Iniön pappilan pihamaalla vuonna 1905. Kuvassa Erik August Göranssonin perhe. Vasemmalta puujunan kanssa tytär Irma, tuolilla istuva "brunöga" Marta, hevosvaunun kanssa ja tyylikäs baskeri päässään on vanhin lapsista Ragnar. Ragnarin takana isä Erik August. Oikealla Olga levittelee kauranjyviä rotukanoille. Itselaukaisemella lienee varmimmin otettu. Vuosiluku tarkentuu vuodeksi 1905 - Ragnar on syntynyt 1898, Irma 1900 ja Marta 1902, joka on kuvassa noin kolmevuotias. Saga-tytärkin (s. 1904) on jo syntynyt mutta nukkuu sisällä päiväuniaan.
Ruotsinmaalaista sukuperää olevalla Waarojen suvulla on juuret pohjoisessa, Tornionjokilaakson Pellon kylässä. Sieltä suku on lähtenyt etelään ja suurten siirtolaisvuosien aikaan 1900-luvun alkuvuosina Amerikkaan saakka. Yksi Waaroista oli Salomon Waara, yksi kuuden lapsen sisarusparven pojista, joka kouluttautui Torniossa ja Helsingissä 1870-luvulla ensin nahkurikisälliksi ja myöhemmin nahkurimestariksi sekä perusti viisilapsisen perheen ja menestyneen nahkatehtaan Janakkalaan Napialan kylään.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pappila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pappila. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
Iniön pappilassa 1905
Erik August Göranssonin työhuone Iniön pappilassa; oviaukosta aukeaa pääsy muihin huoneisiin; harmoni nurkassa odottamassa kirkkoveisuun harjoituksia.
Iniön pappila 1905
Iniön pappilaa 1900-luvun allkupuolella - ehkä noin 1905. Pihamaalla saivat kirkkoherra Erik Augustin ja Olga Göranssonin kanat juosta vapaasti ja lapset leikkiä. Irma syntyi 1900 Iniössä samoin kuin Martakin vastaavasti 1902.
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Erik Augustin akvarelli 1919
Erik August Göransson; akvarelli 1919; koko: 21 x 30 cm.
Eckerön maisemaa vuonna 1919 keväällä maaliskuisena lumipeitteisenä päivänä. Erik Augustin akvarelli päivätty 19.3.1919. Mahdollisesti itse pappila kuvassa.
sunnuntai 28. helmikuuta 2010
Pappi Erik Augustin kyydissä
Pappi Erikin koti sisältä; missä kodissa kuva on otettu, ehkä Iniön aikaa. Urkuharmoni kuvassa vasemmalla, tyylikäs kirjoituspöytä - ei turhaa roinaa. Erik August Göransson oli syntynyt 19.08.1868 Hammarlandissa ja opiskeli Turussa. Erik August valmistui ylioppilaaksi vuonna 1892 ja vihittiin papiksi 1896. Erik Augustin ensimmäinen papintoimi oli "extraordinarie"-virka, nykytermein vt. kappalainen, viransijaisena ensin 1897 Kuopiossa ja sen jälkeen Pyhäjoella. Sen jälkeen hänet valittiin kappalaiseksi Iniöön 1900 - Iniössä ovat syntyneet vanhin tytär Irma ja Marta. 1909 Erik August Göransson valittiin kirkkoherraksi Kumlingen seurakuntaan, Kumlingessa syntyi ainakin Helga-tytär, sen jälkeen Eckeröön ja 1919 Erik August valittiin kirkkoherraksi Maarianhaminaan alkaen 1. heinäkuuta minkä moster Sagan päiväkirjakin vahvisti. 1927 hän siirtyi vielä viimeiseksi Jomalaan; ehtikö edes eläkkeelle, kun Erik kuoli 1935, 68-vuotiaana. Jomalaan, kirkon viereen on hänet ja vaimonsa Olga Matilda Göransson os. Jansson on haudattu niin kuin tyttärensä Margit ja Irma. Erik August Göransson ehti palvella siten neljässä ahvenanmaalaisessa seurakunnassa kirkkoherrana. Moni ahvenanmaalainen tuli Erik Augustin hautajaisiin, vielä useampi tunsi tai oli hänet aikoinaan tavannut. Kuva vedostettu aikoinaan niin kutsutulla sinikopiomenetelmällä (Syanotyyppi, kts. alla). Kuva: Erik Göransson.
