keskiviikko 26. elokuuta 2009

Napialan Nahkatehdas Oy



Salomon Waara aloitti vuonna 1880 nahkan valmistuksen Napialassa. Salomonin jälkeen tuli toimitusjohtajaksi Salomonin toinen pojista Oskar Waara 1920-luvun puolenvälin aikaan, jolloin nimikin muutui Napialan Nahkatehtaaksi. Oskarin jälkeen johtoon tuli vastaavasti Oskarin poika Erkki Waara (1924 - 1988). Toiminta siirtyi sukupolvelta seuraavalle aina toiminnan päättymiseen saakka. Napialan Nahkatehdas Oy ehti täyttää mainiot 110 vuotta, nimikin oli muuttunut jo lyhyemmäksi: Napiala Oy - 1880 - 1991. Napiala Oy juhlisti 100-vuotisjuhliaan kutsutuille vieraille päivällisillä ravintola Linnanvoudissa Hämeenlinnassa 30.05.1980 ja varsinaiset vuosijuhlat työntekijöille vietettiin 07.06.1980.


Napialan Nahkatehtaan uusi päärakennus. Kuvassa oleva katulyhty on entinen kaasulyhty, joka on muutettu sähkököyttöiseksi. Lyhty on tuotu Tammisaaresta.



Napialan Nahkatehdas Oy:n toiminta laajeni huomattavasti 1930-luvun lopulla, jolloin uusi päärakennus valmistui vuonna 1937. Valjaille, repuille ja rukkasille riitti kysyntää koko Suomen alueella. Uutta tehdasrakennusta rakennettiin vuosina 1933 -1937, joksi ajaksi toiminta oli siirretty Tampereelle Pyynikin Nahkatehtaalle, joka oli myös Oskari Waaran omistama. Kuva lienee otettu tehtaan valmistumisen aikoihin. Taustalla olevan auton merkin tunnistamista kaivataan.

Päiväkahvilla Rantalassa




Salomon Waaran tytär Maija Waara, Marta Vaara os. Göransson, Oskarin vaimo, seuraava tuntematon, Ragnar Göransson, Martan veli ja Maijan mies siis, hänen takanaan Margareta Waara, äitini ja Oskarin tytär. Oikealla takana Oskari, kahta herraa en tiedä. Kuva lienee otettu Rantalassa Janakkalassa. Äitini iästä päätellen kuva lienee otettu noin vuonna 1937, ennen sotaa kuitenkin. Kuvan on ottanut perheen lastenhoitaja. Ylemässä kuvassa muutoin samat henkilöt paitsi kuvaajana on nyt Marta Vaara. !930-luvulla Waara-nimeä aloitettiin käyttämään myös yksinkertaisella V:llä.

Salomonin tytär Maija (Fanny) Waara



Maija Waara on käynyt Uno Berglundin valokuvaamossa Lahdessa; Hämeentie 10:ssä. Kuva otettu todennäköisimmin ennen vuotta 1917. Uno Berglund kuului Lahden suojeluskuntaan, ja hänet lähetettiin suojeluskuntalaisjoukon mukana 7.11.1917 Mommilaan rauhoittamaan venäläissotilaita. Berglund sai surmansa lähellä Mommilan asemaa syntyneessä taistelussa, jossa Alfred Kordelinia puolustamaan tulleet suojeluskuntalaiset ja venäläiset matruusit joutuivat vastakkain. Uno Berglund oli taitava ammattivalukuvaaja, joka kuului Amatörfotoklubben i Helsingforsin jäseniin.



Maija Waara potrettikuvassa ylhäällä; keskellä nuorena tyttönä ja alhaalla kaupungille lähdössä puvusta päätellen.

tiistai 25. elokuuta 2009

Keittäjättäret



Maija (Fanny) Waara oikealla. Muut neidit tuntemattomia. Nuoret naiset ovat todennäköisesti jonkun emäntäkoulun tai kurssin ryhmä, joka on ikuistettu J. Nymanin ammattivalokuvaajalla Tampereella Hämeentie 10:ssä.



maanantai 24. elokuuta 2009

Kansakoulunopettaja Anni Waara






Janakkalan Hamppulan koulun opettaja Anni Waara, Maijan sisko ja vähän samannäköinenkin. Anni ja Maija aikoinaan ostivat yhdessä Rantalan tilan Janakkalan kirkon läheisyydessä, jossa oli alkujaan vain pieni mökki. Avioliitton Anni ei ihan ehtinyt: Anni käveli kyllä pitkin kirkon käytävää alttaria kohden mutta kesken kaiken vaihtoi suuntaa takaisin kirkon ovesta ulos. Helsinkiläinen puutarhurisulhasmies jäi suu auki ihmettelemään mutta ei kyllä itsekään tietojen mukaan mennyt myöhemminkään naimisiin. Anni tuli katumapäälle samantien!


Ylioppilas Eino Waara



Eino Waara, yksi Salomon Waaran kolmesta pojasta harrasti innokkaasti valokuvausta ja kuvasi myös oppilaistaan ryhmäkuvia.

Salomon Waaran vaimo Julia Waara os. Ölander






Turkulaisen kirjansitojamestarin ja valokuvaajan Johan Liebert Ölanderin tytär ja Salomon Waaran vaimo Julia Waara os. Ölander 1859 - 1921 kolmelta vuosikymmeneltä.


