Waaran ja Göranssonien sukua - viikinkien jäljillä

Hilkka Pokkinen s. Liukko

2012-01-17T10:19:00.000-08:00

Nuori, kaunis ja soreavartaloinen Hilkka Pokkinen s. Liukko 19-vuotiaana tyttönä Viipurin maisemissa. Kuva on otettu välirauhan aikaan keväällä 1941. Hilkka viettää nyt tammikuussa 2012 90-vuotisjuhliaan. Onnea Hixu!

Martha Göransson 1911

2012-01-17T10:01:00.000-08:00

Kuvakortin takana lukee: sommaren 1911.

Kädet kauniista ristissä: rusettihiuksinen "brunöga" Marta (Martha Regina) Göransson (1902 - 1976) - syntyjään iniöläinen - yhdeksänvuotiaana isänsä valokuvaamana kesällä 1911; - reilut sata vuotta sitten. Marta-tytön katse suuntaa kameraan, tulevaisuuteen. Mitä mahtoi hän miettiä juuri tuolloin? Marta eli tuohon aikaan sisarustensa kanssa Eckerön pappilassa Ahvenanmaalla, jossa isänsä Erik August Göransson (född i Hammarland 1868, dött i Jomala 1935) oli vuosina 1909 - 1919 kirkkoherrana.

Werner Lehto

2011-12-31T10:59:00.000-08:00

Ivar Lehdon isä Werner Lehto vasemmalla.

Ivar Lehdon kirjeen allekirjoitus

Ivar Lehto asuu samaa ruotsinpuoleisen Pellon taloa kuin isänsä Werner aikoinaan.

Joulupostin mukana tuli mukava yllätys pohjoisen Pellosta: Ivar Lehtolta kirje, jonka mukana oli oheinen valokuva. Erkki Waaran perhe on ollut 1960-luvun puolessa välissä talvisella pohjoisen hiihtomatkalla ja poikenneet ruotsinpuoleiseen Pelloon tapaamaan sukua: kuvassa vasemmalla Werner Lehto, Matilda ja Ivar Lehdon poika, sekatavarakauppias aikoinaan. Nuori neiti keskellä on Tuula Korvenmaa ent. Parikka, s. Waara, hänen isänsä Erkki Waara ja oikealla Erkin vaimo ja Tuulan äiti Anneli Waara. - Matilda Lehto taasen oli Napialan Nahkatehtaan perustajan Salomon Waaran sisko. Etelän ja pohjoisen Waarat pitivät yhtä, sen tämäkin kirje ja valokuva todistaa. Yhtä pitämisen ajatus onkin tärkeää: tietää, mistä oikein on kotoisin. Kiitos Ivar kuvasta!

Mennyt vuosi ....

2011-12-31T08:25:00.000-08:00

Helga 21-vuotiaana vuonna 1932.

Mennyt vuosi 2011 oli Helga Anderssonin s. Göransson juhlavuosi: Helga oli syntynyt Eckerössä vuonna 1911; tänä vuonna saatoimme juhlia hänen satavuotis-syntymäjuhliaan. Oheisessa kuvassa moster-Helga on kuvauttanut itsensä valokuvaajalla juuri täysi-ikäiseksi eli siihen aikaan 21-vuotta täytettyään vuonna 1932. Onnea Helga vielä kerran! - Vielä on yksi Göranssonien sisaruksista, joka satavuotisjuhliaan viettää: Gurli, Gulle, ei vielä ensi vuonna mutta vuonna 2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta hänen syntymästään, viimeistään silloin lisää Gullestä, taitavasta posliininmaalaajasta.

Sukukokous Ahvenanmaalla 18.-19.7.1988

2011-12-06T01:14:00.001-08:00

Göranssonit kokoontuivat sukukokoukseen Ahvenanmaalle kesällä 1988. Silloin on käyty myös Erik August Göranssonin maisemissa Eckerössä. Eckerön kirkkomaan paksu ainakin kaksi metriä leveä kivimuuri on ilmeisesti siellä edelleen. Sukukokoukset ovat hieno tapa pitää yhteyttä läheisiin sukulaisiin - vaikka vähän kaukaisempiinkin. Jostakin syystä allekirjoittanut ei ollut ko. retkellä kuitenkaan mukana.

Salomon Waaran perhehaudalla

2011-12-05T23:31:00.001-08:00

Janakkalan kirkon hautausmaalla Salomon Waaran (1855 - 1926) perhehaudalla. Haudan lepoon oli kuvan ottohetkellä vuonna 1921 jo aikaisemmin siunattu Salomon ja Julia Waaran perheen kolme pientä lasta, jotka olivat kuolleet muutaman päivän, muutaman kuukauden ikäisinä. Hautakivi on upea pystymallinen kiillotettu mustagraniittinen kivi. Hautaa ympäröi vielä muutama vuosikymmen sitten metalliputkiaita muutaman metrin välisillä kivitolpilla. Takana seisova paksuviiksinen mies on itse Salomon Waara, joka kunnioittaa juuri haudan lepoon siunattua Julia-vaimonsa (1859 - 1921) rauhaa. Sittemmin useampikin Waaran perheen jälkeläisistä lepää täällä Janakkalan hautaumaan levossa.

Eckerö kyrka - 1910-talet

2011-12-05T23:00:00.001-08:00

Erik August Göranssonin akvarellipostikortti Ahvenanmaalta - Eckerön kirkkomaata kauniine senaikaisine 1910-luvun kiviaitoineen ja portteineen. Ylempi kortti on alkuperäinen, original, ja alempi on nykyaikaisella tekniikalla tehty mustesuihkuvedos laadukkaalle Hahnemühlen Bamboo paperille, ohuelle kartongille (290 gsm). Värimaailma on hyvin samanlainen, jopa paperin pinta jäljittelee alkuperäistä niin hyvin kuin vain voi kuvitella. Näin hienojen korttien maisemia voi jakaa niistä kiinnostuneille esimerkiksi suvun jäsenille. Erik August Göransson oli kortin piirtäessään itse kirkkoherrana Eckerön seurakunnassa (1909 - 1919). Alkuperäinen kortti on kulkenut 1966 moster Sagalta, Saga Göranssonilta allekirjoittaneelle ja säilynyt, sattumoisin, tarkoituksella säilynetty hyvin tallessa - seuraavien sukupolvien ihmeteltäväksi, ihaltavaksi. Hienoa!

Oskari, Erkki ja Hokki

2011-12-05T22:40:00.001-08:00

Oskari Waara (1887 - 1958), Oskarin poika Erkki Waara (1924 - 1988) ja Hokki, Holger Göransson (1909 - 1959) harvinaisessa yhteiskuvassa joskus 1940-luvun puolen välin aikaan. Hokki oli Waarojen hyvä ystävä. Oskari tunsi Hokin jo pienestä pojasta alkaen. Voisi jopa kuvitella, että piti Hokkia yhtenä omana poikanaan, kun ainakin kerran haki Hokin Ahvenanmaalta Napialaan kesää viettämään 1920-luvun alkuvuosina. Holger Göransson oli Oskarin yksi Marta vaimon veljistä.

Världkrigets sista dagar på Åland

2011-11-27T02:45:00.001-08:00

Kirjassa, kirjasessa Berättelser och Upplevelser på Åland under Världskrigets sista dagar (julkaistu 6/1935) kertoo myös omalta osaltaan kyrkoherde Erik August Göransson tarinansa, miten hän eli ja toimi venäläisten häiritessä ahvenanmaalaisten elämää kevällä 1918. Venäläisiä oli tietojen mukaan vielä ainakin muutamia kymmeniä tuhansia Suomessa ja heidän karkoittaminen maan eri osista ei ollut helppoa. Erik Augustin tarina on osin kirjan kirjoittajan A. A. Eklundin kokoomana, sillä Erik August kuoli huhtikuussa 1935, kun kirja julkaistiin kesäkuussa.

Kyrkoherde Erik August Göransson

2011-11-27T01:29:00.001-08:00

Kirkkoherra Erik August Göransson tyylikkäästi virka-asussaan, lienee jopa ateljee-kuva, mutta kuvasta ei käy selville kuka olisi sen ottanut. Jomalan seurakunnan aikaa, 1920-30-luvun vaihdetta todennäköisimmin. Varhaisissa muotokuvissa katse kohdistuu muualle, ei kameraan päin. Harras tilaisuus, yhteys kuvan katsojaan säilytetään näin hieman etäisempänä.

En bok om Åland

2011-11-27T00:43:00.001-08:00

Kirja Ahvenanmaasta - En bok om Åland. Osuipa käteeni, oli nimittäin menossa hävitykseen ja nappasin sen käteeni. Kirjassa on kuvat ja tarinaa Erik August Göranssonin kirkoista, joissa ehti palvella Ahvenanmaalla: Kumlinge (1905 - 1909), Eckerö (1909 - 1919) ja Jomala (1926 - 1935). Tosin olihan hän Maarianhaminassakin (1909 - 1926) kirkkoherrana mutta kirkkoa ei vielä silloin siellä ollut. Kaikki muutkin Ahvenanmaan seurakunnat esitelty kirkkoineen, tarinaa maakunnan sijainnista, synnystä, luonnosta, väestöstä, muinaisista linnoituksista. Kirja on kustannettu vuonna 1910 Gösta Tallqvistin kirjoittamana. Ajattelin, että kirja pitäisi julkaista uusintapainoksena kunnes googlatessani huomasin, että niinpä se olikin jo julkaistu uudestaan viime vuoden lopulla!

Iniö-näyttely kesällä 2012

2011-11-26T23:46:00.001-08:00

Iniö-valokuvanäyttelyn työryhmä arvioimassa Erik Augustin Iniö-kuvia vuosilta 1900 - 1905. Kuvassa Iniön

osavuosiasukkaat ry:n hallituksen jäseniä: Ralf Nyman, Elisabeth Dahla ja Theresia Björklund.

Iniö sijaitsee Turun saaristossa ja on kuuluu nykyään Paraisten kuntaan. Miten Iniö sitten kuuluu Göranssonien suvun historiaan? Erik August Göransson toimi Iniössä vt. kappalaisena vuosina 1900 - 1905 ja sinä aikana siellä syntyi perheeseen Marta-tytär (1902 -1976), Saga-tytär (1904 - 1978). Irma-tytär oli syntynyt 1900 (1900 - 1962) mutta ei ole tarkistettu oliko hän myös Iniön aikana syntynyt.
Erik August oli ahkera harrastajamaalari mutta myös harrastajavalokuvaaja. Nyt ensi kesänä pidetään Erik Augustin valokuvista näyttely Iniössä. Valokuvia näyttelyyn on suunniteltu tulevaksi noin 20 valokuvaa kehystettyinä ja tekstitettyinä. Valokuvat ovat tärkeä osa Iniön kulttuurihistoriaa, myös hyvin sommiteltuja, teräviä, sävykkäitä ja hyvin säilyneitä. Myös niiden sisällöstä tiedetään paljon ja näyttelyn yhteydessä saataneen lisää tietoa. Näyttely pidetään Iniössä heinäkuussa 2012.

Pyhäinmiestenpäivänä 2011

2011-11-05T10:06:00.000-07:00

Moster Sagan, Saga Brenningin, aik. Cederqvistin s. Göranssonin Vängåvan-muistikirjan välistä löytyy Marta (Vaara, s. Göransson 1902 - 1976) siskonsa kuolinilmoitus vuodelta 1976. Marta ja Saga olivat hyviä ystäviä läpi koko elämän, olihan heillä vain noin kaksi vuotta ikäeroa.

Ro efter möda,

Vila så skön

Bjudes som svar,

På den kämpandes bön,

Kronan skall räckas,

Dignande själ

Tårarna torkas,

Allt skall bli väl.

