Näytetään tekstit, joissa on tunniste pappila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pappila. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Iniön pappilan pihamaalla 1905 - Iniö prästgård 1905



Iniön pappilan pihamaalla vuonna 1905. Kuvassa Erik August Göranssonin perhe. Vasemmalta puujunan kanssa tytär Irma, tuolilla istuva "brunöga" Marta, hevosvaunun kanssa ja tyylikäs baskeri päässään on vanhin lapsista Ragnar. Ragnarin takana isä Erik August. Oikealla Olga levittelee kauranjyviä rotukanoille. Itselaukaisemella lienee varmimmin otettu. Vuosiluku tarkentuu vuodeksi 1905 - Ragnar on  syntynyt 1898, Irma 1900 ja Marta 1902, joka on kuvassa noin kolmevuotias. Saga-tytärkin (s. 1904) on jo syntynyt mutta nukkuu sisällä päiväuniaan.

Iniön pappilassa 1905



Erik August Göranssonin työhuone Iniön pappilassa; oviaukosta aukeaa pääsy muihin huoneisiin; harmoni nurkassa odottamassa kirkkoveisuun harjoituksia.

Iniön pappila 1905



Iniön pappilaa 1900-luvun allkupuolella - ehkä noin 1905. Pihamaalla saivat kirkkoherra Erik Augustin ja Olga Göranssonin kanat juosta vapaasti ja lapset leikkiä. Irma syntyi 1900 Iniössä samoin kuin Martakin vastaavasti 1902.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Erik Augustin akvarelli 1919


Erik August Göransson; akvarelli 1919; koko: 21 x 30 cm.

Eckerön maisemaa vuonna 1919 keväällä maaliskuisena lumipeitteisenä päivänä. Erik Augustin akvarelli päivätty 19.3.1919. Mahdollisesti itse pappila kuvassa.

sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Pappi Erik Augustin kyydissä



Pappi Erikin koti sisältä; missä kodissa kuva on otettu, ehkä Iniön aikaa. Urkuharmoni kuvassa vasemmalla, tyylikäs kirjoituspöytä - ei turhaa roinaa. Erik August Göransson oli syntynyt 19.08.1868 Hammarlandissa ja opiskeli Turussa. Erik August valmistui ylioppilaaksi vuonna 1892 ja vihittiin papiksi 1896. Erik Augustin ensimmäinen papintoimi oli "extraordinarie"-virka, nykytermein vt. kappalainen, viransijaisena ensin 1897 Kuopiossa ja sen jälkeen Pyhäjoella. Sen jälkeen hänet valittiin kappalaiseksi Iniöön 1900 - Iniössä ovat syntyneet vanhin tytär Irma ja Marta. 1909 Erik August Göransson valittiin kirkkoherraksi Kumlingen seurakuntaan, Kumlingessa syntyi ainakin Helga-tytär, sen jälkeen Eckeröön ja 1919 Erik August valittiin kirkkoherraksi Maarianhaminaan alkaen 1. heinäkuuta minkä moster Sagan päiväkirjakin vahvisti. 1927 hän siirtyi vielä viimeiseksi Jomalaan; ehtikö edes eläkkeelle, kun Erik kuoli 1935, 68-vuotiaana. Jomalaan, kirkon viereen on hänet ja vaimonsa Olga Matilda Göransson os. Jansson on haudattu niin kuin tyttärensä Margit ja Irma. Erik August Göransson ehti palvella siten neljässä ahvenanmaalaisessa seurakunnassa kirkkoherrana. Moni ahvenanmaalainen tuli Erik Augustin hautajaisiin, vielä useampi tunsi tai oli hänet aikoinaan tavannut. Kuva vedostettu aikoinaan niin kutsutulla sinikopiomenetelmällä (Syanotyyppi, kts. alla). Kuva: Erik Göransson.