Oskari Waara nuorena





Oskari Waara nuorena. Oskari oli syntynyt vuonna 1887 ja ylimmässä valokuvaamo Ovesenin ottamassa ylimmässä ja keskimmäisessä kuvassa Oskari näyttää olevan noin 18 - 20 vuotias, joten kuva on otettu vuoden 1905 - 07 paikkeilla, jolloin vielä niin kutsutut käyntikorttikuvat olivat tavallisia.

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Eino Waara ystävineen



Kansakoulunopettaja Eino Waara ylioppilaslakissaan ystäviensä kanssa potrettikuvassa. Takana seisova herra lienee Holger Göransson. Einon vieressä istuvan nimeä ei ole tiedossa.

Palomäentie 15, Pyynikki



Palomäentie 15, heinäkuu 2009


Oskari Waaran perhe asui kuvan talon autontallin puoleisessa päässä Pyynikillä Palomäentie 15:ssä 21.08.1933 - 4.6.1937 välisen ajan. Upea paritalo on edelleen olemassa ja huokuu vahvasti 30-luvun henkeä - myös sisältä.

Oskari ja veljensä Hemminki poikineen



Jorma, Veikko, Hemminki ja Oskari pysähtyneet Aulangolla. Nash odottaa taustalla. 1930-luvun alkua.


Oskari Waara (oik.) ja veljensä Hemminki poikiensa Jorman ja Veikon (vas.) kanssa. Hemminki kuten pojatkin olivat nahkatehtaalla töissä. Nahkatehdas oli toiminimen aikana Hemmingin nimissä kunnes Salomonin kuoleman jälkeen vuonna 1926 siirtyi kokonaisuudessaan Oskarin nimiin ja nimi muuttui Napialan Nahkatehdas Oy:ksi. Miesten takana oleva auton merkki lienee Nash, jonka tunnistaa ehkä parhaiten Nash-tektein koristetusta pyörän keskiöstä. Kuva saattaa hyvinkin olla Pyynikin Nahkatehtaan ajoilta. Nahkatehdas toimi Pyynikillä Pyynikin Nahkatehtaan nimellä vuosien 1933 - 1937 välisen ajan, kun nahkatehtaan uutta päärakennusta rakennettiin.


Salomonin poika Oskar Aleksander Waara





Salomonin uran jatkajana toimi poika Oskar Aleksander Waara 5.2.1887 - 9.9. 1958. Kolme lähimuotokuvaa eri vuosikymmeniltä.

Salomon Adamsson Waara, tehtailija



Salomon Waara 1880-luvun loppupuolelta. Salomon oli syntynyt 1855 eli kuvassa lienee noin 30-vuotias tehtailijan alku. Tiettävästi vanhin kuvakokoelmani Salomon-kuvista. Salomonin isä oli Adam Johansson Waara syntynyt 1825 Aapuan kylässä Övertorneåssa kuoli 9.7.1884. Naimisissa 25.12.1849 Anna Greta Persdotter Törngrenin kanssa syntynyt 1815 Pellossa. Adamilla oli Anna Greta Pehrsdotter Törngren Waaran kanssa kuusi lasta:
Kristina Adamsdotter Waara, syntyi 10.11.1848, Johan Adamsson Waara, syntyi 23.6.1850, Adam Adamsson Waara, syntyi 2.11.1853, kuoli 1854, Salomon Adamsson Waara, syntyi 18.7.1855, Oskar Adamsson Waara, syntyi 27.8.1858 ja Matilda Adamsdotter Waara, syntyi 24.11.1860.

Fannyn ja Ragnarin vihkikirkko




Fanny ja Ragnar vihittiin Janakkalan Pyhän Laurin keskiaikaisessa harmaakivikirkossa.

Naimisiin!



Fanny ja Ragnar lähdössä vihkikirkkoon Janakkalaan Napialan pihasta. Fanny-Maria ja Ragnar olivat tunteneet vain 3 kuukautta mennessään naimisiin. Taaimmaisena kädenvilkuttajana Ragnarin isä kirkkoherra Ahvenanmaalta Erik August Göransson sitten Ragnar ja Fanny, jonka vieressä oikealla Ragnarin äiti Olga Matilda Göransson. Kuljettajan vieressä vihkitodistajaksi kutsuttu Ragnarin upseeriystävä. Vihkimisvuosi on vuosi 1922, tarkalleen 25.05.1922; edellisenä vuonna, jolloin Oskari Waara meni Marta Göranssonin kanssa naimisiin.

Hääpari Göransson!



Fanny ja Ragnar - uusi hääpari - Rantalan keinussa.

Fanny-Maija ja Ragnar - kihlapari!



Fanny-Maija Waara ja Ragnar Göransson - tuleva hääpari! Maija ja Ragnar tutustuivat Ragnar Göranssonin Marta-siskon häissä.

Kotona Napialassa





Julia Waaran os. Ölanderin rintavalokuva kummankin kuvan seinällä. Porvariskotiin kuului jo tuohon aikaan suuret viherkasvit ja piano.

Fanny-Maija Rantalassa




Fanny-Maija Rantalan keinussa

Kansakoulunopettaja Eino Waara



Kansakoulunopettaja Eino Waara ylioppilaslakissaan kesäisessä luontopotretissa. Eino harrasti ahkerasti valokuvausta ja tämäkin kuva on todennäköisimmin itse otettu. Eino eli lapsettomana ja hukkui Wiipurissa 1938.