Myyntimatkalla Vaasassa

Hovioikeudenpuistin varrella sijaitsee posti ja Hotelli Central vuonna 1957.

Kai Vaara oli myyntimatkalla 13.2.1957 Vaasassa; mukana oli tehtaan edustajana Napialan Nahkatehtaan tuotteiden toisena asiantuntijana Matti Mansikka. Mustekynällä on merkitty hotelli, missä parivaljakko yöpyi. Tämäkin maisema lienee muuttunut melkoisesti 50-vuodessa. - R. Eini! Olemme ajaneet Mansikan Matin kanssa yli 500 km. Kuitenkin on kauppa käynyt perin huonosti sillä ihmisillä ei tunnu olevan rahaa. Auto ja miehet ovat olleet kunnossa. Illalla olimme "Bussipysäkillä" Terveisin Pelle.

Tornionjokilaaksossa - Pellon maisemissa

Keitä kuvassa tarkalleen poseeraa? Kuva on Salomon Waaran ottama, vuoden 1923 Pellon käynniltään. Kuvan takana lukee: Aug. Eeron vävymies perheineen kesällä 1923. Keitä ovat, on arvoitus - toistaiseksi ainakin. Ovatko Waaroja, Waaran sukuun naineen veli tai sisko perheensä kanssa, näin täytyy olettaa. Kuva joka tapauksessa jakoon, vaikkakin vähemmällä tietoisuudella keitä kuvassa on. Pitää kuvateksti lukea huolella, josko siitä aukeaa enemmän.

Hammerfest 1957

Kortti vuoroin isälle vuoroin ...  ...  Hammerfest 7.7.1957.

 R. Eini! Matka jatkuu edelleen. Tulimme eilen tänne ja olemme olleet yötä eräässä pienessä matkustajakodissa. Joka päivä on satanut. Ehkä ilmat vähitellen paranevat. - Hammerfest on kaunis kaupunki huonollakin ilmalla. Turisteja, varsinkin suomalaisia on paljon! Jatkamme kohta matkaa edelleen. Seuraava suurempi kohde on Narvik. Sano terveisiä toisille ja voi itse hyvin. Sinun Pellesi.

Karigasniemi 1957

Postikortti Kuv: Aimo A. Tuomi: Karigasniemen rajanylityspaikka 1957.

Loma jatkuu. - Kai Vaaran kyytiläiset matkaavat Karigasniemen kautta rajan yli Norjaan; Narvikiin. Kortti päivätty 6.7.1957. Kortti on osoitettu Kain isälle Oskari Vaaralle, tehtailijalle. Rakas Isä! Olemme juuri saapuneet rajalle. Mieliala on hyvä, mutta ilmat ovat kovin kylmiä ja sataa aina vähän väliä.  - Kalaa emme ole saaneet lainkaan syynä siihen on luultavasti kylmät ilmat. Aiomme kuitenkin jatkaa matkaa edelleen, koska auto toimii hyvin ja ruokaa on riittävästi. Terv. äidille ja sinulle, t. Pelle.

Ragnar Göransson 60 vuotta 1958

Kirkkoherra, rovasti Erik August Göranssonin lapset ovat jo kasvaneet aikuisiksi, osa jo hyvän matkaa eläkkeellä. Vain hetki sitten, tosin kylläkin vuosissa kymmeniä, he leikkivät Iniön kallioilla, vetivät pulkkaa talvisella rinteellä. Iloisella päällä ollaan, syntymäpäiviä vietetään. Kolme naista, kolme miestä: Göranssonien sisaruksia kokoontunut ilmeisimmin Ragnarin, vanhimman yhdeksänlapsisen sisarusparven 60-vuotissyntymäpäiville Valhallankadulle 1958. Kuvassa vasemmalta Saga Cederqvist, s. Göransson, Marta Vaara, s. Göransson, päivänsankari itse Ragnar Göransson, Gulle Olenius, s. Göransson, Harald Göransson ja viimeisenä oikealla Holger Göransson. Kolme puuttuu kuvasta. Agfacolor värikuva (Kuva-Sampo Oy); harvinainen väripaperikuva, diat, diapositiivikuvat, värikuultokuvat  olivat jo 50-luvulla yleistyneet mutta väripaperikuvat olivat harvinaisia. Siitä huolimatta melkein vielä koko 60-luku oli useissa perheissä kuitenkin mustavalkokuvien aikaa. Kuva: Kai Vaara; Marta Vaaran poika. 

Napialan Nahkatehtaasta asuinkiinteistö

Suunnitelma Napialan Nahkatehtaasta - asuinkiinteistö.