God är kärleken.

Samaisen muistikirjan toiselta sivulta löytyy läheisten nimiä kuolinpäivineen:

Atte 21.2.1969

Pappa ( Erik August) 3.4.1935

Mamma (Olga Matilda) 23.6.1956

Ragnar 1.10.1961

Irma 8.5.1962

Marta 7.2.1976

Margit 28.3.1967

Harald 22.10.1966

Holger 17.10.1959

(nimet syntymäjärjestyksessä, yksi sisaruksista puuttuu eli Gurli, jonka kuolinpäivä tarkistetaan)

Hyvää pyhäinpäivänjatkoa ystäville, suvuille. kaikille - tänään on päivä, jolloin on hyvä pysähtyä muistamaan menneiden sukupolvien rakkaita.

Hilja Liukko ja Maija Muinonen

2011-11-04T20:09:00.000-07:00

Talousneuvos Hilja Liukon ja Maija Muinosen aikoinaan rakennuttama niin kutsuttu "naisten talo" Lahdessa, Lahden keskustan tuntumassa kuvattuna syksyisellä ohikulkumatkalla. Kaikki talon asukkatkaan eivät taida tuntea talon alkuperäistä historiaa, tällaisen vaikutelman sai, kun kerran asiaa tiedustelin pitkäänkin talossa vaikuttaneelta henkilöltä. Suurin aravatalo aikoinaan, vieläpä sitkeiden yrittäjänaisten rakennuttama. Mannerheim siinä edessä vahtiikin taloa, rautatieasemalle ei ole pitkä matka sinnekään.

Erik August ja Olga Matilda Göransson

2011-11-04T13:25:00.000-07:00

Göranssonin perheen vanhemmat eli Erik August ja Olga vierekkäin. Kuvat lienee aivan 1900-luvun alkuvuosilta, ellei jopa Iniön (1900 - 1905) tai Kumlingen (1905 - 1909) ajalta, kuitenkin suurella todennäköisyydellä ensimmäisen vuosikymmenen ajalta. Kehys tyylikäs tuplakehys, kultaisella, kullanvärisellä metallireunuksella, jotka tarkoituksella juotettu toisiinsa. Moni suvun jäsen saattanee löytää helpostikin itsestään tai perheensä jäsenistä jomman kumman piirteitä.

Åbo - Turku - 1907 - Porthan

2011-10-30T12:16:00.000-07:00

Vanhat postikortit Turusta jatkuvat: Porthanin puisto. Kauniilla käsialalla kirjoitettu kortti on osoitettu Herrskapet Göranssonille Kumlingeen ja oli lähetetty Turusta 30.3.1907. Kortin allekirjoituksena on: Många hälsningar till alla af Mormor, Morfar och Lilly. Kortin puiston patsashanke H. G. Porthanille lähti liikkeelle jo 1850-luvun lopulla. Patsasta pidetään Suomen ensimmäisenä ulossijoitettuna julkisena patsaana. Se pystytettiin Nikolaintorin läntiseen puistikkoon ja sen tieltä siirrettiin pois Pinellan ravintola, joka tuossa yhteydessä sai nykyisen paikkansa. Patsaan paljastustilaisuus 10.9.1864 keräsi paikalle suuren katsojakunnan ja juhlapuheen tilaisuudessa piti Elias Lönnrot. Osa tekstiä lainattu Turku-sivuston puisto-osastolta.

_________

Henrik Gabriel Porthan (1739–1804)

oli varhaisen kansallisuusaatteen innoittama tutkija, jota kunnioitettiin Suomen historian isänä. Porthan oli Turun Kuninkaallisen Akatemian kaunopuheisuuden ja runouden professorina ja kirjastonhoitajana monitaitoinen humanisti. Hän ehti 64-vuosien elämänsä aikana kunnostautua suomalaisen kulttuurin tutkimuksessa niin kansanrunouden, kielitieteen, arkeologian ja kirkkohistorian kuin maantieteenkin alalla. Porthan kuului Aurora-seuran ja Suomen ensimmäisen, 1770 perustetun ja kotoisasti Åbo tidningariksi kutsutun, lehden toimittajiin. Hän vaali klassista sivistyksen perinnettä, mutta kehitteli samalla "suomalaisella metodillaan" uranuurtavaa kansanrunouden tutkimusta.

Åbo - Turku 1908 - Pietari Brahe

2011-10-29T06:09:00.000-07:00

Turku, Åbo on yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuonna 2011, joten sitä voi hyvinkin esitellä valokuvin, postikortein vähän enemmänkin. Olga Göranssonin hyvä ystävä Ilia kirjoittaa 15.6.1908 postikorttiterveisensä Piikkiöstä Turun liepeiltä Kumlingeen Ahvenanmaalle, jossa kyrkoherdskan Olgan puoliso Erik August Göransson oli jo kirkkoherrana vuoden 1905 lopusta alkaen. Postikortti kuvaa Brahenpuistoa, jonka keskellä seisoo kuvanveistäjä Walter Runebergin muotoilema Pietari Brahen (1602 - 1680) patsas. Pietari Brahen aikana perustettiin Suomen ensimmäinen yliopisto Turun Akatemia vuonna 1640. Patsaan juureen on kirjoitettu suomeksi käännetynä: Minä olin maahan ja maa minuun tyytyväinen; (Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds). Taustalla Turun vanha Akatemiatalo.

Åbo Domkyrkan år 1899

2011-10-29T04:51:00.000-07:00

Åbo domkyrkan år 1899. Turun tuomiokirkko vuonna 1899. Turun tuomiokirkon tähän postikorttiin on kuvannut kortin tietojen mukaan C. J. Schoulz vuonna 1897. Olga Göransson s. Jansson kirjoittaa äidilleen Matilda Janssonille Oulaisiin Pyhäjoelle Turusta 29. elokuuta 1899 seuraavaa: Rakas Mamma! Olemme matkalla Helsinkiin, olemme terveitä ja voimme hyvin. Ragnar on tavattoman hyvällä tuulella - tuhansia terveisiä! kohta tulemme! Helsingistä kirjoitamme enemmin, tervehditty Erik Ragnar Olga. Oulaisten Pyhäjoki: Juuri kolmekymmentä vuotta täyttänyt Erik August Göransson oli siellä vt. kappalaisena papiksi valmistumisen jälkeen vuosien 1898 - 1900 välillä ennen siirtymistään kappalaiseksi Iniöön 1900. Lapsista vanhin eli Erik Ragnar oli vasta syntynyt ja oli elokuussa 1899 vasta puolentoista vuoden ikäinen.

_________

Signe Brander on Suomen tunnetuin kaupunkikuvaaja, mutta hänellä ehti olla useita edeltäjiä, joista yksi oli turkulainen valokuvaaja Carl Johan Schoultz (1849–1923). Schoultzilla oli ateljee Turussa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Ateljeekuvauksen ohessa Schoultz otti suuren määrän kaupunkikuvia, joista osa löytyy Åbo Akademin kuva-arkiston kokoelmista.

Töölön lahti - Tölö viken 1903

2011-10-24T10:53:00.000-07:00

"Kennst du das Land" - kära lilla Lollan? - Näin kirjoittaa Olga Göranssonin hyvä ystävä Elin. Olgaa kutsuttiin muuten lempinimellä Lollan. Töölön lahti vuonna 1903 - aika lailla erilainen tähän päivään verrattuna - veneitä, laituria, mattolaituria kuvassa nähtävissä. Ehkä kortti on lähetettykin Helsingistä (1.3.1903), määränpää oli kuitenkin Iniö, saaristokunta nykyisellä Länsi-Turunmaalla, jossa Göranssonit asuivat tuohon aikaan. Erik August oli siihen aikaan Iniössä vielä pappina. Sirkku Dölle tietää kertoa Töölön lahden maisemasta lisää: postikortin näkymä on Kaisaniemen rannasta Töölönlahden suuntaan. Oikealla on osa Siltasaarta ja sen keskellä tapettitehtailija Georg Rieksin 1880-luvun puolivälissä rakennuttama huvila. Huvilan tuntumassa oli itse tehdas, josta tapettitoiminnan lakattua tuli maneesi, aivan viime vaiheessaan vuoden 1908 alussa se toimi tennishallina, jona se ehti olla neljän vuoden ajan. Se purettiin uuden Siltalan, nykyisen Elannon tavaratalon alta vuonna 1912 samaan aikaan, kun Georg Rieksin itselleen tarkoittama suurhuvilakin purettiin ja uutta Pitkääsiltaa rakennettiin. Lisää aiheesta kirjassa Mauri Virtanen: " Siltasaari ennen ja nyt".

Kaisaniemen puistossa 1906

2011-10-24T10:38:00.000-07:00

Olga du - ta nu tid med dej, då du kommer! Det skall bli så roligt att få möta Er! Näin kirjoittaa helsinkiläistä Kaisaniemen puistoa esittävän postikortin etupuolen tekstissä Olga Göranssonin hyvä ystävä Erika. Kortti on lähetetty Ahvenanmaalta Sundista 1. elokuuta 1906 kyrkoherdskan Olgalle Kumlingeen. Göranssonit olivat jo muuttaneet edellisen vuoden joulukuussa Kumlingeen, jossa isä Erik August Göransson sai tuolloin ensimmäisen kirkkoherran virkansa. Kaisaniemen puistossa oli jo tuolloin lampi, tosin ilmeisesti jonkin verran erilainen kuin nykyään. Postikortti on mustavalkoinen painettu valokuva, joka on ajan tyylin mukaisesti väritetty - lampi siniseksi.

Eric (Erik) Göranssonin lapset

2011-09-25T23:59:00.000-07:00

Ahvenanmaalaisella Hammarlandin Vestmyrassa syntyneellä Erik August Göranssonilla oli neljä sisarusta, joista vain yksi Erik Augustin lisäksi eli aikuisikään saakka.

1. Erik August Göransson, syntynyt 19.8.1868 Hammarland ja kuollut 3.4.1935.
2. Johan Alfred Göransson, syntynyt 10.6.1871 Hammarland ja kuollut 30.11.1873.
3. Alma Sofia Göransson, syntynyt 31.7.1873 Hammarland ja kuollut 13.1.1874.
4. Alma Sofia Göransson, syntynyt 14.10.1874 Hammarland
5. Karl Oskar Göransson, syntynyt 19.1.1877 Hammarland ja kuollut 29.3.1877.

Alma Sofian kuollessa vain vajaan vuoden ikäisenä syntyi vielä samana vuonna 1874 toinen tytär, joka sekin sai nimekseen Alma Sofia. Hän meni naimisiin Johanssonin kanssa, etunimet tarkistetaan. Tiedot on poiminut Erik August Göranssonin Holger-pojan tytär Eeva Toivari s. Göransson Hiski-tietokannasta.

Maisema Karlberg´in puistosta

2011-09-25T10:04:00.000-07:00

Maisema Karlbergin puistosta. Karlberg on yksi kaupunginosa Hämeenlinnassa mutta myös Aulanko ruotsinkielellä. Karlbergin graniittilinna on tunnettu tänä päivänä kesäisin toimivasta lastenteatteritoiminnastaan. Oheisen postikortin on Oskari Waara lähettänyt 26.5.1922 Martalleen Maarianhaminan pappilaan.

Bonden Erik Göransson

2011-09-25T00:22:00.000-07:00

Maanviljelijä Erik Göranssonin hauta Hammarlandin hautausmaalla.

Eeva Toivari s. Göransson tutkii Erik August Göranssonin isän Erik Göranssonin hautakiveä Hammarlandin hautausmaalla.

