Eino Waaran autogrammi 1917

Tyylikkäällä käsialalla kirjoitettu nimikirjoitus koraalikirjan toiselle lehdelle vuonna 1917. A-kirjain nimen keskellä tarkoittaa Aleksanteria (Eino Aleksander Waara), kuten oli nuorempi veljensä Oskarkin (Oskar Aleksander Waara) toiselta nimeltään. Kolmas Salomon ja Julia Waaran sisaruskatraan pojista oli Hemming Waldemar Waara. Kynäkin lienee ollut aito mustetäytekynä.

Erik August Göranssons far

Aika paljon isänsä näköinen oli Erik August Göransson - kuvassa siis hänen isänsä, ahvenanmaalainen, Vestmyrasta kotoisin ja maanviljelijä ammatiltaan. Kuva lienee otettu joskus 1900-luvun vaihteen tienoilla, ehkä kuitenkin pikemminkin 1890-luvun alkupuolella. Tarkat syntymäajat tarkistetaan. Kuvan takapuolella lukee farfar - hän oli isoisä Marta Vaaralle s. Göransson, jonka kuvakokoelmista kuva on peräisin.

Rantalassa Janakkalassa 1930 - 2010

Ragnar Göransson ja Anni Vaara rakennuttivat 1930-luvulla upean huvilan Janakkalaan. Anni Vaarahan oli Ragnarin vaimon sisko; miksi huvila rakennettiin juuri Janakkalaan? Anni Vaara oli opettajana läheisessä Hamppulan kansakoulussa; - toi jopa oppilaitaan kesäisin Rantalaan kasvimaata pitämään, samalla tuli oppilaiden kasvi- ja ympäristöoppi hyvinkin kerrattua. Huvilasta tehtiin tarkoituksella riittävän suuri, jotta Anni Vaaralla oli oma yksityisyytensä ja kuitenkin Ragnar ja Fanni perheineen saattoivat asua kesäaikaan huvilalla. Kuva 1930-luvulta, ehkä juuri valmistumisensa aikoihin.

Sama huvilarakennus elokuussa 2010. Hirsinen ulkopinta on verhoiltu tyylikkäällä laudoituksella ja maalattu hiljattain uudestaan, nyt keltaiseksi. Ragnar Göranssonin poika Olle Göransson ja vaimonsa Pirkko Göransson s. Kannari tyttäriensä kanssa perheineen viihtyvät huvilalla kesäisin ja usein pitkälle syksyyn saakka. Lippu salossa 21.08.2010 Ollen ja Pirkon 169-vuotissyhtymäpäiväjuhlien kunniaksi.

Tor Brenning 1903 - 1983

Moster Saga Cederqvist s. Göransson meni 1970-luvun alussa naimisiin ahvenanmaalaisen Tor Brenningin kanssa. He olivat kylläkin vanhoja tuttuja ennestään; Saga toimi pankkivirkailijana 1930-luvun alusta lähtien Ålands Aktiebankissa Tor Brenningin ollessa siellä johtajana. Tor Brenning oli pitkään Ahvenanmaan maaherrana ja aikaisemmin Ålands Aktiebankin johtaja. Helsingin Sanomat kirjoittaa maaliskuussa 1983 muistokirjoituksessaan hänestä seuraavasti; - numeroita ja virkoja mutta millainen hän oli ihmisenä ja mitä harrasti ei käy kylläkään seuraavasta esille: 

Maaherra Tor Johan Brenning kuoli 19. helmikuuta. Hän oli syntynyt 22.10.1903 Oulussa ja toimi 18 vuotta Ahvenanmaan maaherrana.

Brenning suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1929 ja sai varatuomarin arvon 1932. Oma asianajotoimisto hänellä oli Maarianhaminassa 1929 - 1937 ja Ålands Aktiebankin pääjohtaja hän toimi 1938 - 1953 sekä pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana 1954 - 1973.

