Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tornionjoki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tornionjoki. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa III - sukukuva



Pellossa 11.6.2011 perustetun Kylli-Nivan sukuseuran ryhmäkuva. Myrsky on juuri nousemassa Tornionjoessa taustalla.


Anni Mäkikyrön artikkeli Meän Tornionlaakso-lehdessä 24/2011  Kylli-Nivan sukuseuran perustamiskokouksesta.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Matka Pelloon II


Pellolainen Tornionjoen vartta esittävä postikortti. Kortin taustapuolen tekstissä lukee: Pello; 
vapaana virtaava Tornionjoki yhdistää Suomen ja Ruotsin kuningaskunnan. Kuva: Kalevi Asplund.

Pellon kunta rajoittuu Tornionjokeen, Ruotsin ja Suomen väliseen rajajokeen. Joki on kuuluisa lohijoki  ja on juuri siksi usein täynnänsä lohenkalastajia omilla lohiveneillään. Taustalla Ruotsin ja Suomen välinen 1970-luvun alussa valmistunut silta - rajaliikenne siltaa pitkin on vilkasta, onhan Ruotsin puoleinen jokilaakso voittoisasti suomenkielistä aluetta. Ennen sillan olemassa oloa liikenne hoidettin lossia pitkin, vajaa puoli kilometriä etelään päin.

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Aavasaksa 1923



Salomon kameroineen siirtynyt lähemmäksi Tornionjoen rantaa. Ollaan Matarengissä, Tornionjoki edessä ja joen toisella puolella Aavasaksan kylä samannimisine vaaroineen. Kylän rakennuksia ei voi juurikaan tunnistaa, lieneekö kuvan vasemmassa reunassa jokin kirkkorakennus?

Matarengi 1923



Matarengi, nyttemmin Matarenki kesällä 1923. Salomonin kamera suunnannut myös Övertorneålaisiin perinnemaisemiin. Keskellä Hakanpään omistama Centraalihotelli torneineen; takana virtaa Tornionjoki - ja Aavasaksa joen toisella puolen. Mitkä näistä rakennuksista lienevätkään vielä olemassa?

maanantai 19. huhtikuuta 2010

1952 Pellossa



Bror Lehto, Johan Werner Lehdon yksi pojista ja Kai Vaara kaulakkain!  Johan Werner Lehto oli Matilda Lehdon os. Waaran poika. Torniojoki virtaa taustalla.  Lossiliikennettä joen yli ei enää ole, tilalle on rakennettu silta hieman pohjoisemmaksi. Täältä Salomon Waara lähti 1870-luvun lopulla etelään leivän ja nahkuriyrittämisen perään ja onnistuikin siinä.