Kirkkoherra Erik August Göransson oli kotoisin Hammarlandista Ahvenanmaalta. Erik August oli maanviljelijän poika, isän nimi oli myös Erik, Erik Göransson. Erik Augustilla oli sisko ja kaksi veljeä: Alma Sofia, Johan Alfred ja Karl Oskar. Erik August Göranssonin Holger-pojan Eeva-tytär (Eeva Toivari s. Göransson) kävi vuonna 2006 Hammarlandissa ja kuvasi Erik Göranssonin haudan. Hauta on kuvan mukainen komea harmaagraniittinen veistos.

Haudassa lepää Erik Göranssonin lisäksi hänen toinen vaimonsa Johanna Serafia, syntynyt 16.2.1846, kuollut 23.8.1927. Hänen ensimmäisen vaimonsa Sofia Karolina, syntynyt 14.6.1846, kuollut 24.5.1877 30-vuoden ikäisenä hautapaikkaa selvitetään. Haudassa lepää myös Karl Göran August Johansson, syntynyt 21.3.1930, kuollut 20.7.1979, joka oli Erik Augustin Alma siskon pojan poika. Hammarlandin Vestmyrassa sijaitsevaa tilaa, siis Erik August Göranssonin kotitilaa aikoinaan, viljelee nykyisin - käsitykseni mukaan: puhelinsoitto Vestmyraan Sturelle vahvistikin asian - Alma Sofia Johanssonin s. Göranssonin pojan pojan Karl Göranin poika Sture Johansson.

Joutsenlampi - Aulango - Carte Postale

2011-09-24T22:26:00.000-07:00

Joutsenlampi - Aulango.

Lähetyskirjakauppa Hämeenlinnassa kustansi 1920-luvun loppupuolella oheisen mukaisen postikortin, jossa lukee: Joutsenlampi - Aulango. Kaikkia Aulangon puiston rakennelmia ei ole tähän päivää saakka säilynyt, säilytetty, kuten ei varmaan tätäkään Aulangon puiston perustajan eversti Hugo Standertsköldin aikana rakennettua huvilaiturirakennelmaa. Mitä Oskari kirjoittikaan Martalle Jomalaan Ahvenanmaalle, nyt jo vaimolleen: Napiala bruk 5/11 -28. Kära Marta! Kiitos kirjeestä. Olin Tervakoskella postissa päivällä, jolloin sain kirjeesi. Olin jo huolissani miten jaksatte. Huomenna ehkä lähetän teille laatikon korppuja y.m. Tuloni lienee epävarma. Olis kyllä hauska taas saada istus Fordissa. Kaikki menee hyvin ja isot sekä pienet elävät voivat hyvin. Lämpimät terveisin Oskari. Suukkoset teille kolmelle.

-----

Suukkoset teille kolmelle: - Martan ja Oskarin kaksi vanhinta lasta oli jo syntynyt: vanhin Erkki 1924 ja Margareta 1927. Kolmas lapsi eli Kai syntyi muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna 1931.

-----

Göranssonit asuivat nyt Ahvenamaalla Jomalan pappilassa, jonne kirkkoherra Erik August Göransson perheineen oli siirtynyt 1926 Maarianhaminasta. - Kirkkoherralla lienee siis ollut Ford-merkkinen henkilöauto, josta on aikaisemmin julkaistu kuvakin.

Åland - ruiner från Kastelholm

2011-09-24T21:56:00.000-07:00

Åland - ruiner från Kastelholm.

Kastelholman linnan rauniot olivat tosiaan pelkkä raunio vielä 1920-luvulla. Postikortin kääntöpuolella lukee: Åland - ruiner från Kastelholm. Vuotta ennen naimisiinmenoaan Oskari Waara kirjoittaa Martalleen: Åbo 7.6.22. Marta hyvä! Olemme onnellisesti päässeet Turkuun ja tunnemme itsemme entistä iloisemmiksi. Aurinko paistaa niin lämpimästi tähän lehmusten varjostamaan kirkkopuistoon. Holger ja Oskar istuvat tyytyväisinä katsellen kaikkea kaunista mitä kauniin Aurajoen rehevät rannat voivat meille suoda. Me odotamme pääsevämme pian kaivattuun kotiimme. En koskaan unohda käyntiäni kodissasi. Kiitos teille kaikille, eniten itsellesi. Kun palaamme kotiin niin sitten enemmän.Lämpimät terveiset Holger ja Oskar.

-------

Oskari Waara kävi varmaankin hakemassa kirkkoherra Erik August Göranssonin perheestä Martan nuoremman veljen Holgerin Ahvenanmaalta Maarianhaminasta Napialaan kesää viettämään. Samalla matkallaan hän teki ilmeistä tuttavuutta Martaan. Napialan kautta Holger sitten myöhemmin 1930-luvun loppupuolella tutustui tulevaan vaimoonsa Toini Koivistoon, joka oli tullut Kuopion läheltä Waaran perheeseen piikomaan ... Jo kymmenluvun alkuvuosina oli Oskarin vanhempi veli kansakoulunopettaja Eino Waara ollut Göranssonin perheessä vastavuoroisesti kesävieraana. Mielenkiitoisia tarinoita!

-------

Kastelholman linnan rauniot on tänä päivänä restauroitu lähes alkuperäisen tyyliseksi linnaksi ja on huomattava matkailukohde Ahvenanmaalla.

Napialan ilves 1975

2011-09-24T21:00:00.000-07:00

Napialan Nahkatehtaan ilves-tuotejuliste vuodelta 1975.

Napialan Nahkatehtaan tuotejuliste 1970-luvun puolivälistä, ajalta, jolloin tehtaan perustajan Salomon Waaran pojanpoika Erkki Waara oli tehtaan toimitusjohtaja - ilves mukana kuvassa tietty. Julisteen on suunnitellut R. Träff vuonna 1975. Julisteessa on mainittu varmaan koko tehtaan nahkatuotevalikoima. Alkupeäisen julisteen koko on 45 x 70 cm.

Aulanko

2011-09-24T11:15:00.000-07:00

Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa.

Aulangon kansallispuiston maisemaa 1920-luvun alussa. Tehtailija Oskari Waara kirjoittaa lemmetylleen Marta Göranssonille Maarianhaminaan: Hämeenlinna 3/7-22. M.h! Helteisen kesäpäivän terveiset täältä. Olen pikimmältä raha-asioilla täällä. Aika tulee niin pitkäksi odottaessa junaa. Tuskin saat selvää, kun on niin huono paikka kirjoittaa. Mitä sinulle kuuluu? Muista nyt joskus ... nyt jotain minullekin.

----------

Hämeenlinnassa sijaitseva Aulangon kansallispuisto on yksi Suomen hienoimmista kansallispuistoista. - -Oskari Waara on tullut todennäköisimmin Janakkalan Napialasta, Nahkatehtaan maisemista, ensin hevoskyydillä Ryttylän juna-asemalle ja sieltä junalla Hämeenlinnaan. Vanhojen postikorttien ja kirjeiden käsialasta ei aina saa täysin selvää, kuten nytkin on asian laita.

Tervakosken viiri

2011-09-23T06:27:00.000-07:00

Janakkalassa Riihimäestä 10 km pohjoiseen sijaitsee Tervakosken kylä, asutustaajama. Teollisuutta on laajemminkin, erityisesti paperitehtaan muodossa. Elinvoimainen kylä, lähellä pääkaupunkiseutua. Täällä sijaitsi aikoinaan myös Napialan Nahkatehdas Oy. - Kuvassa Tervakosken viiri; - yläkuvassa Janakkalan seurakunnan 1936 rakennettu pikkukirkko kellotorneineen. Mutta mikä veistos on alakuvassa? Kysyinkin sitä eräältä tervakoskelaiselta, joka on paikkakunnalla asunut ´vasta´ 50 vuotta ja ollut yrittäjänä pitkään, 1960-luvun alusta lähtien eikä hänkään sitä tiennyt ... ;)

Erik - Eerik - Erkki

2011-09-22T11:20:00.000-07:00

Antikvaariasta löytyi kirja: Kustaa Vilkuna: Etunimet (1976)

Erikin, Eerikin, Erkin nimipäivää vietetään toukokuun 18. päivä. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirja (1976) kertoo Erik-nimestä seuraavaa: Ensimmäinen meikäläinen kalenterimerkintä on vuodelta 1331. - Eerik on muinaisskandinaavinen Airik, Eyrek, myöhemmin Eirik. Nimen merkitys on ´yksin (tai aina) hallitseva´, jälkiosa on ruotsin sana rik ´valtakunta´, muinaissaksan ´hallintoalue´. Eerik näyttää olleen enemmän kuin tavallinen nimi, sillä se on ollut vanha sveakuninkaiden arvonimi. Meillä kuten kaikkialla Pohjoismaissa Eerikin päivää vietettiin keskiajalla suurena kirkkojuhlana. Päivä oli pyhityetty Ruotsin kuninkaan Erik Pyhän kuoleman (18.5.1160) muistoksi, mihin myös vanhimmat kalenterimerkinnät viittaavat. Nimi levisi kuningas- ja pyhimysnimenä myös Pohjois-Saksaan (Erich), Englantiin (Eric) ja Viroon.

_____

Erik, Eerik-nimisiä löytyy useampia Waaran ja Göranssonien suvuissa: Erik August Göranssonin isä oli Erik Göransson, Erik Augustin lapsista vanhin oli Erik Ragnar ja puolestaan Erik Ragnarin pojasta tuli Erik-Olof; Olleksi kutsuttiin ja samoin äännettiinkin. Ragnarin Marta-siskon poika on myös Erik, tosin suomalaisempaa Erkki-nimeä käytti. Muitakin löytyy: Marta Vaaran s. Göranssonin Margareta-tyttären poika on Jukka Erik ja toisen pojanpoikakin on Erik, Anton Erik. Myös ainakin Martan Helga-siskon poika on Erik, Erik Andersson. Helga Anderssonin syntymästä tuli nyt heinäkuussa muuten 100 vuotta täyteen. Onnea Helgalle! Näin hieno ja historiallinen nimi säilyy suvussa.

Ragnar Göransson opiskeli Livornossa 1920-luvulla

2011-09-17T22:29:00.000-07:00

Ragnar Göransson (1898 - 1961), panssarilaiva Ilmarisen päällikkö sen uppoessa syyskuussa 1941, opiskeli 1920-luvun alussa meriupseeriksi kolmen muun suomalaisen, muun muassa Eero Raholan ohella Italiassa Livornon merisotakoulussa. Sama koulu siellä on edelleenkin ja Ragnarin tyttären, Maja-Lisa Salosen s. Göranssonin poika Kari Salonen on kouluun 1980-luvun lopulla tutustunutkin. Miksi muuten Eero Rahola, silloin Rannikkolaivaston komentaja, oli mukana, oli tarpeellista olla mukana syyskuisessa hämäysoperaatio Nordwindissa?

Ruotuväki-lehti haastattelee

2011-09-16T18:45:00.000-07:00

Ruotuväki-lehden toimittaja haastattelee 13.9.2011 Naantalissa Laivaston muistoristin tuntumassa panssarilaiva Ilmarisen päällikön Ragnar Göranssonin tytärtä Maja-Lisa Salosta, 81 v. s. Göransson lehteensä. Muita paikalla olleita ja tilaisuutta kunnioittamassa olleita Ragnar Göranssonin läheisiä tai sukulaisia olivat allekirjoittanut ja Maja-Lisan poika Kari Salonen.