Syanotypia-
eli sinikopiotekniikka.
Syanotypia-
eli sinikopiotekniikka on vanha vuodelta 1842 peräisin oleva
valokuvatekniikka. Syanotypia perustuu kahteen rautasuolaan, jotka
yhdistetään ja valotetaan UV-valolla (UV-lamput, aurinko).
Valottamisen tuloksena syntyy preussinsininen pigmentti, joka on
hyvin säilyvä (ei vesiliukoinen, valoa kestävä).
Syanotypiatekniikkaa kutsutaankin syystä myös
aurinkokuviksi.
Syanotypia on edullinen, koska se perustuu
rautasuoloihin, ei hopeaan. Kahden rautasuolan valottuessa UV-valolla
syntyy ei-vesiliukoinen pysyvä pigmentti preussinsininen. Kuvasävy
on syvän sininen. Synotapiamenetelmän kemikaalisarja sisältää
250 ml herkistysliuosta A ja 250 ml herkistysliuosta B. Liuokset ovat
UV-valolle herkkiä kun ne yhdistetään suhteessa 1+1. Vain
kertakäytön vaatima määrä liuoksia kannattaa yhdistää
kerralla. Pakkauksen kemiamäärästä riittää noin 500 kpl 13x18cm
vedokselle. Kemikaalit toimitetaan kuvina, akkuvettä (tislattu vesi)
lisättävä.
Prosessi:
Pohjamateriaali: Mikä tahansa tasainen
huokoinen materiaali, johon herkistysliuos voi imeytyä. Puu,
keramiikka, kankaat ja nahka käyvät paperin ohella hyvin. Paksu,
hyvin päällystetty tasainen akvarellipaperi on kuitenkin
suositeltavin. BERGGER COT-320 puuvillapaperi on hyvin sopiva myös
syanotypiatekniikalle.
Herkistys: Herkistysliuoksia A ja B
yhdistetään suhteessa 1+1. Syntyvä liuos väriltään
kellanvihreä, ja herkkä vain UV-valolle. Liuos voidaan sivellä
pohjamateriaalille keinovalossa.
Duplikaattinegatiivi:
Kontrastiltaan normaali negatiivi, joka ei ole tiheydeltään liian
ohut (vaalea), kelpaa syanotyyppien pinnakkaisvedostukseen. Jos
negatiivia ei haluta käyttää, mikä tahansa litteä, osin
läpinäkyvä materiaali sopii syanotypia fotogrammien
tekoon.
Valotus: Pinnakkain lasin alla UV-valolla 10-30 minuuttia.
Auringon valo käy parhaiten valotukseen.
Valotuksen määrä:
Kuten muillakin ilmikopioimismenetelmillä, tulee kuva valotuksen
aikana näkyviin. Valotusta on jatkettava kunnes varjoalueet ovat
solarisoituneet, eli olleet ensin tumman siniset ja tulleet sitten
selvästi vaaleammiksi (siniharmaa) kuin mitä niiden tulisi olla.
Tätä efektia voi tarkastella esim. negatiivin läpinäkyvien
reuna-alueiden kohdalla.
Kehitys: Mitään varsinaista kehitettä
ei tarvita. Valotettu kuva huuhdellaan niin kauan kuin kellertäviä
rautasuoloja irtoaa kuvalta. Huuhtelun aikana kuva vaalenee (paitsi
solarisoituneet kohdat, jotka tummenevat), ja huippuvalojen alueilta
poistuu valottumaton kellanvihreä herkistysliuos. Huuhtelun pituus
10-30 minuuttia. Jos kuva vaalenee liikaa, on kuvaa valotettu liian
lyhyen aikaa. Jos kuvan vaaleat alueet jäävät kellanvihreiksi tai
sinisiksi, on kuvaa valotettu liian kauan, tai sitten pohjamateriaali
on epäsopiva.