Ahvenanmaan maaherraksi Brenning nimitettiin vuoden 1954 alusta. Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1934 ja vielä senkin jälkeen, kun hän jäi maaherran virasta eläkkeelle 1972. Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen hän oli vuodesta 1938 ja toimi ensimmäisenä varapuheenjohtajana 1945 - 1952. Maarianhaminan kaupunginvaltuustoon hän kuului 1938 -1953 toimien valtuuston puheenjohtajana vuodesta 1944.

Tor Brenning toimi Ruotsin varakonsulina 1944 - 1953 ja Maarianhaminan kauppakamarin puheenjohtajana 1945 - 1953. Hän toimi mm. Åbo Akademin säätiön valtuuskunnan puheenjohtajana.

Tor Brenning ja Saga Göransson kuvassa keskellä eturivissä.

Ålands Bankin henkilökunta vuonna 1938.

Janakkalan kirkko

Janakkalan kirkko graafikko Pentti Pullisen serigrafiapostikorttina vuodelta 1987; vähän tavanomaisesta poikkeavasta kuvakulmasta nähtynä.

Muistolaatta Salomon Waaralle

Jussi Laitinen kirjoittaa eräässä kirjeessään: "Upea Napiala Oy:n tehtävä - on lopullisesti päättynyt, mutta sen merkittävää asemaa - 110 vuoden ajalta ei kukaan voi kiistää - se on ollut tärkeä osa maamme nahkateollisuudessa - perheyhtiö - jonka tuotteet olivat Euroopan parhaita - maamme parhaat - oma jalostus vieläpä. Talon seinään pitäisi valaa muistolaatta - pääoven oikealle puolelle - nahkatehtaan kunniaksi. Perustajan - Salomon Waaran koho- eli korkokuvalla, kasvonpiirteet". 

Viime vuonna edesmennyt Jussi Laitinen, Vaarojen hyvä perhetuttu vuosikymmenien ajan on ollut siis vielä toteutumattoman ajatuksen promoottorina: hän on ensimmäisenä ehdottanut jo vuonna 1996 muistolaattaa Napialan Nahkatehtaan perustalle Salomon Waaralle asennettavaksi tehtaan pääoven sisäänkäynnin oikealle puolelle. Vielä ei kylttiä ole mutta ehkä jonakin päivänä se sinne vielä tulee, tosin muistolaatan asentamiseen  vaikuttaa myös tehtaan nykyisen omistajan Simo Kokon mielipide.

Lumparlands kyrka - Lumparlandin kirkko

Lumparlands kyrka - Lumparlandin kirkko kuvattuna ahvenanmaalaiseen postimerkkiin vuodelta 1990.  Postimaksut ovat nousseet; silloin 20 vuotta sitten postimaksu oli 1,70 mk, mikä vastaa nykyistä arvoa euro-valuuttana noin 30 centtiä. Greta Johanssonin kirje Kai Vaaran perheelle.

Brändö kyrka - Brändön kirkko

Jouluposti lämmittää - julposten värmer. Brändö kyrka - Brändön kirkko kuvattuna ahvenanmaalaiseen postimerkkiin vuodelta 1996. Ahvenanmaalaisten omat postimerkit olivat alkaneet ilmestyä jo 1984. Joulukirje ahvenanmaalaiselta sukulaiselta, Göranssonien jälkeläiseltä Greta Johanssonilta vuonna 1996 Kai Vaaran perheelle. Brändön seurakunta ei muuten kuulunutkaan Erik August Göranssonin pappisseurakuntiin.

Lemströms kanal - Lemströmin kanava

Lemströmin kanava Ahvenanmaalla. Postikorttikuva vuodelta 1976; Vaarojen perhetuttu ahvenanmaalainen Anita Mattsson on lähettänyt kortin Kai Vaaran perheelle Tervakoskelle. Lemströmin kanava on Maarianhaminan itäsatamasta itään Lumparnille johtavalla väylällä. Kanava avattiin liikenteelle 1882. Kanavassa on avattava silta. Postikortti Lahjatukku Oy, Helsinki.

Signe Brander ja Erik August Göransson

Signe Branderin ottama kuva laulu- ja musiikkijuhlilta 1907.