______________________
Ruotuväki-lehti haastatteli Maja-Lisa Salosta Naantalin muistojuhlassa 13.9.2011::

Ilmarista muistettiin Naantalissa

Eero Nurmi | Julkaistu 13.9.2011 | Muokattu 13.9.2011

Aurinko pilkistää harmaiden pilvien välistä Laivaston muistoristin luona Naantalissa, missä tänä aamuna vietettiin panssarilaiva Ilmarisen uppoamisen 70-vuotismuistotilaisuutta. Paikalle oli saapunut yli 50 henkeä muistamaan 271 miehen hengen vaatinutta tragediaa. Paikalla oli myös Ilmarisella palvelleita veteraaneja.

Maja-Lisa Salosen (o.s. Göransson) isä Ragnar Göransson palveli Ilmarisen päällikkönä. ”Isäni selviytyi uppoavasta laivasta uimalla turvaan”, Salonen kertoo. Salonen on yhä 81-vuotiaana mukana panssarilaiva Ilmarisen perinneyhdistyksen toiminnassa ja on useaan kertaan osallistunut vuosittain järjestettävään muistotilaisuuteen.

Vuonna 1933 valmistunut Ilmarinen oli Suomen laivaston lippulaiva. Se upposi 13.9.1941 suorittaessaan hämäysoperaatio Nordwindia Utön eteläpuolella. Operaation tarkoituksena oli uskotella Neuvostoliitolle, että Saarenmaalle ja Hiidenmaalle aiotaan hyökätä mereltä. Ilmarisen käännyttyä paluumatkalle sen suojaraivaimeen tarttui kaksi miinaa, jotka räjähtivät aluksen alla. Panssarilaiva upposi seitsemässä minuutissa.

Ilmarisen hylky löydettiin vuonna 1990. Hylkyä tuolloin tutkineen sukellusveneen kyydissä oli mukana myös Ilmarisen tuhosta selviytyneitä veteraaneja.

Tauno Sorsa, Lauri Pätäri ja Esko Wallin panssarilaiva Ilmarisen muistojuhlassa

2011-09-16T18:27:00.000-07:00

Tauno Sorsa, Lauri Pätäri ja Esko Vallin Naantalin Laivaston muistoristillä 13.9.2011.

Panssarilaiva Ilmarisen tuhosta selvisi kaikkiaan 132 merisotilasta. Kaikki kolme tänään elossa olevaa oli saapunut Naantalin muistojuhlaan muistelemaan tapahtunutta. Edessä radisti Tauno Sorsa pyörätuolissa, hänen takanaan lukkomies Lauri Pätäri ja taaimmaisena seisoo nuorin, vasta 89-vuotias Esko Vallin. Kaikki kolme muistivat ja muistelivat miten he selvisivät 70 vuotta sitten tapahtuneesta panssarilaiva Ilmarisen miinaan ajosta ja uppuamisesta. Sää muistoristin juhlatilaisuudessa oli suosiollinen vaikkakin sade uhkasi koko ajan.

Lauri Pätäri - yksi panssarilaiva Ilmarisesta selvinneistä

2011-09-16T18:06:00.000-07:00

Lukkomies Lauri Pätäri Ylen haastattelussa.

Naantalissa vietettiin 13.9.2011 panssarilaiva Ilmarisen 70-vuotismuistojuhlaa. Lauri Pätäri on yksi kolmesta elossa olevasta panssarilaiva Ilmarisen tuhosta selvinneestä. Oheisessä kuvassa Yle haastattelee Pätäriä. Vaihdoin itsekin muutaman sana hänen kanssaan.

Seppeleenlasku muistoristillä

2011-09-13T10:07:00.000-07:00

Muistopuheen jälkeen oli seppeleenlaskujen vuoro, jonka aloitti Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja, kommodori Timo Ståhlhammar ja Turun varuskunnan komendantti kapteeniluutnantti Seppo Järvinen. Takana oikealla odottaa vuoroaan panssarilaivojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja Eero Auvinen.

Kunniavartio laivaston muistoristillä 13.9.2011

2011-09-13T09:20:00.000-07:00

Laivaston muistoristi sijaitsee Nantalissa luonnonkauniilla rinteellä. Muistoristi paljastettiin aikoinaan panssarilaiva Ilmarisen 10-vuotismuistojuhlan yhteydessä 13.9.1951. Turun laivaston merisotilaiden kunniavartio asettuneena vastaanottamaan veteraanit ja juhlapuhujat. Taustalla miinalaiva Hämeenmaa lähestymässä vartiopaikkaansa.

Panssarilaiva Ilmarisen muistojuhla 13.9.2011

2011-09-13T09:00:00.000-07:00

Miinalaiva Hämeenmaa lipuu hiljalleen Laivaston muistomerkin edustalle Luonnonmaan ja Naantalin väliseen salmeen - panssarilaiva Ilmarisen muistojuhla voi alkaa. Tänään 13.9.2011 tulee kuluneeksi tasan 70 vuotta Ilmarisen tuhosta, joka vei mennessään 271 merisotilasta ja -upseeria.

Panssarilaiva Ilmarinen Suomen Kuvalehdessä 1933

2011-09-07T09:16:00.000-07:00

Suomen Kuvalehden kansilehti vuodelta 1933.

Panssarilaiva Ilmarisen tuhosta tulee ensi viikolla tiistaina 13.9.2011 kuluneeksi tasan 70 vuotta. Ilmarisen muistojuhlaa vietetään silloin Naantalissa juhlapuhein, aterioin ja muistomerkkikäynnein. Ilmarinen esiteltiin Suomen Kuvalehden kannessa vuonna 1933, lehden numerossa 29. Kannessa luki myös teksti: "Uusi panssariristeilijämme "Ilmarinen" Cricton-Vulcanin telakalta päästyä. Suomen Kuvalehdelle maalannut taiteilija Adolf Bock."

Aito nahkurin jakkara

2011-09-05T10:35:00.000-07:00

Aito nahkurin jakkara. Lienee ollut ahkerassa käytössä jo vuosisata sitten, Salomon Waaran (1855 - 1926), Napialan Nahkatehtaan (1880 - 1991) perustajan aikoina. Paksusta nahasta tehty jakkaran päällinen, kestää vuosisadan jos toisenkin. Nyt jälkipolvien arkikäytössä - muistutuksena menneiden sukupolvien aherruksesta.

Ahvenanmaalaiset juustot

2011-09-05T10:02:00.000-07:00

Ahvenamaalaiset juustot erikoistarjouksessa Hufvudstadbladetin ilmoituksessa elokuussa 2011.

Tietoisuus siitä, että tietää olevansa sukujuuriltaan vahvasti ahvenanmaalainen vaikuttaa myös kiinnostukseen Ahvenanmaahan ja ahvenanmaalaisiin asioihin. Monesti tuntuu kuitenkin siltä, että manner-suomalaisessa elämässä ei juuri saari-itsemääräämismaakunnan asiat saa sille kuuluvaa arvostusta tai ylipäätään minkäänlaista näkyvyyttä. Siksi erään kaupparyhmittymän ilmoitus elokuisessa ruotsinkielisessä Hufvudstadbladetissa kiinnitti heti erityistä huomiota. Johtuiko se sitten kirkkaasti esille tulleesta ahvenanmaan lipusta tai vaan ylipäätään tuotteista, joita mainoksessa tuotiin esille - mene ja tiedä. Ilmoitus toi kuitenkin hyvin esille tunnettuja ahvenanmaalaisia Ålands mejerin juustoja: Kastelholm Gräddost, Bomarsund ost ja Kungsgård ost; laadukkaita ja herkullisia ahvenanmaalaisia meijerituotteita kaikki. Näitä juustoja lienee myös kirkkoherra Erik August Göransson perheineen aikoinaan Ahvenanmaalla nauttinut ateriansa yhteydessä.

Hermes Baby - klassikko matkakirjoituskone

2011-08-22T18:38:00.000-07:00

Ivar Lehdon kirje loppuu lauseeseen: "päivän kunniaksi kirjoitan tällä "Hermes Baby"- kirjoituskoneella, jonka Oskari (Oskari Waara, Salomon Waaran poika) lahjoitti meille joskus 1940-luvulla. Kone oli ollut jonkun sihteerin käytössä Napialan Nahkatehtaalla. Terveisin Ivar."

Hermes Baby-kirjoituskone on tänä päivänä arvokas keräilyesine. Vanhat kirjoituskoneet, erityisesti design-matkakirjoitukoneet ovat nousseet arvossa huomattavasti, kuten tämä Ivarin edelleen käytössä oleva Hermes-matkakirjoituskonekin. Ivarin matkakirjoituskoneella on ikää pitkälti yli seitsemänkymmentä vuotta ja edelleen toimintakunnossa. Hermes Baby- matkakirjoituskoneella ovat kirjoittaneet kirjojaan muun muassa amerikkalaiset kirjailijat kuten John Steinbeck ja Ernest Hemingway. Katso Hermes Baby-Youtube-video:

Matilda Lehdon s. Waaran sukutiedot

2011-08-21T09:56:00.000-07:00

Sukuumme kuuluva nykyisin Oulussa asuva ja pellolainen syntyjään Esko Orajärvi pitää tarkkaa sukukirjaa muun muassa Waaran suvusta:

I Matilda Adamsdotter Lehto e. Waara (321), s. 24.11. 1860 Övertorneå, Pello, k. 23.06. 1946 Övertorneå, Pello.

Puoliso: Vihitty 30.11. 1884 Lars Arvid Johansson Lehto (20069), s. 04.06. 1862 Karunki, Lappträsk, k. 29.05. 1946 Övertorneå, Pello.

Vanhemmat: Johan Isaksson Lehto, s. 13.07. 1835 Karl Gustav, Lappträsk, k. 11.02. 1899 Övertorneå, Pello ja Regina Larsdotter Lehto e. Sundbäck, s. 01.11. 1835 Nederkalix, k. 04.12. 1920 Pajala.

Lapset:

Julia Arvidsdotter Rötkönen e. Lehto

Emma Arvidsdotter Lehto, s. 02.05. 1902 Övertorneå, Pello, k. 01.07. 1986 Övertorneå, Pello. Emma Lehto asui Ruotsin Pellossa. Hänellä ei ollut jälkeläisiä.

Edvart Arvidsson Lehto,.

Beda Severina Arvidsdotter Lehto, s. 1886 Övertorneå, Pello.

Ellen Amanda Arvidsdotter Lehto, s. 1888 Övertorneå, Pello.

Johan Werner Arvidsson Lehto, s. 1891 Övertorneå, Pello, k. 1966 Övertorneå, Pello

Kirje Ivar Lehdolta Pellosta

2011-08-21T06:40:00.000-07:00

Kirje Ivar Lehdolta pohjoisen Pellosta.

Kesäkuinen sukutapaaminen Pellossa poikii mukavia sukuyhteyksiä: posti toi yllättäen kirjeen pohjoisesta Pellon kylästä ja vieläpä Ivar Lehdolta. Ivar asuu ruotsinpuoleisessa Pellossa, aivan isänsä J.W. Lehdon entisen vielä jäljellä olevan kaupan vieressä. Kauppa ei tosin enää ole toiminnassa. Ivar Lehto on Salomon Waaran siskon Matilda Lehdon s. Waaran ja Arvid Lehdon pojan poika. Ivar kertoo käsityksenään, että allla oleva kuva, jota olen esittänyt aikaisemmin blogissa olleen jostakin 1920-luvun alusta onkin otettu jo edellisellä vuosikymmenellä. Salomon täytti 60 vuotta 18. heinäkuuta 1915, jota päivämäärää Ivar pitää todennäköisenä kuvauspäivänä. Ivar perustaa näkemyksensä muun muassa siihen, että Matildan Beda-tyttären tytär Göta, joka istuu kuvassa oikealla, on kertonut Ivarille olleensa kuuden vanha kuvaa otettaessa. Göta oli syntynyt 19. syyskuuta 1908. Hienoa, että näin saatiin kuvan tietoihin mielenkiintoisia yksityiskohtia lisää.