Syanotypia- eli sinikopiotekniikka.
Syanotypia- eli sinikopiotekniikka on vanha vuodelta 1842 peräisin oleva valokuvatekniikka. Syanotypia perustuu kahteen rautasuolaan, jotka yhdistetään ja valotetaan UV-valolla (UV-lamput, aurinko). Valottamisen tuloksena syntyy preussinsininen pigmentti, joka on hyvin säilyvä (ei vesiliukoinen, valoa kestävä). Syanotypiatekniikkaa kutsutaankin syystä myös aurinkokuviksi.
Syanotypia on edullinen, koska se perustuu rautasuoloihin, ei hopeaan. Kahden rautasuolan valottuessa UV-valolla syntyy ei-vesiliukoinen pysyvä pigmentti preussinsininen. Kuvasävy on syvän sininen. Synotapiamenetelmän kemikaalisarja sisältää 250 ml herkistysliuosta A ja 250 ml herkistysliuosta B. Liuokset ovat UV-valolle herkkiä kun ne yhdistetään suhteessa 1+1. Vain kertakäytön vaatima määrä liuoksia kannattaa yhdistää kerralla. Pakkauksen kemiamäärästä riittää noin 500 kpl 13x18cm vedokselle. Kemikaalit toimitetaan kuvina, akkuvettä (tislattu vesi) lisättävä.
Prosessi:
Pohjamateriaali: Mikä tahansa tasainen huokoinen materiaali, johon herkistysliuos voi imeytyä. Puu, keramiikka, kankaat ja nahka käyvät paperin ohella hyvin. Paksu, hyvin päällystetty tasainen akvarellipaperi on kuitenkin suositeltavin. BERGGER COT-320 puuvillapaperi on hyvin sopiva myös syanotypiatekniikalle.
Herkistys: Herkistysliuoksia A ja B yhdistetään suhteessa 1+1. Syntyvä liuos väriltään kellanvihreä, ja herkkä vain UV-valolle. Liuos voidaan sivellä pohjamateriaalille keinovalossa.
Duplikaattinegatiivi: Kontrastiltaan normaali negatiivi, joka ei ole tiheydeltään liian ohut (vaalea), kelpaa syanotyyppien pinnakkaisvedostukseen. Jos negatiivia ei haluta käyttää, mikä tahansa litteä, osin läpinäkyvä materiaali sopii syanotypia fotogrammien tekoon.
Valotus: Pinnakkain lasin alla UV-valolla 10-30 minuuttia. Auringon valo käy parhaiten valotukseen.
Valotuksen määrä: Kuten muillakin ilmikopioimismenetelmillä, tulee kuva valotuksen aikana näkyviin. Valotusta on jatkettava kunnes varjoalueet ovat solarisoituneet, eli olleet ensin tumman siniset ja tulleet sitten selvästi vaaleammiksi (siniharmaa) kuin mitä niiden tulisi olla. Tätä efektia voi tarkastella esim. negatiivin läpinäkyvien reuna-alueiden kohdalla.
Kehitys: Mitään varsinaista kehitettä ei tarvita. Valotettu kuva huuhdellaan niin kauan kuin kellertäviä rautasuoloja irtoaa kuvalta. Huuhtelun aikana kuva vaalenee (paitsi solarisoituneet kohdat, jotka tummenevat), ja huippuvalojen alueilta poistuu valottumaton kellanvihreä herkistysliuos. Huuhtelun pituus 10-30 minuuttia. Jos kuva vaalenee liikaa, on kuvaa valotettu liian lyhyen aikaa. Jos kuvan vaaleat alueet jäävät kellanvihreiksi tai sinisiksi, on kuvaa valotettu liian kauan, tai sitten pohjamateriaali on epäsopiva.
Jälkikäsittely: Kuvan väri muuttuu syvänsiniseksi ilman kanssa hapettuessaan kuivumisen aikana. Tämä tapahtuu hitaasti ilman tarvetta varsinaiseen jälkikäsittelyaineeseen (vetyperoksidi).
Kiinnitys: Kiinnitysvaihetta ei tarvita, kuva on säilyvä kun ylimääräiset rautasuolat on huuhdeltu pois.
Käyttöturvallisuus: Kemiasarja perustuu rautasuoloihin, jotka ovat haitallisia. Vältettävä ihokosketusta ja kemikaaliroiskeita. Sinistyttyään roiskeet eivät pesussakaan poistu vaatteista.

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Nio Miljoner ... ... Mariehamns prästgård



Mariehamns gamla prästgård


Maarianhaminan vanha pappila sijatsee Norrgatan 41:ssä ja se on säilytetty; lyhyt tarina pappilan historiasta:

De första som bosatte sig i denna gård var kaptensparet Anders och Julia Öström. De fick tomthälften i gåva av Julias mor Gustava Andersson 1890 och Anders Öström ritade genast ett bostadshus och två likadana uthus, ett till sig själv och ett till svärmor på granntomten 2b. Bostadshuset uppfördes 1891 och uthuset 1893. Tydligen var han inte riktigt nöjd med fasadutformningen på bostadshuset för han lät Hilda Sjöblom utarbeta en ny fasad. Den hade två frontespiser i stället för en, omväxlande liggande och stående panel och rikare utsmyckning i fönsterfodren. Huset var
mycket stort och innehöll sammanlagt 12 rum och två kök fördelade på flera lägenheter. År 1911 byggdes det om och fick två förstukvistar, veranda och flera invändiga förändringar.

År 1919 köptes gården av Mariehamns kyrkoförsamling och inreddes till prästgård. Samma år tillträdde kyrkoherden Erik August Göransson sin tjänst och flyttade in tillsammans med sin fru Olga. De hade många barn som de kallade sina "miljoner". Erik August Göransson var ingen gravallvarlig präst utan hade för vana att efter förrättningar säga: "Vi tar väl en pris snus på det här". På fritiden sysslade han gärna med måleri och satt gärna uppe på badhusberget och målade. 1927 flyttade paret Göransson till Jomala och Tor Beckman valdes till ny kyrkoherde. Han hann dock bo i huset endast ett par år innan han tillsammans med sin fru Elsa flyttade till den nya prästgården invid kyrkan.
......
Göranssonien perhe  siis asui  1.7.1919 - 1927 välisen ajan, liki kahdeksan vuotta, Maarianhaminan pappilassa Erik Augustin hoitaessa kirkkoherran tehtäviä; täältä he siirtyivät sitten Jomalaan; kirkkoherraksi meni Erik August sinnekin elämänsä loppuun saakka. Mitä olivat Göranssonien miljoonat? Sekin käy ilmi tästä tarinasta, josta on olemassa oma erillinen pitkä juttunsa, joka tulee aikanaan tännekin. Moster Saga, päiväkirjanpitäjä, oli yksi näistä miljoonista, yksi Erik August ja Olga Göranssonin lapsista.

sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Marta ja Oskari pappilassa



Oskarin ja Martan onnellista kuhertelua; Erkki-poika lienee jo syntynyt - kesälomalla Ahvenanmaalla vuonna 1926.