Näytetään tekstit, joissa on tunniste Museovirasto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Museovirasto. Näytä kaikki tekstit

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Kaisaniemi 1907



Kumlingen kirkkoherra Erik August Göransson (s. 1868) 39-vuotiaana perheineen Helsingin vierailulla hieman toista sataa vuotta sitten. Kaisaniemen puistossa vietettiin kesäkuussa 6. - 9.6.1907 Svenska Folkskolans Vänners Sång- och Musikfest-laulujuhlia. Oikealla taustalla Siltavuorenpenkereen rakennuksia ja takavasemmalla näkyy Aleksanterin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan suuri kasvihuone. Suomen- ja ruotsinkieliset viettivät alkujaan yhdessä laulujuhliaan mutta sitten jakauduttiin kahteen eri joukkoon. 
Otto Andersson on kirjoittanut 1947 kirjan Finlandssvenska musikfester under 50 år. Laulujuhlista ja niiden historiasta  löytyy myös toinen kirja, "Kaiu, kaiu lauluni: laulu- ja soittojuhlien historia, jonka ovat julkaisseet Kerstin Smeds ja Timo Mäkinen. Kuva: Erik August Göransson, lasinegatiivi. Negatiivit ovat huolellisesti tallessa, joiden oikea säilytyspaikka saattaisi olla hyvinkin Museovirasto. Kuvan tapahtuman selvityksessä on auttanut Museoviraston kuva-arkiston emeritus-johtaja Sirkku Dölle. Kuvassa etualalla oikealla Erik Augustin lettipäinen kesähattuinen vaalea-, valkopukuinen vaimo Olga ja lapset Irma (s. 1900), Marta (s. 1902) ja Ragnar Göransson (s. 1898). Lapsillakin on hattu päässään, myös Ragnarilla. Olgan Mathilda Jansson-äiti on jäänyt Kumlingen pappilaan hoitamaan perheen pienimpiä: moster Sagaa (s. 1904) ja moster Margitia (s. 1906).

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Iniö kyrka - Iniön kirkko sisäpuolelta vuonna 1905



Erik August tallensi lähiympäristöään maalaamalla, piirtämällä ja valokuvaamalla, myös kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä; Iniön kirkkoa sisältä yli sadan vuoden takaa, vuodelta 1905 - on varmaan siitä ajasta jonkin verran muuttunut. Kirkkosalin alttaritaulu ilmestyi paria vuotta myöhemmin vuonna 1907 Vivi Musterhjelmin maalaamana. Lainaus Museoviraston sivuilta kertoo kirkon sisustuksen, itse rakennuksen ja ympäristön lähihistoriaa tarkemmin:

Den fasta inredningen i Iniö kyrka förstördes i en brand år 1880. Kyrkan byggdes om åren 1880-1881 enligt ritningar av länsarkitekt C. J. Von Heideken. I samband med ombyggnaden fick tornets övre del i trä sin nuvarande utformning medan spetsen fick sin nuvarande form enligt förebild av Åbo domkyrkas torn ritat av C. L. Engel. Förutom inredningen förnyades också fönsteröppningarna och innertaket. Kyrkan renoverades åren 1967-1968 enligt ritningar av Arto Sipinen. Då höjdes golvet i sakristian till samma nivå som golvet i kyrksalen och valvet i gången mellan koret och sakristian avlägsnades. Inredningen förnyades delvis. Träinhängnaden runt kyrkogården ersattes på 1820-talet med en mur i gråsten. Kyrkogården utvidgades år 1867.


tiistai 22. syyskuuta 2009

Hakoisten linnavuorelta - merkittävä kulttuurimaisema



Janakkalan kaunista kulttuurimaisemaa sadan vuoden takaa: 1910-luvun alkupuolelta - Hakoisten linnavuorelta. Museoviraston mukaan Hakoisten alue on Suomen merkittävimpiä kulttuurialueita. Janakkalan Pyhän Laurin kirkko näkyy tien oikealla puolella taustalla vasemmalla. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.