Kuva on otettu Ruotsin puoleisessa Pellossa nk. vanhantalon portailla heinäkuun 18. päivänä 1915, jolloin Salomon Waara (s. 1855) täytti 60 vuotta ja oli siis päiviään viettämässä oman sukunsa parissa. Vasemmalta lähtien: Gustav Lehto (portailla), Emma Lehto, Arwid Lehto, Elina (Ellen) Lehto, valkolakkinen mies takarivissä Salomon Waara. Salomonin edessä viistosti oikealla kamerasta päin katsottuna on siskonsa Matilda Lehto os. Waara siis. Oikean puoleisin on nimeltään Johan Werner Lehto, Matilda ja Arvid Lehdon poika. Kuvassa oikealla oleva nuori tyttö on Matilda Lehdon Beda-tyttären tytär Göta. Ellen, Julia, Beda ja Emma ovat Matilda ja Arvid Lehdon lapsia, joskin Bedaa ja Juliaa ei ole kuvassa mukana. (Tietoja tarkistetaan).

Tervakosken kirjakauppa 30 vuotta 1989

2011-08-05T23:39:00.000-07:00

Kuvassa Kai Vaara keskellä vierellä vaimonsa Eini Liukko-Vaara ja tyttärensä Satu Vaara.

Tervakosken kirjakauppa täytti elokuussa 1989 täydet 30 vuotta. Kukkamerestä päätellen kirjakaupalla oli paljon asiakkaita - ystäviä. Kirjakauppias, nahkatehtailja Salomon Waaran pojanpoika Kai Vaara oli ostanut kirjakaupan turenkilaiselta vaikuttajalta August Walarilta, jolla oli toinen liike Turengissa. Pitkään kirja- ja paperikauppatoiminta jatkuikin - tervakoskelaiset ja lähikylien asukkaat saivat erinomaista palvelua kirjakaupassa. 1990-luvun alun lama vaikutti myös Kai Vaaran yrittämiseen. Kirjoihin erikoistuneita myymälöitä ei enää tarvittu, kirjoja myytiin tavallisissa marketeissa ja kioskeissa, kirjasta oli tullut tavallinen kulutushyödyke. Vuotta paria myöhemmin päätti Kai Vaarakin lopettaa kirjakauppiastoiminnan kannattomana.

Napialan Wanha wuotamakasiini 1990

2011-08-05T23:16:00.000-07:00

Napialan Nahkatehdas Oy - Napiala Oy - täytti vuonna 1990 kunnioitettavat 110 vuotta. Tapahtumaa juhlistettiin elokuussa järjestämällä tehtaan pihan puoleisessa vuotamakasiinissa tapahtumia ja kesämyymälätoimintaa - makasiinissa oli tehtaanmyymälä Pokun Valjastalli ja kahvila Cavio. Vielä erikseen oli Nahkurin lystit, jossa oli pelimannimusiikkia koko päivän, kokki Jaakko Kolmonen myi rosvopaistia ja Turkka Aaltonen loistesiikaa sekä lapsille oli omaa ohjelmaa.

Samoihin aikoihin vuonna 1990 tehtaan toimintaa ja koneita uusittiin. Investoinnit olivat erittäin raskaita tehtaalle, uusien koneiden käynnistäminen tuotti paljon vaikeuksia. Tehtaan normaali toiminta oli pysähdyksissä pitkään ja kulut olivat suuria. Niinpä tehdas ajautuikin seuraavana vuonna 1991 konkurssiin. Näin jo vuonna 1880 alkanut pitkälti toistasataa vuotta kestänyt nahkatehdastoiminta koki päättymisen. Napiala oli ollut pitkään Suomen vanhin toiminnassa ollut nahkatehdas, monet muut nahkatehtaat olivat joutuneet lopettamaan toimintansa jo huomattavasti aikaisemmin. Muovi- ja muut keinotuotteet syrjäyttivät monien tuotteiden kohdalla nahan. Ehkä nahka kokee kuitenkin vielä joskus uuden renesanssin muun muassa repuissa ja valjaissa.

__________

Pokun valjastalli - nahkatehtaan perustajan Salomon Waaran aikaan tehtaalla oli useita hevosia, olihan Salomon innokas hevosharrastaja muutenkin. Yhden hevosen tiedetään olleen nimeltään Poku.

Pello - Kittisvaara III

2011-08-02T01:27:00.000-07:00

Maupertui`s muistolaatta on kiinnitetty kivisen pyramidin yhdelle sivulle: Ranskan akatemian Lapinmaan astemittauksen v:na 1736 - 1737 muistoksi.

Pello Kittisvaara II

2011-08-02T01:19:00.000-07:00

Pitkän (n. 500 m) polkuvaelluksen jälkeen saavutaan lopulta Kittisvaaran huipulle, jossa odottaa Maupertui´s kolmiomittauksen muistomerkki, pyramidin muotoinen kivikasa, -röykkiö.

Pello - Kittisvaara I

2011-08-02T01:04:00.000-07:00

Melkoisen kivikkoista ja huonosti viitoitettua polkua pitkin pääsee Kittisvaaran huipulle; huipulla odottaa ranskalaisen Maupertui´s suorittaman kolmiomittauksen muistiomerkki.

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa IV - perustamisasiakirja

2011-07-31T02:48:00.000-07:00

11.6.2011 perustetun Kylli-Nivan sukuseuran perustamisasiakirjaan tuli yli 50 nimeä. Kuvassa vasemmalta oikealle: musta-harmaapuseroinen rouva on Elina Orajärvi vieressään sinivalkoissa paidassaan Antti Orajärvi, Hellevi Piipola s. Niva, oranssipuseroinen rouva on Aila Orajärvi, Toivo Niva seuraa tilannetta vierellään Anna-Liisa Puro juuri nimeään kirjoittamassa nimeään perustamisasiakirjaan, ja oikeanpuoleisin henkilö on Aira Vainio.

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa III - sukukuva

2011-07-31T01:53:00.000-07:00

Pellossa 11.6.2011 perustetun Kylli-Nivan sukuseuran ryhmäkuva. Myrsky on juuri nousemassa Tornionjoessa taustalla.

Anni Mäkikyrön artikkeli Meän Tornionlaakso-lehdessä 24/2011 Kylli-Nivan sukuseuran perustamiskokouksesta.

Kylli-Nivan sukutapaaminen Pellossa II - sukutaulu

2011-07-31T01:37:00.000-07:00

Juhani Nivan jälkeläisten sukutaulua

Esko Orajärven laatima Juhani Nivan jälkeläisten sukutaulu. Taulussa näkyy kaikki isänpuoleiset sukuhaarat. Juha Waara on oikealta kolmannessa sarakkeessa alimpana.

Sukutapaaminen Pellossa I

2011-07-31T00:39:00.000-07:00

Tuomo Korteniemi avaa 11.06.2011 klo 15.00 sukutapaamisen. Kuvassa keskellä Markku Uusimaa ja oikealla seuraa puhetta Markun vanhempi veli Jorma Uusimaa.

Sukutapaaminen Pellossa pidettiin lauantaina 11.6.2011 ravintola Grannissa Pellon Vihreä Pysäkki-pysähdyspaikassa. Kokouksen avasi toimittaja, pappi Tuomo Korteniemi. Kokous tähtäsi siihen, että saadaan myös mahdollisesti sukuseura perustettua. Kokousvalmistelut olivat huolella suunnitellut ja sen olivat kutsuneet koolle Esko Orajärvi ja Markku Uusimaa (kuvassa keskellä). Teksti valkokankaalla: Sukutapaaminen, tervetuloa Juhani Juhanipoika Nivan ja hänen puolisonsa Valpuri Johanneksentyttären ja Malin Heikintyttären jälkeläisten sukutapaamiseen!

Matka Pelloon IV

2011-07-31T00:08:00.000-07:00

Juha Waaran tekstiviesti juuri ennen sukumatkalle lähtöä.

Salomon Waaran Oskari-pojan Erkki-pojan poika Juha Waara (s. 1955) oli alunperin lähdössä mukaan Pelloon sukutapaamiseen. Tekstiviestillän Juha kuitenkin osoitti, että vaikka hän ei matkaan päässytkään, niin piti tapaamista merkittävänä ja taltioimisen arvoisena. Tunnetaanhan Waaran sukua ja sen menneisyyttä melkoisen tarkasti ja kiinnostusta omiin pellolaisiin juuriin on ollut Juha W:lläkin jo vuosia. Juha Waara on muuten syntynyt tasan sata vuotta myöhemmin kuin Salomon Waara ( s. 1855)!

Matka Pelloon III

2011-07-30T23:49:00.000-07:00

Waaran suku on Pellosta kotoisin. Pellon kyltti ja vaakuna tulee vastaan saavuttaessa Pellon kuntaan.

Sukutapaaminen Pellossa 10.-12.6.2011. Matka pohjoiseen ja Pelloon alkoi jo edellisenä päivänä 10.6.2011 ennen seuraavana päivänä lauantaina 11.6.2011 pidettävää sukutapaamista. Lähes tuhannen ajokilometrin jälkeen ilmestyi lopulta tien laitaan Pellon kunnan kyltti, jossa komeilee kunnan vaakuna: Pellon kunnan vaakunassa on kuvattuna kolme hopeista vaaraa sinisellä taustalla sekä kolme kuusisakaraista tähteä. Tähdet kuvaavat ranskalaisen Maupertuis´n retkikunnan 1700-luvun alussa Torniojokilaaksossa suorittamaa kolmiomittausta, jolla tutkittiin maapallon muotoa. Mittauksen pohjoisin piste oli Pellon kirkonkylän pohjoispuolella sijaitseva Kittisvaara.

Iniö tänään

2011-07-30T01:09:00.000-07:00

Iniö-artikkeli Saaristo-Uutiset-lehdessä 4/2011

Iniö - Marta Vaaran s. Göranssonin syntymäkunta. Hänen isänsä Erik August Göransson palveli täällä vt. kappalaisena vuosien 1900 - 1905 välillä, jona aikana syntyi perheeseen Marta s. 1902, Saga s. 1904. Syntyikö ennen Martaa syntynyt Irma s. 1900 ennen Iniö-aikaa ei ole tiedossa. Artikkeli Iniöstä on julkaistu veneilijöiden, mökkeillijöiden ja saaristomatkailijoiden Saaristo Uutiset-lehden numerossa 4/2011, jossa kerrotaan Suomen rannikon kohteista ja kesätapahtumista niissä. Iniö on pienin Länsi-Turunmaan kunnista. Iniössä on ympärivuotisia asukkaita 240, kesällä väkiluku kasvaa runsaasti. Iniössä toimii aktiivisena Iniön osavuotisasukkaat ry. Oheisessa ilmakuvassa ei näy kirkkoa, peittyykö se juuri venemajakuvan alle?

Matka Pelloon II

2011-07-16T23:57:00.000-07:00

Pellolainen Tornionjoen vartta esittävä postikortti. Kortin taustapuolen tekstissä lukee: Pello;

vapaana virtaava Tornionjoki yhdistää Suomen ja Ruotsin kuningaskunnan. Kuva: Kalevi Asplund.

