Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tervakosken seuratalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tervakosken seuratalo. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Tervakosken Seuratalon historiaa II


Tervakosken Seuratalon mannekiiniesitys vuodelta 1946-47.

Tervakosken Seuratalo valmistui 1886.  Kuvasta näkee selvästi, että Seuratalo oli kaksikerroksinen, yläkerrassa lehteri ja muun muassa biljardihuoneet. Samoin lehteriltä näki mainiosti näyttämölle kuten tässäkin yleisö katselee pukukierrosta. Asuipa talossa  taloudenhoitaja, leskivaimo Gustafssonskakin, joka piti pientä pullakanttiinia asiakkaille. Tervakoskella on toiminut Marttojen paikallisjärjestö Tervakosken Martat ry vuodesta 1944, tässä heidän toimintansa alkuvuosina järjestämä mannekiininäytös joko vuodelta 1946 tai -47.  Hilkka-Maija Keskivari esittää Tuukkalan puvun. Vanha kaksikerroksinen hirsipuurakenteinen Seuratalo oli Tervakosken tapahtumien keskus 1900-luvun vaihteesta aina 1950-luvun loppuun saakka ennen uuden samalle paikalle rakennettua seurataloa. Seuratalolla pidettiin myös jumalanpalvelukset, joihin papit tulivat Janakkalan pitäjän kirkosta, silloin kun vielä Tervakoskella ei ollut vielä omaa kirkkoa. Seuratalolla järjestettiin myös huvitilaisuudet, teatteriesitykset aina tansseihin saakka. Talon yläkerran biljardihuoneita oli kaksi, toinen työläisille ja toinen herroille, niin kuin viereisessä kaksirataisessa keilahallissakin oli järjestys. Seuratalolla vietettiin myös koulun  joulu- ja kevätjuhlat.
----------
Kuva ja osa tekstistä Janakkala Ennen ja Nyt 1974-lehdestä.

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Tervakosken Seuratalon historiaa


Tervakosken kansakoululaiset 1950-luvun kevätjuhlissa.

Vanha Tervakosken Seuratalo ansaitsee tulla nähdyksi kaikkien säilyneiden kuviensa kautta. Komea, upeaa arkkitehtuuria edustanut puurakenteinen Seuratalo rakennettiin 1886 ja se palveli kuntalaisia pitkään vielä 1950-luvulle saakka, milloin Seuratalossa pidettiin seurakunnallisia tilaisuuksia, milloin siellä järjestettin elokuvaesityksiä, milloin kansakoulun kevätjuhlia kuten oheisessa kuvassa. Kuvan keskellä kolmen opettajan ryhmän vasemmalla virsikirjaan katsoen opettaja Yrjö Haltila, tunnettu tervakoskelainen ja pidetty opettaja. Kuva lainattu Janakkalan Joulu 1998-lehdestä.

Tervakosken keilahallin historiaa


Tervakosken kaksiratainen keilahalli rakennettin 1890-luvulla. Kuvausvuosi ei ole tiedossa.

Tervakosken kaksiratainen keilahalli valmistui 1890-luvun alussa; 1910 Tervakosken kansakoulun tilat kävivät niin ahtaaksi, että päättäjät olivat sitä mieltä, että keilailu saa antaa tilaa nuorille kansakoululaisille ja hallista tuli osa koulua. Sosiaaliluokkajako oli keilahallissa selvä: toista rataa keilasivat työläiset ja toista rataa virkamiehet - ei auttanut vaikka toinen rata olisi ollut tyhjänä. Keilahallirakennusta ei enää ole olemassa, sen säilyttäminen olisi ilmeisesti ollut kunnan virkamiehille ylivoimaista. Keilahalli oli osa Tervakosken seurataloa vaikkakin eri rakennuksessa.  Nyt sen arvo tunnetaan osana Tervakosken kultturihistoriaa, osana kouluhistoriaa ja osana keilailun koko maatakin koskevana historiana. Nahkatehtailija Salomon Waaran yksi pojista, kansakoulunopettaja Eino Waara on ottanut hienon kuvan aikanaan keilahallista, keilahallin sisältä, silloin vielä kun se oli keilailukäytössä 1900-luvun alussa. Eino Waaran kuva julkaistu blogissa aikaisemmin samoin kuin tarinaa keilahallista enemmänkin. Vanha keilahalli on purettu samoin kuin vanha Tervakosken seuratalokin. Tänä päivänä Tervakoskella keilataan uuden Tervakosken seuratalon yhteydessä olevassa kolmirataisessa keilahallissa. Oheinen kuva lainattu on Janakkalan Joulu-1998-lehdestä.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Tervakosken Seuratalolla keilailemassa 1910-luvulla