Erik August Göranssonin ottama kuva samaisilta laulu- ja musiikkijuhlilta 1907.

Kaisaniemen puistossa pidettiin upeat "Folkskolans Vänners Sång- och Musikfestival"-juhlat vuonna 1907. Molemmat ylläotetut kuvat ovat kyseisiltä juhlilta, toinen arvostetun helsinkiläisen ammattikuvaajan Signe Branderin ottama ja toinen pappi Erik August Göranssonin kuvaama. Etteipä vielä olisi niin ihme jopa käynyt, että ovat olleet samana päivänä liikkeellä mikä hyvinkin todennäköistä voisi olla; kuvauskohtakin on aika lailla sama. Väkeä Erik Augustin kuvassa on kohtalaisesti enemmän mutta muuten kuvakulmat on ihmeen lähellä toisiaan, Erik August on vain tuonut kameransa lähemmäksi laululavaa. Ehkä ovat jopa jutelleetkin keskenään, kuvaamisesta, kameroista, juhlista yleensä. Signe Brander kuvasi 18 x 24 cm:n kokoisille lasinegatiiveille, Erik August "vain" 9 x 12 cm:n lasinegatiiveille. Branderin kuva on Helsingissä Hakasalmen huvilassa pidetystä näyttelystä: Foto Signe Brander, joka päättyi viime sunnuntaina.

Signe Branderin 18 x 24 cm:n kokoinen lasinegatiivi.

Erik Augustin ja Olga Matildan perheen lapset 1913

Erik August ja Olga Matilda Göranssonin perheen lapset pituus- ja ikäjärjestyksessä vuonna 1913 - nuorin eli Gurli, usein Gulleksikin kutsuttu syntyi vasta myöhemmin samana vuonna eli ei ole vielä tässä kuvassa. Erik August oli Ahvenanmaalla Eckerön kirkkoherrana vuonna 1913, Eckerön pappilassa siis ollaan, kakluuni oikealla. Keitä kuvassa sitten on? - Sehän selviää alla olevasta kuvan kääntöpuolen tekstityksestä, - niin ja kuvituksesta, kääntöpuolen kuva esittänee itse isää Erik Augustia; kenen lapsista piirtämänä, sitä voi vain arvata.

Ragnar, Irma, Marta, Saga, Margit, Harald, Holger, Helga - yhteensä lapsia oli vuonna 1913 kaikkiaan 8 henkeä.

Helsingin lentoasemalla 1969

Helsingin lentoasemalla 1969. Super Caravellen takaportti on auki, matkustajat ovat juuri poistuneet koneesta. Tyylikäs lentoemäntä tarkkailee tilannetta ja ohjaa matkustajia terminaaliin. Vastaanottajat nojaavat aitaan teminaalin vierssä. Hyvin samanlaista kuin tänäkin päivänä - mittasuhteet vain vähän erilaiset. Postikorttikuva vuodelta 1969. Moster Saga matkusti yhtenään ja niin sai sukulaiset postikortteja pitkin Eurooppaa ja kotimaata.

Turku - Åbo 1969

Postikorttikuvassa vuodelta 1969 näkyy tietysti Aurajoki nyt jo vanhoine upeine puuveneineen. Taustalla oikealla vaalea rakennus joen toisella puolella on Väinö Aaltosen museo sekä takana vasemmalla teatteritalo. Mitenköhän edessä oleva KUNTO-vene mahtaa voida tänä päivänä? Moster Saga Cederqvist onnittelee Marta siskoaan hänen toisen nimen, Regina-päivänsä kunniaksi syyskuun 5. päivä 1969.

Utsikten från Mariehamns prästgård 1920

"Utsikten från västra vindkammar fönstret", målad den 10. april 1920 - lukee kortin kääntöpuolella Marta Vaaran s. Göranssonin kirjoittamana. Erik August Göranssonin postikorttikokoinen akvarellimaalaus Maarianhaminan kirkkoherran ajalta.

Irma Göranssonin akvarelli ja runo 1918

Irma Göranssonin postikorttikokoinen akvarellimaalaus vuodelta 1918.