Pellon kunta rajoittuu Tornionjokeen, Ruotsin ja Suomen väliseen rajajokeen. Joki on kuuluisa lohijoki ja on juuri siksi usein täynnänsä lohenkalastajia omilla lohiveneillään. Taustalla Ruotsin ja Suomen välinen 1970-luvun alussa valmistunut silta - rajaliikenne siltaa pitkin on vilkasta, onhan Ruotsin puoleinen jokilaakso voittoisasti suomenkielistä aluetta. Ennen sillan olemassa oloa liikenne hoidettin lossia pitkin, vajaa puoli kilometriä etelään päin.

Matka Pelloon I

2011-07-16T23:39:00.000-07:00

Torniojokea ja Vihreä Pysäkki pellolaisessa postikortissa. Kuva: Kalevi Asplund.

Kesäkuussa 2011 tuli vihdoin ajankohtaiseksi matkustaa Pelloon, pohjois-suomalaiseen Torniojoen varressa sijaitsevaan kuntaan. Pellon kunta on perustettu vuonna 1867 ja kunnan nimi oli Turtola aina vuoteen 1948 saakka. Pellon-matkan syykin oli selvä: nahkurimestari Salomon Adamsson Waara oli pellolainen juuriltaan. Matkan tarkoitus oli myös olla mukana Kylli-Nivan sukuseuran perustamiskokouksessa, jonka jälkeläisiä myös Waaran suku on. Vuonna 1855 syntynyt Salomon Waara oli kylläkin syntyjään Ruotsin puoleiselta Övertorneån Aapuan kylästä mutta perhe muutti Salomonin ollessa 4-vuotias vuonna 1859 Pelloon. Siksi tunnemme Waaran sukua, sukulaisiamme vahvasti juuriltaan pellolaisina.

Ilmarinen lasketaan vesille

2011-07-15T23:25:00.000-07:00

Suomalaisen Historia-lehden heinäkuun 2011 numerossa on pieni artikkeli panssarilaiva Ilmarisesta. Artikkeli kertoo laivan vihkimisestä käyttöön 80 vuotta sitten laivaston vuosipäivänä 9. heinäkuuta 1931. Kirjassa Suomen Laivasto 1918 - 1968 kerrotaan Ilmarisen vesillelaskusta seuraavasti: "täsmälleen klo 13.00 saapui presidentti P. E. Svinhufvud tutussa suojeluskuntavääpelin puvussaan puolustusministeri Lahdensuon seurassa telakka-alueelle. Telakkayhtymän (Ab Crichton-Vulcan Oy) pääjohtaja R. Lavonius piti puheen, samoin kasteen toimittaja, joka antoi alukselle nimen Ilmarinen. Juhlallisuudet päättyivät komeaan meriväen paraatiin, jonka Tasavallan presidentti otti vastaan. Ab Cricton-Vulcan Oy ja Hietalahden telakka olivat selviytyneet kunnialla vaativasta ja vaikeasta tehtävästään rakentaa Suomen laivastolle sen ensimmäiset ajan tasalla olevat alukset. Valtiovalta antoi niille julkisen tunnustuksen ja kiitoksen ainutlaatuisesta työstään. Monet rakennustöihin osallistuneet palkittiin kunniamerkein."

Ilmarinen liittyi laivaston riveihin syyskuussa 1933 ja aikaisemmin valmistuneelta panssarilaiva Väinämöiseltä määrättiin Ilmarisen ensimmäiseksi päälliköksi komentaja Wirta ja I-upseeriksi komentajakapteeni Ragnar Göransson. Tasan kymmenen vuotta myöhemmin syyskuussa 1941 panssarilaiva Ilmarinen ajoi miinan Hangon edustalla; ensi syyskuussa vietetään tapahtuman 70-vuotismuistoa Naantalissa juhlallisuuksin.

Artikkeli Historia-lehdessä heinäkuun numerossa 2011.

Eino Aleksanteri Vaara 1892 - 1938

2011-06-27T12:44:00.000-07:00

Salomon ja Julia Waaran kaksi lapsista kouluttautui opettajiksi. Toinen oli Eino Aleksanteri Vaara ja toinen Anni Vaara, joista ainakin Eino toimi opettajan virassa useilla paikkakunnilla. Yllä oleva muistokirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Opettajain lehdessä n:o 27 heinäkuun 8 p:nä 1938 ilmestyneessä numerossa. Eino oli perheetön ja hukkui onnettomasti saunamatkallaan Wiipurissa vajaa viikko ennen lehden ilmestymistä heinäkuun 2. päivä 1938. Kirjoituksesta käy hyvin selville monta mielenkiintoista, ehkä uuttakin asiaa: ensinnäkin Eino ehti toimia muun muassa myös opettajana Kemissä, joka on aika lähellä Pelloa, josta isänsä Salomon Waara oli kotoisin. Lisäksi on hyvin luultavaa, että Waaran suku tuli ahvenanmaalaisen Göranssonin suvun kanssa tutuksi juuri Eino Vaaran kautta. Hän nimittäin tunsi Göranssonit paljon ennen, jo aivan 1910-luvun alussa, aikaa ennen Marta Göranssonin ja Oskari Waaran tutustumista tai Martan vanhemman veljen Ragnar Göranssonin ja Oskarin siskon Fanny-Maija Waaran tutustumista. Tutustuminen on ollut ehkä alkanut Einon teologian opiskeluista, josta muistokirjoituksessakin mainitaan: hän on ollut mitä todennäköisimmin ollut teologian harjoittelijana - vaikka hänestä opettaja tulikin - 20-vuotiaana vuonna 1912 Eckerössä, jossa Erik August Göransson toimi kirkkoherrana. Näin ainakin voidaan Einon ja Göranssonien perheen säilyneestä kirjeenvaihdosta päätellä. Eino oli lisäksi äärimmäisen taitava valokuvaaja, kuvasi myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohtaita ja maisemia Janakkalassa ja muualla. Einon ottamien kuvien lasinegatiivit ovat monet ellei useimmat tallessa ja ovat myös osin esitellyt tälläkin sivustolla. Erityisesti kiitoksia janakkalaiselle Heli Lindblomille ko. Opettajainlehdestä ja muistokirjoitustiedosta!

Eckerö igen ...

2011-04-30T10:05:00.000-07:00

Eckerön pappilassa jälleen. Pappilan edelleen säilyneessä tuolissa istuu Ragnar Göransson, Erik August Göranssonin s. 1898 vanhin yhdeksästä lapsesta. Lieneekö kuvan muitakin esineitä pappilassa jäljellä ... ... kirjahylly, patsas? Kuva lienee noin vuodelta 1912.

Iniö prästgård 1905

2011-04-30T09:27:00.000-07:00

Iniön pappilan päärakennus lipputangosta oikealla takana. Keitä mahtaa olla kokoontuneena pihamaalle? Kyseessä lienee jokin juhlatilaisuus. Juhlan kunniaksi on lippukin liehumassa. Kuva on vuosien 1900 - 1905 väliltä. Tarkemmin vuosilukua ei toistaiseksi pysty sanomaan. Iniön pappilan päärakennus on edelleen olemassa samalla paikalla mutta rakennus lienee rakennettu kokonaan uudestaan tai ainakin täydellisesti korjattuna, ehkä osin entisöityneenäkin. Muita vierssä olevia rakennuksia ei enää ole, ne on purettu tai tuhoutuneet tulipalossa.Totta, sadassa vuodessa papinkin virka-asunto, koti kokee aikamoisia muutoksia ...

Olga vanhimpine tyttärineen ...

2011-04-30T09:16:00.000-07:00

Olga Göransson, Erik August Göranssonin vaimo ja tyttäret Irma ja Marta vierellään. Eckerön aikaa, Irma noin 15-vuotias ja Marta hieman nuorempi, 13-vuotiaana kuvassa. Erik August oli innokas valukvaaja, joka tilanteesta nappasi kuvan. Filmin ja kuvat kehitti tietysti itse.

Irma Göransson i Eckerö prästgård

2011-04-30T08:54:00.000-07:00

Irma Göransson s. 1900, Erik August Göranssonin vanhin tyttäristä samaisessa kuvausympäristössä kuin moni muukin lapsistaan. Kuva on otettu Eckerön pappilassa noin vuonna 1915. Erik August oli vuosien 1909 - 1919 välisen ajan Eckerön seurakunnan kirkkoherrana ja usein sisäkuvien taustaksi tuli juuri tässäkin kuvassa näkyvä kakluuni ympäristöineen - kuten uunin jugendtyylinen kipinäsuoja. Kakluunia ei siis enää ole olemassa, pappila kylläkin. Kakluunin etukoriste on muuten pappilassa tallessa.

Olga ja Erik i Mariehamn ca. 1925

2011-04-24T23:50:00.000-07:00

Olgasta ja Erik Augustista on säilynyt tai oikeammin on olemassa vain vähän kuvia, joissa he olisivat samassa kuvassa. Oman arkistotutkimukseni valossa on helppo päätellä, että mitä todennäköisemmin lähes kaikki otetut kuvat ovat säilyneet suvun piirissä aina tähän päivään saakka. Tässä on yksi yhteiskuva Olgasta ja Erikistä. Kuva on otettu 1920-luvun puolivälissä Maarianhaminan pappilan pihanpuolen sisäänkäynnin kohdalta. Erik ottanut hatun pois päästään kuvauksen ajaksi. Maarianhaminan pappila on edelleen omalla paikallaan.

Norrby vik ca. 1900

2011-04-24T23:21:00.000-07:00

Norrbyn lahti, höyryvene ja Iniön kirkko

Kapealla Norrbyn lahdella kulkeva katoksellinen höyryvene vetää soutuvenettä perässään. Höyryvene lienee jonkinlainen yhteysvene, jolla on kuljetettu varmaankin tavaraa ja asukkaita lähisaariin. Takana Norrbyn kirkonkylää ja Iniön kirkko. Kuva lienee otettu aivan 1800-1900-luvun vaihteessa, silloin kun Erik August Göransson aloitti siellä kappalaisena. Muutama vastaavanlainen kuva julkaistu blogissa aikaisemmin.

Vid Molins fontän i Stockholm våren 1918

2011-04-24T22:09:00.000-07:00

Kuvan takapuolella lukee teksti: Molins Fontän, Kungl. Operan och ett par morgonvandrare våren 1918. Erik August Göransson on lähtenyt Eckeröstä Tukholman-matkalle Marta-tyttärensä kanssa ja kuvannut itsensä ja tyttärensä lankalaukaisimella. Marta Göransson on kuvassa 16-vuotias ja Erik August 50-vuotias.

Eckerön laiturin tuntumassa ... 1910-lukua

2011-04-24T21:53:00.000-07:00

Kuka tietää vaikka kuva olisi Eckerön laiturin tuntumassa otettu. Meri aukeaa kauas taakse. Neljä pyöräilijää, joista oikealla oleva vaaleatakkinen herra on pappi Erik August Göransson. Viides henkilö on ottanut kuvan tai sitten se on otettu aikalaukaisimella mitä pidän todennäköisimpänä. Kun kuvaa katselee tarkemmin, niin saattaa olla, että Erik Augustin vieressä oleva komeahameinen naispyöräilijä onkin hänen Olga-vaimonsa.

Perhepotrettia piknikillä 1910-luvulla

2011-04-24T07:41:00.000-07:00

Göranssonin perhettä 1910-luvulla. Kuvan oikeamman puoleiset pojat ovat Harald ja Holger. Olga-äiti seisovan naisen edesssä istumassa. tumma-, mustahiuksinen Marta lienee toinen vasemmalta. Jos ylioppilashattuinen on Irma, niin kuva olisi vuodelta 1918. Pienet tytöt keskellä ovat varmaankin Helga, Gulle ja jo vähän vanhempi Margit. Alkuperäinen kuva on vain 7 x 10 cm ja jossa on jostakin syystä paljon sormen jälkiä. Kuvan on tietysti ottanut Erik August Göransson.