Tervakosken Seuratalolla keilailtiin innokkaasti jo sata vuotta sitten 1910-luvulla. Ehkä ratoja ei ollut yhtä enempää mutta sitäkin innokkaampia keilaajia ylioppilashattu päässään. Tunnistatko kuvan keilaajat? Tervakosken Keilaajissa vuodesta 1962 keilannut nykyinen sihteeri ja Tervakoski Oy:tä 40 vuotta palvellut sekä Waarojen hyvä nuoruuden aikojen ystävä Toivo Hakala kertoo, että keilaratoja vanhassa hallissa oli vain yksi. Keilahalli oli Hakalan mukaan erillinen rakennus, joka sijaitsi aivan Seurataloa vastapäätä. Toivo Hakala oli saanut aikoinaan muistoksi itselleen wanhoilta keilaajilta hallissa käytetyn nykyisiä palloja selvästi pienemmän puupallon mikä valitettavasti ei ole enää tallessa. Vilho Annalan kirja Palanen Tervakosken historiaa (Tervakosken Klubi 1886 -1946) kertoo keilaradasta seuraavaa:   Tervakoski-yhtiö rakennutti vuonna 1897 aivan oman rakennuksen toiselle puolelle vastapäätä seurahuonetta. Siinä oli kaksi rataa, joista toinen työväestöä varten. Alussa vuotta 1898, jolloin radat olivat lopullisesti valmiit, nekin annettiin klubin hoitoon. Säännöissä määrättiin, että radat ovat yksinomaan klubin jäsenten ja heidän vieraittensa käytettävänä. Virkailijain radasta oli pelaajan suoritettava maksua, joka alkujaan oli 60 penniä tunnilta, mutta alennettiin pian 30 penniin ja työväestön radasta 30 pennistä 20 penniin. Keilaradat herättivät suurta mielenkiintoa ja olivat iltaisin ja sunnutaisin alituisesti käytössä. Mutta kun vuonna 1891 valmistunut koulutalo rupesi jo vuosisadan vaihteessa käymään ahtaaksi ja tilanne paheni vuosi vuodelta, oli joko laajennettava koulutaloa tai sijoitettava osa opetustoimintaa muualle. Tehtaan johto päätti vihdoin vuonna 1910 uhrata keilaradat koulun hyväksi. Toinen osa suunniteltiin voimistelusaliksi, toinen alakoulun luokkahuoneeksi. Kun tieto tästä ratkaisusta levisi, otettiin asia esille klubin yleisessä kokouksessa tammikuussa 1911. Asiasta syntyi vilkas keskustelu, joka kuvastaa erikoista kiintymystä tähän ajanvietepaikkaan. Päätettiin esittää isännöitsijälle klubin harras toivomus, että keilaratoja ei hävitettäisi, koska keilan heitto "on hyvin tarkoitustaan vastaavaa urheilua sekä muuten hyvin huvittavaa ajan viettoa". Pöytäkirjassa mainitaan edelleen, että jo edellisen isännöitsijän, insinööri Westerlundin aikana sama suunnitelma oli ollut esillä, mutta tämä oli päättänyt antaa keilaratojen olla koskematta. Mutta ponnistuksistaan huolimatta klubin ei onnistunut keilaratoja pelastaa. Isännöitsijä Degerman ilmoitti konsuli L. Waseniuksen ratkaisseen asian koulun  eduksi eikä hän voinut päätöstä muuttaa. Kesällä 1911 keilaradat hävitettiin ja rakennus luovutettiin opetustarkoituksiin.
Valokuva: Eino Waara: lasinegatiivi 9 x 12 cm.

maanantai 21. syyskuuta 2009

Tervakosken Seuratalo




Vanhan allaolevan Tervakosken Seuratalon tilalle rakennettiin 1950-luvun lopulla samaan paikkaan uusi moderni seuratalo. Olisiko vanha seuratalo mahdollisesti kannattanut säilyttää seuraaville sukupolville? Kuva otettu viistoon toisesta suunnasta kuin allaoleva kuva. Kuva mk 30.10.2009.



Vuonna 1886 valmistunut Tervakosken Seuratalo ja takana kaksiratainen keilahalli. Keilahallin toiminta loppui jo vuonna 1911 sen siirryttä kansakoulun käyttöön, itse rakennukset purettinn 1950-luvun lopulla. Kuva teoksesta Vilho Annala: Palane Tervakosken historiaa, Tervakosken klubi 1886 - 1946.




Tervakosken Seuratalo 1910-luvun alkupuolella. Talon rakennutti aikoinaan Tervakoski Oy - Suomen vanhin paperitehdas, joka vaikutti voimakkasti vielä 1970-luvun loppupuolelle saakka kunnan asukkaiden viihtyvyyteen. Vanha seuratalo, erittäin tyylikäs ja ajalle tyypillistä puuarkkitehtuuria edustanut rakennus oli rakennettu vuonna 1886 ja purettiin 1950-luvulla. Samalle paikalle rakennettiin uusi seuratalo 1960-luvun vaihteessa. Seuratalo palveli myös kirkollisia toimituksia, siksi siinä oli suuri juhlasali, joka palveli seurakunnan kirkollistoimintaa päivällä ja iltaisin oli mm. tanssikäytössä ennen uuden Tervakosken pikkukirkon valmistumista vuonna 1936. Vanhan seuratalon vieressä oli muun muassa keilahalli, nykyään keilaradat sijaitsevat  nykyisessä Seuratalossa. Kuva: Eino Waara: lasinegatiivi 9 x 12 cm.



Kauniisti koristeltu Tervakosken Seuratalon sali 1910-luvun alussa... Raamatun (1776) lause suuressa seinälakanassa: Ei se pidä tapahtuman sotaväellä eikä voimalla vaan minun hengelläni, sanoo herra Zebaoth. Valokuva: Eino Waara; lasinegatiivi 9 x 12 cm.