Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viktor Westerholm. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viktor Westerholm. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Viktor Westerholm - Lokakuun päivä Ahvenanmaalla


Viktor Westerholm - Lokakuun päivä Ahvenanmaalla 1885

Viktor Westerholm kuului Santeri Salokiven ohella kirkkoherra Erik August Göranssonin kavereihin. Vaikka Erik August oli tavallinen harrastajamaalari, niin taisi hän vähän liikkua taiteilijapiireissäkin. Monet suomalaiset taiteilijat kohtasivat 1900-luvun vaihteessa Ahvenanmaalla Jomalan kunnassa sijainneessa  Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa, jossa varmaan Erik August on kuusi vuotta vanhempaan Viktoriinkin tutustunut. Viktor Westerholm vieläpä veti toimintaa Önningebyssä. Ahvenanmaalainen luonto oli ilmeisen kiinnostava maisemiltaan taiteilijoille. 

Oheinen postikortti  on säilynyt tallessa Erik Augustin Kumlingen ajoilta, jossa hän oli pappina vuosina 1906 -1909. Kortilla on toivotettu hyvää uutta vuotta, vuosilukua ei kortista näe sillä postimerkki on poistettu kohdasta, jossa postileima on ollut. Kumlingeen kuuluu yli 800 saarta ja se oli aikoinaan Ruotsin ja Suomen välisen postireitin yksi pysähdyspaikka omine postilaitureineen. Alkuperäinen taulu on Kansallisgallerian Ateneumin kokoelmissa.

torstai 24. helmikuuta 2011

Ahvenanmaalaisia maisemapostikortteja 1950-luvulta


Lemströmin kanava Ahvenanmaalla. Kuva: O. T. Beckman, Mariehamn

Vielä 1950-luvulla ja pitkälle 60-luvullekin postikortit olivat mustavalkoisia ja vieläpä aitoja valokuvasuurennoksia kuten oheinen Lemströmin kanavaa kuvaava postikortti. Kanavaa purjehtii juuri Regina-niminen alus. Lemströmin kanava rakennettiin jo 1880-luvulla helpottamaan vesireittiä Maarianhaminan itäsatamasta Ahvenanmaan sisämerelle.

Önningeby lähellä Maarianhaminaa Jomalassa. Kuva: O. T. Beckman, Mariehamn

Maataloudesta tunnettu Önningeby sijaitsee 5 km päässä Maarianhaminasta.  Önnigebyn taiteilijasiirtokunta vaikutti 1800- ja 1900-luvun vaihtessa taidemaalari Victor Westerholmin johdolla. Oliko ryhmässä myös mukana kirkkoherra, harrastelijamaalari Erik August Göransson, saattoipa ollakin. Postikortin mukainen tuulimylly kuului vielä 50-luvulla melkein joka ahvenanmaalaisen maatalon pihapiiriin. Kortissa muuten lukee: Äkta fotografi.

Bron över Färjsundet. Foto: Ekholm, Åbo.

Bron över Färjsundet sijaitsee mentäessä Finströmistä Saltvikin suuntaan ja vaikkapa Kastelholman linnaan. 1937 rakennetulle sillalle on nyttemmin asennettu valaisinpylväät ja siltaa on muutenkin kunnostettu. 

Kastelholms slottsruin, Åland
Liewendahls Bokhandel & Förlag, Mariehamn

Kastelholman linnan aluetta ei enää kutsuta raunioksi, sen kunnostaminen on jatkunut 1950-luvun jälkeen yhtäjaksoisesti vuosikymmeniä nykyiseen kuntoonsa ja se on nykyään kiinnostava ahvenanmaalainen nähtävyys.

torstai 21. tammikuuta 2010

Marta Göranssonin akvarelleja 1919 - 1920



10.02.1920. Marta Göransson. Kop.



28.11.1919 Marta Göransson. Kop


7.12.1919 Marta Göransson. Kop


30.11.1919 Marta Göransson


2.12.1919 Marta Göransson. Kop


Marta Göranssonin postikorttikokoisia hempeitä akvarelleja vuosilta 1919 - 1920. Marta on kertonut käyneensä ansiokasta ja tänä vuonna 180 vuotta täyttävää Turun piirustuskoulua, nykyään nimeltään Turun Taideakatemia, joka on saattanut hyvinkin ajoittua juuri näihin aikoihin, aikaan ennen perheen perustamista. Marta oli syntynyt 1902 maaliskuussa; joten nämä akvarellikortit on tehty 17 - 18 vuotiaana. Turun piirustuskoulussa oli nimekkäitä opettajia: muun muassa tunnetut taidemaalarit  Viktor Westerholm ja Santeri Salokivi, joka oli Göranssonien perhetuttuja: oliko Salokivi ja Göranssonit jo tässä vaiheessa tunteneet toisensa mutta joka tapauksessa taidemaalari Santeri Salokivi vieraili usein Göranssonien luona - Jomalan seurakunnan kirkkoherra Erik August Göransson ja Santeri Salokivi tekivät yhteisiä maalausretkiä Ahvenanmaalla, Erik August oli innokas harrastajamaalari, joita Ahvenanmaalla ei liene montaakaan ollut tuohon aikaan. Ahvenanmaan saaristo ja meri kiehtoi Salokiveä, joita aiheita on useissa hänen maalauksissaan. Santeri Salokivi oli impressionisti, merimiehen poika. Salokiven vaimon Majsi Salokiven toimittamassa (1945) Salokivi-kirjassa mainitaan (s.24), että Salokiven taiteelle merkitsivät paljon ne viisi kesää (1932 -1936), jotka hän vietti Ahvenanmaalla, jolla oli runsaasti annettavaa hänenlaisellle, meren ja laivojen ihailijalle. Salokivi oli ensimmäisiä Lallukan taiteilijakodin asukkaita; Salokivi kuoli 1940, vain 53-vuotiaana.