Jälkikäsittely: Kuvan väri muuttuu syvänsiniseksi
ilman kanssa hapettuessaan kuivumisen aikana. Tämä tapahtuu
hitaasti ilman tarvetta varsinaiseen jälkikäsittelyaineeseen
(vetyperoksidi).
Kiinnitys: Kiinnitysvaihetta ei tarvita, kuva on
säilyvä kun ylimääräiset rautasuolat on huuhdeltu
pois.
Käyttöturvallisuus: Kemiasarja perustuu rautasuoloihin,
jotka ovat haitallisia. Vältettävä ihokosketusta ja
kemikaaliroiskeita. Sinistyttyään roiskeet eivät pesussakaan
poistu vaatteista.
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Nio Miljoner ... ... Mariehamns prästgård
Maarianhaminan vanha pappila sijatsee Norrgatan 41:ssä ja se on säilytetty; lyhyt tarina pappilan historiasta:
De första som bosatte sig i denna gård var kaptensparet Anders och Julia Öström. De fick tomthälften i gåva av Julias mor Gustava Andersson 1890 och Anders Öström ritade genast ett bostadshus och två likadana uthus, ett till sig själv och ett till svärmor på granntomten 2b. Bostadshuset uppfördes 1891 och uthuset 1893. Tydligen var han inte riktigt nöjd med fasadutformningen på bostadshuset för han lät Hilda Sjöblom utarbeta en ny fasad. Den hade två frontespiser i stället för en, omväxlande liggande och stående panel och rikare utsmyckning i fönsterfodren. Huset var
mycket stort och innehöll sammanlagt 12 rum och två kök fördelade på flera lägenheter. År 1911 byggdes det om och fick två förstukvistar, veranda och flera invändiga förändringar.
År 1919 köptes gården av Mariehamns kyrkoförsamling och inreddes till prästgård. Samma år tillträdde kyrkoherden Erik August Göransson sin tjänst och flyttade in tillsammans med sin fru Olga. De hade många barn som de kallade sina "miljoner". Erik August Göransson var ingen gravallvarlig präst utan hade för vana att efter förrättningar säga: "Vi tar väl en pris snus på det här". På fritiden sysslade han gärna med måleri och satt gärna uppe på badhusberget och målade. 1927 flyttade paret Göransson till Jomala och Tor Beckman valdes till ny kyrkoherde. Han hann dock bo i huset endast ett par år innan han tillsammans med sin fru Elsa flyttade till den nya prästgården invid kyrkan.
......
Göranssonien perhe siis asui 1.7.1919 - 1927 välisen ajan, liki kahdeksan vuotta, Maarianhaminan pappilassa Erik Augustin hoitaessa kirkkoherran tehtäviä; täältä he siirtyivät sitten Jomalaan; kirkkoherraksi meni Erik August sinnekin elämänsä loppuun saakka. Mitä olivat Göranssonien miljoonat? Sekin käy ilmi tästä tarinasta, josta on olemassa oma erillinen pitkä juttunsa, joka tulee aikanaan tännekin. Moster Saga, päiväkirjanpitäjä, oli yksi näistä miljoonista, yksi Erik August ja Olga Göranssonin lapsista.
......
Göranssonien perhe siis asui 1.7.1919 - 1927 välisen ajan, liki kahdeksan vuotta, Maarianhaminan pappilassa Erik Augustin hoitaessa kirkkoherran tehtäviä; täältä he siirtyivät sitten Jomalaan; kirkkoherraksi meni Erik August sinnekin elämänsä loppuun saakka. Mitä olivat Göranssonien miljoonat? Sekin käy ilmi tästä tarinasta, josta on olemassa oma erillinen pitkä juttunsa, joka tulee aikanaan tännekin. Moster Saga, päiväkirjanpitäjä, oli yksi näistä miljoonista, yksi Erik August ja Olga Göranssonin lapsista.
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Marta ja Oskari pappilassa
Oskarin ja Martan onnellista kuhertelua; Erkki-poika lienee jo syntynyt - kesälomalla Ahvenanmaalla vuonna 1926.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






