-luvun vaihdetta ja keskityttiin tehdastoiminnan laajentamiseen ja nahka- ja valjastuotteiden laajempien markkinoiden saamiseksi koko Suomen alueella. Nykyään jo tosin pitkään Turussa vaikuttanut serkkuni humanisti, historianharrastaja Juha Waara on allekirjoittaneelle kertonut, että tällainen kyltti on jossakin museossa todennäköisimmin olemassa mutta ei ainakaan silloin muistanut tarkkaan missä, epäili Hämeenlinnan kaupungin historiallista museota, mikä olisikin ollut loogista sijaitsihan Napialan Nahkatehdas Hämeenlinnaa lähellä. Nyt kuitenkin saatiin asiaan varmistus. Kyltti on päätynyt Turun museokeskuksen tiloihin, ensin säilytettynä ilmeisesti pitkään Kuralan Kylämäessä ja nyt viimeksi ollut Kari Hintsalan ihmeteltävänä Kalastajankadun säilytystiloissa. Todennäköisimmin nahkakaupan kylttiä on säilytetty aikoinaan nahkatehtaalla liikkeen lopettamisesta lähtien aina nahkatehtaan konkurssiin ajautumiseen saakka vuoteen 1991, jonka jälkeen pesän hoitajat ovat päättäneet muun muassa tämän esineen säilyttämisen jatkamisesta museossa. Kyltin alareunassa näkyy selvästi kirjoitettuna: S. Waara, joten näin saatiin vahvistus esineen historiasta ja sen olemassaolosta. Pelkästään nahkakaupan kylttiä varten kannattaa Turkuun lähteä exkursio-retkelle!

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa II - sukutaulu



Juhani Nivan jälkeläisten sukutaulua

Esko Orajärven laatima Juhani Nivan jälkeläisten sukutaulu. Taulussa näkyy kaikki isänpuoleiset sukuhaarat. Juha Waara on oikealta kolmannessa sarakkeessa alimpana. 

Matka Pelloon IV


Juha Waaran tekstiviesti juuri ennen sukumatkalle lähtöä.

Salomon Waaran Oskari-pojan Erkki-pojan poika Juha Waara (s. 1955) oli alunperin lähdössä mukaan Pelloon sukutapaamiseen. Tekstiviestillän Juha kuitenkin osoitti, että vaikka hän ei matkaan päässytkään, niin piti tapaamista merkittävänä ja taltioimisen arvoisena. Tunnetaanhan Waaran sukua ja sen menneisyyttä melkoisen tarkasti ja kiinnostusta omiin pellolaisiin juuriin on ollut Juha W:lläkin jo vuosia. Juha Waara on muuten syntynyt tasan sata vuotta myöhemmin kuin Salomon Waara ( s. 1855)!

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Turku Åbo - Aurajoki Aura Å


Turku ja Aurajoki vuonna 1969

Turku on merkittävä kaupunki, entinen Suomen pääkaupunki mutta myös Göranssonien ja Waarojen historiassa. Erik Ragnar Göranssonin perhe asui 1940-luvun alussa Turussa Linnankadulla Ragnarin palvellessa  rannikkolaivastoa panssarilaiva Ilmarisen päällikkönä. - Hokki, Holger Göransson asui perheineen Turun linnalle vievän tien varressa samoin 1940-luvulla; Hokki oli tuolloin Turun Saippuan palveluksessa kemistinä. Turun hautausmaalle on haudattu muun muassa moster Saga, Saga Brenning aik. Cederqvist s. Göransson samoin kuin hänen miehensä Atte, Artur Cederqvist. - Ja vähän myös nykypäivää: Turkua asustaa nykyisin Erkki Waaran poika Juha Waara perheineen, samoin Turussa asuu lisäksi ainakin Erik August Göranssonin tyttären Helga Anderssonin s. Göranssonin pojan Erik Anderssonin perhe. Turusta ja liepeiltä löytyy kyllä lisää, ainakin Waaroja, Hemmingin Veikko-pojan yksi tyttäristä Ulla-Maija Groth s. Vaara perheineen asuu Kuusistossa. Postikorttikuva vuodelta 1969; upeita puisia purjeveneitä ranta täynnä, kaukana vasemmalla siintää Turun tuomiokirkko.

lauantai 13. helmikuuta 2010

Janakkalan Joutjärvellä



Liukon ja Waaran perhettä veneretkellä Janakkalan Joutjärvellä kesällä 1958. Kuvassa Anneli Waara, Eini Liukko-Vaara, Einin ja Annelin äiti Hilja Liukko sylissään Juha Waara. Takana vielä ilmeisesti Tuula Korvenmaa os. Waara ja mahdollisesti Raija Liukko. Kipparin nimi puuttuu.