Irma Göranssonin runo Marta-siskolleen akvarellipostikortin kääntöpuolelta.

Till kära syster Martha!

Se stugorna lysa så röda

bland ängblomster och gröda.

Se solen bländav den ljusa skyn.

Hej, det är sommar i byn!

Glöm icke byn, där fars prästgård låg.

hemmet, där barndomens lycka du såg.

Tag de minnena med dig i stigen,

när du fram dig skall kämpa i striden.

Eckerö Prästgård 24/XII 1918.

Irma

Eirik August Göranssonin lapsista usea piirsi ja maalasi ja kirjoitti, niin myös vanhin  tyttäristä Irma Göransson (s. 1900). Irman runo on äärimmäisen herkkä 18-vuotiaana kirjoitettu viesti nuoremmalle Marta-siskolleen.

Kastelholman linna - Kastelholms slott

Postikorttina tai akvarellina - Kastelholman linna, Kastelholms slott Ahvenanmaalla. Maalannut kirkkoherra Erik August Göransson (EG) 1920-luvulla. Alkuperäinen maalaus postikorttikokoa.

Turku Åbo - Aurajoki Aura Å

Turku ja Aurajoki vuonna 1969

Turku on merkittävä kaupunki, entinen Suomen pääkaupunki mutta myös Göranssonien ja Waarojen historiassa. Erik Ragnar Göranssonin perhe asui 1940-luvun alussa Turussa Linnankadulla Ragnarin palvellessa  rannikkolaivastoa panssarilaiva Ilmarisen päällikkönä. - Hokki, Holger Göransson asui perheineen Turun linnalle vievän tien varressa samoin 1940-luvulla; Hokki oli tuolloin Turun Saippuan palveluksessa kemistinä. Turun hautausmaalle on haudattu muun muassa moster Saga, Saga Brenning aik. Cederqvist s. Göransson samoin kuin hänen miehensä Atte, Artur Cederqvist. - Ja vähän myös nykypäivää: Turkua asustaa nykyisin Erkki Waaran poika Juha Waara perheineen, samoin Turussa asuu lisäksi ainakin Erik August Göranssonin tyttären Helga Anderssonin s. Göranssonin pojan Erik Anderssonin perhe. Turusta ja liepeiltä löytyy kyllä lisää, ainakin Waaroja, Hemmingin Veikko-pojan yksi tyttäristä Ulla-Maija Groth s. Vaara perheineen asuu Kuusistossa. Postikorttikuva vuodelta 1969; upeita puisia purjeveneitä ranta täynnä, kaukana vasemmalla siintää Turun tuomiokirkko.

Åland - Kastelholms slott

Kastelholman linna - Kastelholms slott - The Castle of Kastelholm - Das Schloss Kastelholm

Harvinainen ilmakuva Kastelholman linnasta Ahvenanmaalla. Postikorttikuva vuodelta 1969.

Turun linna - Åbo slott - The Castle of Turku

Turku, Suomen entinen pääkaupunki ja yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2011. - Kuvan Turun linna, yksi Suomen merkittävimmistä kaupunkilinnoituksista. Postikortti vuodelta 1968, moster Saga Cederqvist s. Göransson on lähettänyt kortin sisarelleen Marta Vaaralle s. Göransson Tervakoskelle Napialaan.

Napialan nahkatehdas Oy 80 vuotta VI

Napialan Nahkatehdas Oy 80 vuotta 7.6. 1960.

Napialan Nahkatehdas vietti 7. kesäkuuta 1960 80-vuotispäiviään.  Erkki Waara oli jo siirtynyt Oskari Waaran jälkeen toimitusjohtajaksi. - Ja onnittelijoita riitti. Tervakoski Oy kuvassa onnittelukäynnillä,  muuten Suomen vanhin paperitehdas ja ainoa suomalainen paperitehdas, joka on erikoistunut: tupakkapaperi, kondensaattoripaperi ja setelipaperi muunmuassa kuulunevat edelleenkin paperitehtaan tuotanto-ohjelmaan.