Mahtoikohan nahkuri, nahkatehtailija Salomon Waara aikoinaan nahkatehtaansa 1880 perustaessaan uumoilla, että keinomateriaalit syrjäyttävät monin paikoin nahan tarpeen eri tuotteissa ja että nahkatehtaalle ei enää siten sata vuotta myöhemmin ole Suomessa kysyntää ja vieläpä nahan valmistuksen sijaan tehdasrakennuksessa valmistetaan herkullisia leivoksia ja mahdollisesti skeitataan? Kahdeksan vuotta sitten 2002 kirjoitti janakkalainen paikallislehti Kotokulma, että Napialan Nahkatehdas muuttuu asuinkiinteistöksi. Nahkatehdastoiminnan loputtua vuonna 1992 siihen perustettiin leipomo kondiittori Simo Kokon toimesta; kiinteistössä on ollut myös muutakin pienyritystoimintaa. Asuinkiinteistötoiminta odottaa kuitenkin  edelleen tulemistaan. Kiinteistössä on tosin melko uutena toimintana skeittirata, jonka toimintaa tukee Janakkalan seurakunta. Leipomotoimintaa ei kylläkään myöskään enää tehdasrakennuksessa ole, valitettavasti.

Matka jatkuu - Kaunispää 1957

Kaunispää 3.7.1957.  Rovaniemeltä Kai Vaaran porukan matka jatkuu eteenpäin. 

R. Eini! On hyvin sumuinen ilma. Kauniita maisemia ei voi paljoakaan ihailla. Olemme ajaneet n. 250 km tänään ja aiomme pystyttää teltan Inarin järven rannalle. Voi hyvin ja sano terveisiä. Pelle. Postikortin valmistaja:  Suomen Matkailijayhdistys - Turistföreningen i Finland. Suomalaiset postikortit olivat vielä 1950-luvulla lähes yksinomaan mustavalkoisia valokuvia. Silloiselle telttamajoitukselle löytyisi tai valittaisiin tänä päivänä herkemmin hotellimajoitus, matkustuskulttuuri on muuttunut.

Rovaniemi - Ounaskosken partaalla

Kai Vaara on palannut takaisin Suomeen ja nyt ollaan heinäkuun alussa 3.7.1957  kalastusmatkalla pohjoisessa;  Jyväskylän ja Rovaniemen kautta Inariin ja pohjois-Norjaan. Mukana matkalla on edustaja Kokkonen ja konttoripäällikkö Tapani Vitikainen Napialan Nahkatehtaasta.  Postikorttikuva Rovaniemeltä, Ounaskosken partaalta; Napapiiri halkoo Rovaniemen, kortissa Napapiiri-Polcirkeln-aoheinen postileima, copyright Aimo A. Tuomi.

Stockholm Bromma Flygplats 1957; DC-6

Lentokone- ja laivakuvat ovat parhaimpia ajankuvia. Kuvassa nelimoottorinen potkurilentokone Douglas DC-6 vuodelta 1957 varustettuna 48 matkustajan kabiinilla. Maksimilentonopeus noin 460 km/h 6000 m:n korkeudessa. Kai Vaara on lähettänyt lentokoneaiheisen postikortin mielitietylleen, tulevalle vaimolleen Einille (Eini Liukko-Vaara)  3.3.1957 Bromman lentokentältä; kone on juuri saapunut Ruotsin maaperälle. Kai Vaara on ollut matkalla veljensä Erkki Vaaran kanssa Leipzigin kansainvälisille kevätmessuille. Bromma on ollut vain välipysähdyspaikka, kone on suorittanut tankkauksen tai konetta on vaihdettu. DC-6:n keulassa on kuvaussomisteena Ruotsin ja lentoyhtiön Scandinavian Airlines-lippu - muistuttaa kaukaa tosin hieman oman maamme Suomen kansallislippua. Suomessa toimii aktiivinen DC-3-yhdistys, jonka jäsenille järjestetään kesäkaudella mukavia nostalgiamatkoja Suomessa. Lisää hienoja DC-6-postikortteja, kokoelma tosin ei näytä sisältävän tätä ko. Tukholman Bromman lentokentällä otettua postikorttia; Ensamrätt AB Grafisk Konst, Stockholm, 1436 Färgfotografi, Printed in Sweden.

Leipzigin kansainväliset kevätmessut 3. - 14.3.1957.

Leipzigin kansainvälisten messujen kunniaksi julkaistut postimerkit. Leipzig tunnetaan maailman vanhimpana messukaupunkina, jonka juuret ulottuvat 1100-luvulle.