Iniön kalliomaisemaa kesällä 1906

2011-04-24T07:18:00.000-07:00

Iniöläistä kalliomaisemaa vuonna 1906. Kuvassa kaarnavenettä uittamassa Erik August ja Olga Göranssonin vanhin lapsista Ragnar Göransson, s. 1898 ja touhua seuraamassa Ragnar nuoremmat sisarukset Irma, s. 1900 ja Marta, s. 1902. kivessä lukee Maja & ? 1838 - 1904, löytyyköhön kivi edelleen paikaltaan ... ?? Muitakin lapsia perheeseen oli jo syntynyt ( Saga, s. 1904 ja Margit, s. 1906) mutta olivat sen verran nuorempia, että saivat jäädä äitinsä kanssa puuhailemaan.

Göranssonien perhettä 1900-luvun alussa

2011-04-24T05:44:00.000-07:00

Kuvassa edessä oleva tummahiuksinen nuori neito on Marta Göransson (1902 -1976), ehkä noin neljä vuotiaana. Hänen vieressään vasemmalla on Olga-äiti Göransson ja vasemmalla oleva tyttönen on Martan vanhempi Irma-sisar. Auki olevan ikkunan kohdalla takana vasemmalla on kolmas Göranssonien sisaruksista eli Ragnar Göransson. Muut tuntemattomia. Mutta mikä lienee paikkakunta, Maarianhamina tuskin, sillä tuohon aikaan perhe asui Iniössä, Erik August-isä oli siellä kappalaisena. Olisiko sitten turkulaista maisemaa ...

Napialan Nahkatehdas - postileima 1980

2011-04-24T05:32:00.000-07:00

Napialan Nahkatehdas täytti 100 vuotta kesäkuun 7. päivä vuonna 1980. Sen kunniaksi myös frankeerauskoneeseen tuli juhlan kunniaksi oma leimansa, jossa keskellä ilves-logo, yläpuolella vuosiluvut 1880 - 1980. Oheisen kirjeellä on kiitetty tehtaan juhliin osallistuneita.

Tervakosken Kaiku 1963

2011-04-24T02:37:00.000-07:00

Eini Liukko-Vaaran ura lähti mukavasti liikkeelle vuoden 1963 Suomen Kansallisoopperassa esitetyn Aidan siivittämänä.

Tervakosken Kaiku oli vuosikymmeniä 1920-luvulta alkaen pitkään merkittävä viikottain ilmestynyt paikallislehtinen. Vuoden 1963 numerossa 43 oli pitkä artikkeli oopperalaujalatar Eini Liukko-Vaarasta:

Tervakoskelaisen laulajattaren loistava debyytti Kansallisoopperassa.

Luettuani jokin aika sitten pääkaupungin lehdistä Kansallisoopperassa vietetyn Verdin 150-vuotisjuhlanäytännön loistavasta, persoonallisesta Aidasta, joka ei jättänyt ketään kuulijaansa kylmäksi ja jolle pääkaupungin musiikkiarvostelijat toivottivat "pikaisiin kuulemiin", koputin Napialan Nahkatehtaalla myyntipäällikkö Kai Vaaran ovea haastattelun toivossa.
Voiko tämä herttainen, välitön ovenaukaisija olla tuo ensi-iltayleisön Aida! Haastattelupyyntöön suostuttiin tyttömäisellä välittömyydellä, ja ennenkuin ehdin kunnolla alkuunkaan, höyrysi jo kuuma kahvi mokkakupeissa.
Kahvia juodessamme sain tietää, että laulajatar Eini Liukko-Vaara on syntyisin viipurilaisia, lauleskellut jo pienestä tytöstä lähtien, mutta aloittanut sittenlauluopinnot vakavammassa mielessä Helsingissä rouva Ester Raskin oppilaana vuonna 1954, mikä opiskelu johti sitten ensi konserttiin pääkaupungin konservatoriossa viisi vuotta myöhemmin.
Tämän jälkeen seurasivat vuodet Sibelius-Akatemiassa Jolanda di Maria Petriksen oppilaana kolme vuotta. Kahvia lisää kaataessaan jatkaa haastateltavani eloisasti ja hymyilevänä: - Tarmokkaan ja vaativan opettajani johdolla harjoittelin mm. muutamia Verdin Aidan aarioita, mutta vasta Savonlinnan Musiikkipäivillä 1962 jouduin Wienin Valtionoopperan professorin Karl Hudezin ja kamarilaulaja Peter Kleinin ohjauksen alaisena syventymään Aidan kahteen oopperakohtaukseen myös näyttämöllisesti. Tutustuttuani opettajani Petriksen opastuksella koko Aida-oopperaan uskaltauduin opettajani kehoituksesta koelaulantaan oopperan johdolle tämän vuoden keväällä. Kun koetilaisuuden jälkeen oopperan johtaja Alfons Almi tiedusteli, mitä oopperaa haluaisin laulaa, vastasin empimättä: "No tätä Aidaa tietenkin", koska se oli jo tullut minulle erittäin läheiseksi ja rakkaaksi. "Palataan asiaan myöhemmin", oli oopperan johtajan vastaus - ja siihen palattiinkin mielyttävällä tavalla. Sain kutsun oopperan avajaisiin 12. päivänä, ja tiivis harjoitus alkoikin heti seuraavana päivänä jatkuenkin niin tiiviinä, että ainoastaan viikonloppuisin saatoin käydä kotona Tervakoskella.
- Oli erittäin mielyttävä työskennellä ohjaaja Lauri Juhani Ruuskasen alisena ja tuntea myös suurta sydämmellisyyttä ja auttamishalua koko mukana olevan oopperahenkilökunnan taholta. Lisää harjoitusta sain esiintymällä oopperajohtajan suosittelemana Tampereen kaupunginorkesterin solistina yhdessä Maiju Kuusojan ja Pekka Nuotion kanssa Verdin 150-vuotisjuhlakonsertissa.
- Miltä tuntui lauantai-iltana viikko ennen Aida-oopperan alkua pukuhuoneessanne - kysyin uteliaana ensi-iltaa ajatellen.
- Tunnustaa täytyy, että odottaminen esiripun aukeamiseen saakka oli vähemmän miellyttävää mutta astuessani näyttämölle tunsin jo suurta helpotusta.
- Entä kun kaikki oli onnellisesti ohi?
- Tunsin vain syvää kiitollisuutta ja puhdasta onnea. Näissä "Niilin-tunnelmissa" olenkin elänyt ensi-illan jälkeiset päivät.
Uskalsin raottaa hiukan tulevaisuuttakin kysymällä, mitä on tulevaisuudessa odotettavissa. Sain tietää, että Aidan toinen esitys on tänään ja myöhemmin toivottavasti uusia oopperaosia.
Vilkaisen kirjastohuoneessaan istuvaa, kirjaan syventynyttä laulajattaren aviomiestä, myyntipäällikkö Kai Vaaraa, ja uskalla talon emännältä tiedustella, miten nämä "Niilin-tunnelmat" ovat vaikuttaneet aviomieheen - ja vastaus tuli empimättä: "Ettekstyö näe, eiks hää oo jo vähä muuttunut egyptiläise näköseks ..."

Napialan ilves 1990

2011-04-24T01:36:00.000-07:00

Napialan Nahkatehtaan tunnuseläin ilves kuvattuna vuoden 1990 joulukorttiin. Tehdas oli juuri edellisenä kesänä täyttänyt 110 vuotta. Kortissa on signeeraus MA-87. Kuka lieneekään kysyinen graafikko, kortin suunnittelija, piirtäjä?

Pello 1960

2011-04-24T01:14:00.000-07:00

Pellosta kotoisin oleva Waaran suku on aina huomioinut etelä-Suomeen, eteläiseen Hämeeseen Janakkalaan muuttaneen Salomon Waaran jälkeläisten perheitä: "Rötköset" lukee Martha Vaaralle 21.12.1960 lähetetyssä joulukortissa. Keitä Rötköset sitten ovat? Salomon Waaran Matilda sisko meni naimisiin Arvid Lehdon kanssa ja heille syntyi Julia-tytär. Julia puolestaan meni naimisiin Aate Rötkösen kanssa ja heille syntyi kaksi poikaa, Heikki ja Hannes Rötkönen. Jomman kumman perhe on tässä sitten Napialaan, Nahkatehtaan maisemiin joulua vuonna 1960 toivotellut. Terveisiä Heikille ja Heikin neljälle tyttärelle perheineen sinne Pelloon!

Tvillingarna: Ett avsked 25.9.1959

2011-04-17T06:39:00.000-07:00

Tvillingarna: Ett avsked 25.9.1959

Som tvillingsbröder hand i hand

vi sprungo kring i barndomsland

mot soluppgångens gyllne bård

där spunno vi den starka tråd

som hållit samman livet ut

fast väg bar bort hemmets knut.

Igenom skolans öppna dörr

Ej saknas Hocki, ty som förr

vid sidan gick där också Du

Vi drogo jämt i klasser sju

Sorglöst var då pojkars sinne

välbevakat, städs i minne.

Upptåg och allvar, om varann´

Till mössan vit Du sedan vann

Din väg gick så till Auras strand

Min, bort mig förde över land

Vi möts hos Mor. Se hur hon log,

då väg till hemets strand vi tog.

Vårt liv är ju en skola jämt

Först Mor och Far och så konvent

De syskon kära i en ring

De skola ock: Se Dig omkring!

Tack Holger bror för var du Gett

Den del av livet, glöms ej lätt.

"ERGÖ"

ERGÖ = Erik Ragnar Göransson, Holger Göranssonin vanhempi veli kirjoitti veljestään muistokirjoituksen, kun Holgerin oli aika lähteä, syyskuussa 1959 - juuri 50 vuotta täytäneenä.

Barnens Sångbok 1908

2011-04-17T01:03:00.000-07:00

Barnens Sångbok, kristliga sånger för hemmet och skolan. Marta Göranssonin (1902 - 1976) 9-vuotiaana vuonna 1911 signeeraama laulukirjanen. Tämähän hänellä on ollut Folkskolans Musikfestivaaleilla Kaisaniemessä. Kirjanen on painettu Helsingissä 1908 ja kustantanut Luteriska Evangeliförenings i Finland förlag.

Napialan tehdasta 1940-luvulla

2011-04-17T00:13:00.000-07:00

Napialan Nahkatehtaan rakennuskantaa 1940-luvulla.

Napialan Nahkatehtaan rakennuksia 1940-luvulla. Takana vasemmalla näkyy tehtaan uusi 1937 valmistunut päärakennus. Sen edessä matalampi samoin tiilinen laajennusosa, joka rakennettiin jossakin vaiheessa korkeudeltaan ja muulta muodoltaan yhteneväksi itse päärakennuksen kanssa. Etualalla oleva yksi tehtaan alkuperäisiä puurakennuksia, lienee jokin monista nahkojen kuivausrakennuksista. Kyseisen rakennuksen avokatosta käytettiin myös vuotien kuivatukseen. Oikealla takana näkyy Oskari Waaran perheen hirsirakenteinen talo, joka sekin on rakennettu joskus 1880-luvun puolessa välissä, pian tehtaan perustamisen jälkeen vuonna 1880.

Folkets Sångbok 1913

2011-04-16T23:31:00.000-07:00

Pieni lauluvihkonen vuodelta 1913, kuulunut aikoinaan Marta Göranssonille, on säilynyt liki sata vuotta muistona noilta ajoilta. Yli 70 isänmaallista laulua. Näitä Marta on sisaruksineen, vanhempineen laulanut vaikka Kaisaniemen puistossa pidetyillä laulujuhlilla 1910-luvun molemmin puolin.