Arvid ja Matilda Lehdon perhettä 1923

Ruotsin puoleisessa Pellossa. Kuvassa vasemmalta Arvid ja Matilda Lehto s. Waara. Matildan vieressä oikealla on Elle Lehto ja pitkän airon, sauvan kanssa on J. W. Lehto, Johan Waldemar Lehto, Arvidin ja Matildan poika. Veneessä istuu Emma Lehto, Lehtojen tytär. Kuvan ottajaa ei toistaiseksi tiedetä, saattaisi olla Salomon, joka on kuvan lähettänyt siskolleen Matildalle saavuttuaan ensin takaisin kotiinsa Janakkalaan ja saatuaan filmit kehitettyä, kuvat vedostettua. Salomonin jälkeisessä perukirjassa vuodelta 1926 on muuten selvästi mainittu myös rahallinen perintöosuus Matilda-siskolleen.

Erik Augustin perhettä

Erik August Göranssonin perhe. Takarivissä itse Erik August lippalakki päässään vieressään Erik Ragnar, Ragnariksi kutsuttu lierihatussaan. Ragnarin vieressä oikealla vanhin tyttäristä eli Irma. Vasemmalta lähtien eturivi: Irmaa kaksi vuotta nuorempi Marta-sisar ja vieressään moster Saga. Vanha rouva on  tietysti Mathilda Jansson, Olga Matildan äiti - eli perheessä itseoikeutettuna perheenjäsenenä sylissään Harald-poika. Seuraava on Olga ja sylissään Gulle, noin yksi vuotiaana, nuorin yhdeksästä lapsesta. Irman edessä oikealla on ilmeisesti moster Margit. Sama kuvassa vasemmalla osin näkyvä koivuhalkokatos on ollut aikaisemmin esillä. Eckerön aikaa, 1910-luvun puolessa välissä kuvattu. Alkuperäinen kuva melkein sävytön, kuvankäsittelyllä saatu jokseenkin näkyväksi ja henkilöt tunnistettaviksi. Kaikki kuvat eivät voi olla erinomaisesti onnistuneet, säilyneet toista sataa vuotta miten missäkin säilytettyinä. Kuvasta puuttuu Holger ja Helga. Gullen iästä päätellen kuva on aika tarkkaan vuodelta 1914.

Livorno 1920

Erik Ragnar Göransson, tussipiirros, 1920, Livorno, suihkulähde.

Erik August Göranssonin vanhin lapsi, vanhin poika Erik Ragnar oli jo lapsesta saakka kiinnostunut merestä ja laivoista; hän uitti pieniä veneitä Iniön kallioiden pienissä lammikoissa. Siitä lähti mietteet merisotilaan, meriupseerin uralle.  Vuonna 1919 -1920 ellei pidempäänkin Erik Ragnar oli Italiassa Livornossa ilmeisesti meriupseerikoulutuksessa, jossa hän on tämän kortin piirtänyt, kortti esittänee jotain pientä paikallista suihkulähdettä. Erik Ragnar kirjoitti myös runsaasti runoja, niitä sai jokainen rakas sisarensakin, melkein kaikki ainakin. Vuonna 1920 Erik Ragnar oli 22-vuotias, aikaa vielä panssarilaiva Ilmarisen valmistumiseen Turun telakalla 1931, Ilmarisen päällikkyyteen - ja tuhoon - uppoamiseen 1941, josta hän kuitenkin ihmeen kaupalla selvisi hengissä. Tiedetään nimittäin hänen sotilastovereidensa ihmetelleen selviytymistään, sillä Ragnar tiedettiin melkoisen huonoksi uimariksi;  olihan hän kuitenkin laivan uppoessa jo 43-vuotias. Erik Ragnarin vaatteet painoivat ilmeisen paljon, ehtikö hän vähentää vaatetustaan ennen veteen joutumistaan, joka tapauksessa hän ei pystynyt itse kiipeämään pelastusveneeseen, hänet piti sinne monen miehen voimin vetää. Panssarilaiva Ilmarinen kääntyi neljässä minuutissa ylösalaisin, Erik Ragnar joutui veden varaan, joutui jopa osittain hetkeksi laivan allekin, sai laudasta tai lankusta osuman kainaloonsa ja kertomansa mukaan pääsi joten kuten ylös sieltä hengittämään happea pitkään veden alla oltuaan - ja nielemään jo naftaiseksi muuttunutta merivettä.

Iniö 1899 - Suomen suurruhtinaskunnan aikaa

Iniön kirkonkylä aukeaa Norrbyn lahden toisella puolella. Merenlahti on varsin kapea, sata-kaksisataa metriä leveimmillään. Kirkko takana, veneet nyt vähän lähempänä. Suomen lippu, ei, Suomea ei vielä silloin ollut. Höyrykonevetoisella veneellä on autettu moottoritonta venettä. Kuvan sommittelu on tämänpäiväisenkin taide- ja visuaalikäsityksen mukaan erinomainen, kuvan terävyyden ja tarkennuksen osuminen juuri tarkalleen kohteeseen osoittaa varsin suurta perehtyneisyyttä valokuvauksen saloihin. Kuva: Erik August Göransson; kuva lienee otettu maista, kapean lahden toiselta puolelta. On erittäin arvokasta, että Erik Augustilla on ollut taju ja ymmärrys taltioida kuvaamalla 1800-luvun lopun maisemaa, tapahtumia, ihmisiä; kuvat kertovat sen ajan elämästä monella tavalla, vastaavia kuvia kyseisistä kohteista ei välttämättä ole edes missään museossa tai kenenkään yksityiskokoelmissakaan. Valitettavasti kuvaa kamerasta ei ole toistaiseksi löytynyt, millä kuvat, taidetuotteet, erittäin arvokkaat historialliset dokumentit on otettu.

Sinisellä pystyristillä varustettu lippu otettiin vuonna 1861 käyttöön myös suomalaisten huviveneiden lippuna, jolloin sen tangon puoleiseen valkoiseen yläneljännekseen lisättiin veneilijän edustaman purjehdusseuran kotipaikkakunnan tai maakunnan vaakuna.

Bilden av prästen Erik August Göransson ca. 1905

Valokuva Erik August Göranssonista 1900-luvun alusta Iniön ajalta, ehkä vuodelta 1905 ennen siirtymistä Kumlingen seurakuntaan. Kuvaa on säilytetty epämääräisissä olosuhteissa, se on kärsinyt, rypyssä, halkeamia.

Iniö kyrka ca. 1900

Pieni höyrylaiva, höyryvene vetää soutuvenettä Iniössä; Iniön kirkko taustalla. Erik Augustin ottama valokuva vuodelta 1899 - 1900, aikaa ennen kuin hän ryhtyi seurakunnan vt. kappalaiseksi. Selvästi Erik August tunsi Ahvenanmaan omakseen, kiersi maakuntaa kuvaamassa ja myöhemmin öljyväreillä, akvarelliväreillä taltioi ympäristöään seuraaville sukupolville, nähtäväksi millainen oli maisema joskus ennen. Siirtyikö Erik August öljyväreihin värien vuoksi, valokuvaus oli vain, "vain" mustavalkoista, vaikka sepiaan, siniseen saattoikin kuvansa sävyttää.

Jomala kyrka ca. 1900

Jomala kyrka; Jomalan kirkko Ahvenanmaalla vuoden 1900 aikaan, ehkä vuotta kahta aikaisemminkin. Mikä lienee ollut syynä Erik Augustin kirkkokuvausretkeen pitkin Ahvenanmaata ennen kappalaiseksi ryhtymistään Iniöön 1900. Mahtoiko Erik August mielessään kuvitella, että juuri Jomalan seurakunnasta tuli hänen viimeinen seurakuntansa, sama seurakunta, jonka hautausmaalle hänet on myös haudattu 1935. Kuvan perusteella voi päätellä, että kirkonmenot ovat juuri päättyneet - vai alkaneet.

Eckerö kyrka ca. 1898

Eckerön kirkosta ei liene montaa valokuvaa ennen vuotta 1900. Tämä kuva on;  Erik August Göransson on kiertänyt Ahvenanmaata valokuvaten muitakin kirkkoja. Valokuvat kehitettiin ja vedostettiin itse, kemikaalit hankittiin apteekista jauheina. Eckerön pappila valmistui kirkon läheisyyteen, mahtumaan tähän kuvakulmaan vuonna 1899.

Aavasaksa 1923

Salomon kameroineen siirtynyt lähemmäksi Tornionjoen rantaa. Ollaan Matarengissä, Tornionjoki edessä ja joen toisella puolella Aavasaksan kylä samannimisine vaaroineen. Kylän rakennuksia ei voi juurikaan tunnistaa, lieneekö kuvan vasemmassa reunassa jokin kirkkorakennus?

Matarengi 1923

Matarengi, nyttemmin Matarenki kesällä 1923. Salomonin kamera suunnannut myös Övertorneålaisiin perinnemaisemiin. Keskellä Hakanpään omistama Centraalihotelli torneineen; takana virtaa Tornionjoki - ja Aavasaksa joen toisella puolen. Mitkä näistä rakennuksista lienevätkään vielä olemassa?

Lehdot Pellossa 1923

Salomon Waara on merkinnyt henkilöt numeroin ja selitykset kuvan taakse. N:o 1 on Johan Werner Lehto, n:o 2 on Wernerin vaimo, n:o 3 Wernerin anoppi, n:o 4 on Emma Lehto, Wernerin sisko ja n:o 5 on Matilda Lehdon miehen eli Arvid Lehdon siskon poika. Waaran sukua kuvassa ovat siis Emma ja Werner Lehto.