Kirjasen alkusanat: "Sång och musik äro för människan likasom ett annat heligare språk, på hvilket hon gerna uttrycker sora och glädje, saknad och hopp" E. Lönnrot.

Riihimäen erämessut 1990

2011-04-16T22:40:00.000-07:00

Napiala Oy:n tarra vuonna 1990 - tehtaan täytäessä 110 vuotta.

Napialan Nahkatehtaalla - Napiala Oy:llä oli oma osasto Riihimäen erämessuilla vuonna 1990. Esillä oli niin reput kuin rinkat ja erilaiset koiratarvikkeetkin. Erämessut Riihimäellä pidettiin vuonna 1990 6. - 10. kesäkuuta - juuri sillä välillä ehti tehdaskin täyttää 110 vuotta, 7. kesäkuuta katsotaan olleen virallinen tehtaan juhlapäivä. Tuliko päivä sitten tehtaan perustajan Salomon Waaran pojanpojan Erkki Waaran syntymäpäivän vai aivan vanhojen asiakirjojen mukaan ei ole tarkkaan tiedossa. Mutta kuuluja Salomonin-päiviä vietettiin kylläkin vasta seuraavana päivänä eli 8. kesäkuuta, Salomonin nimipäivänä.

Kumlinge kyrka

2011-04-08T22:56:00.000-07:00

Kumlinge St. Anna kyrka från 1400-talet. - kuultokuva-postikortti 1960-luvulta.

Kumlingen kirkko kuvattuna postikorttiin 1960-luvulla. Erik August Göransson muutti perheineen Iniöstä Ahvenanmaalle Kumlingeen syksyllä 1906, jossa tuli valituksi kirkkoherraksi. Kumlingen senaikaista pappilaa ei ole ilmeisesti kuitenkaan enää olemassa.

Olavinlinna postikortissa 1970

2011-04-08T20:47:00.000-07:00

"Olavinlinnan perusti v. 1475 Savonlinnan Kyrönsalmessa olevalle saarelle ritari Eerik Akselinpoika Tott"

Postikortin julkaisija: Kustannus ja myynti Matti Hokkanen & co Jyväskylä.

Vuonna 1970 Olavinlinna-aiheisen postikortin takana luki jo vähän hillitymmin, pelkästään Olavinlinna, Olofsborg. Jälleen Einin kirjeenvaihtoa lähisukulaisilleen Helsinkiin.

Olavinlinna postikortissa 1966

2011-04-08T20:22:00.000-07:00

Olavinlinna. Kuultokuva-postikortti

Postikortin takapuolella lukee: Olavinlinna, Suomen kaunein keskiaikainen linna (1475); Olofsborg, Finlands vackraste medeltida slått; Olavinlinna, the most beautiful medieval castle in Finland; Olavinlinna, das schönste Schloss vom Mittelalter in Finnland. Eini Liukko-Vaara on jälleen osallistunut Savonlinnan musiikkipäiville. Eini kirjoittaa heinäkuussa 1966 anopilleen Martha Vaaralle: "Tulen jäädyttämään mansikoita 15. päivän jälkeen, jos odotatte!".

Janakkala - 1970-lukua

2011-04-08T20:01:00.000-07:00

Janakkala-aiheinen postikortti 1970-luvulta, Janapaino Oy, Turenki, kuva: P. Lamppu

Janakkalan kunnan esittelyä postikortin muodossa 1970-luvun alussa. Kortissa Janakkalan kirkko, Laurinmäki, Kunnantalo Turengissa ja professori Oskari Jauhiaisen tekemä paperintekijäin patsas, Paperintekijät Tervakoskella. Paperintekijäin patsas paljastettiin vuonna 1968 Tervakoski Oy:n täyttäessä 150 vuotta. Patsaan taustalla näkyvässä talossa Kai Vaara piti kirjakauppaa 1959 - 1994.

Nauvo - Nagu 1948

2011-04-08T19:23:00.000-07:00

Nagu Kyrkoby, Nauvon kirkonkylä - Uuden Auran kirjapaino, Turku.

Kortin taustapuolella lukee: myydään Nauvon kirkon restauroimisen hyväksi;

Säljes till förmån för Nagu kyrkas restaurering.

Turkulaisen kuvataiteilijan Helge Stenin vuonna 1948 piirtämiä postikortteja, joita myytiin aikoinaan, ainakin -60-luvun loppupuolella Nauvon kirkon restauroimisen hyväksi. Miten Nauvo sitten sukuumme liittyykään .... ? Moster Sagalla, Saga Cederquistillä s. Göransson oli miehensä Aten kanssa siellä pieni siro kesämökki, jossa harjoitettiin Sagan ohjauksella 60-luvun nuoren sukupolven ruotsinkielen intensiiviopetusta. Näillä ehdoilla sinne ylipäätään oli mahdollisuus päästä käymään ja ilmeisen kaukokatseisesti Saga kielten osaamisen merkityksen tajusi. Hienoja muistoja Nauvosta, useammastakin kesäisestä matkasta sinne. Allekirjoittaneen muistin mukaan mökki sijaitsi Pikku-Nauvossa. Kortit ovat kesän -67 matkamuistoja.

Motiv från Nagu Framnäs - Aihe Nauvon Framnäsistä.

Interioör från Nagu kyrka - Nauvon kirkon sisäkuva.

Jan Karlsgården i Kastelholma, Åland

2011-04-08T06:36:00.000-07:00

Jan Karlsgården 1968: foto: O. T. Beckman, Mariehamn

Jan Karlsgården, ahvenanmaalainen Kastelholmassa sijaitseva Helsingin Seurasaaren tyyppinen ulkoilmamuseo kuvattuna postikorttiin vuonna 1968. Kortissa keskellä tyylikkäästi Ahvenanmaan vaakuna, jota ympäröi Ahvenanmaan liput. Marta Vaara lähettänyt syksyiset terveiset kotiseutumatkaltaan tyttärelleen Margareta Kinnuselle s. Vaara Helsinkiin. Marta Vaarahan ei ole syntyjään ahvenamaalainen vaan iniöläinen, syntynyt Iniössä kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.1902.

Olavinlinna 1960-luvulla

2011-03-13T04:51:00.000-07:00

Olavinlinna 1960-luvulla. Kulkusiltaa linnaan ei vielä silloin ollut.

Valokuvapostikortti Olavinlinnasta 1960-luvun alusta. Olavinlinna on tullut tunnetuksi erityisesti Savonlinnassa vuosittain pidettävien oopperajuhlien pitopaikkana. Vuonna 1962 Savonlinnassa pidettiin musiikkipäiviä, joissa muuten Eini Liukko-Vaarakin oli mukana. Musiikkipäivät omalta osaltaan vaikuttivat siihen, että alkujaan vuonna 1912 Aino Acktén perustamat ja 1930-luvulla päättyneet oopperajuhlat päätettiin elvyttää vuonna 1967. Eini oli tuolloinkin mukana Beethovenin Fideliossa yhtenä naispääroolin esittäjistä.

Säätytalo Helsingissä

2011-03-13T04:35:00.000-07:00

Säätytalo - The house of the scientific societies

Säätytalo Helsingissä. Olga Göransson s. Jansson, alkuperältään muuten itse helsinkiläinen, on lähettänyt postikortin tyttären pojalleen Kai Vaaralle. Tosin ensin ostanut kortin Helsingistä ja lähettänyt sen kotiin tultuaan Marianhaminasta. Postikortti 1950-luvun alusta.

Eckerön kirkkoa - Eckerö kyrka

2011-03-13T04:20:00.000-07:00

Eckerö kyrka - foto: O. T. Beckman, Mariehamn

Eckerön kirkko postikortissa 1970-luvulla. Erik August Göranssonin pappiskirkko, hän oli kirkkoherrana täällä vuosina 1909 - 1919.

Hämeenlinnan kirkko

2011-03-13T04:08:00.000-07:00

Hämeenlinnan kirkko Linnankadulla torin reunassa. Ristinmuotoinen kirkko on rakennettu vuonna 1798. Mustavalkoinen valokuvapostikortti 1950-luvun alusta.

Aulankoa 1950-luvulla

2011-03-13T03:58:00.000-07:00

Aulangon hotellin puistoa. Kuva: U. Laurila

Aulangon kansallispuistoa ja hotellin puistoa. Harvinainen väripostikortti 1950-luvulta. Aulanko sijaitsee Hämeenlinnassa vain parinkymmenen kilometrin päässä Tervakoskelta. Vaaran perhe teki usein retkiä puiston maisemiin, paljon löytyy valokuvia, kaitafilmiä alueelta. Aulangosta löytyy paljon kuvakirjoja ja myös erittäin hieno Mustan Taiteen kustantamana Taneli Eskolan kuvatutkimus ja väitöskirja Aulangosta, Teräslintu ja Lumpeenkukka Aulanko-kuvaston muutosten tulkinta.

Tervakosken kirjakauppa 25 vuotta

2011-02-24T23:30:00.000-08:00

Kai Vaara osti August Walarilta Tervakosken kirjakaupan vuonna 1959. Itse August Walari oli jo ryhtynyt 30 vuotta aikaisemmin vuonna 1929 kirjakauppiaaksi Turengissa ja ilmeisesti partiotoiminta oli hänellä niin sydämessään että toisesta kirjakaupasta saattoi hyvinkin luopua. Kirjakauppa vietti 25-vuotisjuhliaan 31.elokuuta 1984 kahvitarjoilulla. Miten Kai Vaara sitten ryhtyi juuri kirjakauppiaaksi? Kai oli kouluttautunut markkinointimerkonomiksi Suomen Liikemiesten kauppaopistossa Helsingissä 50-luvun alussa, hän luki paljon ja oli kirjojen, lukemisen ystävä ja ajatteli, että hän voisi hyvinkin pitää kotikunnassaan kirja- ja paperikauppaa. August Walari myi Tervakosken liikkeen ja siitä lähti Kai Vaaran melko pitkäksi ehtinyt kirjakauppiaan ura. Tervakosken kirjakauppa ehti täyttää 30 vuottakin. Kai Vaaran kotona kirjahylly oli hyllymetreittäin täynnä kustantajien arvostelukappaleita ja ensipainoksia. Esimerkiksi Mika Waltarin tuotannosta oli hänellä arvokkaita ensipainoksia.

Pyynikin Nahkatehdas 1933

2011-02-24T11:15:00.000-08:00

Pyynikin nahkatehdas 1933. Kuva: Marta Vaara.

Marta Vaaran s. Göranssonin ottama valokuva Pyynikin nahkatehtaasta 1933, jonka Oskari Waara oli antanut suurennuttaa. Kuvassa etualalla Martan vanhempi Erkki-poika, josta muuten tuli tasan 20 vuotta myöhemmin vuonna 1953 Napialan Nahkatehtaan toimitusjohtaja ja pääomistaja äitinsä Marta Vaaran luopuessa osakkeistaan poikansa hyväksi myymällä osakkeet hänelle - takana vasemmalla näkyy Nahkatehdas Attilan uusi omistaja, nahkatehtailija, nahkuri Oskari Waara ja herra Matuseck, ilmeisesti tehtaan työjohtoon kuuluva henkilö. Tehtaan seinässä lukee vielä yrityksen aikaisempi nimi eli Nahkatehdas Attila. Marta on lähettänyt kortin Holger-veljelleen Saksaan, jossa Hokki oli insinööriharjoittelijana sinä kesänä. Kirjassa 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa tutkija Jarmo Peltola kirjoittaa asiantuntevasti myös nahkateollisuuden vaiheista Tampereen aluella. Oskari Waara lähti rohkeasti yrittämään nahkateollisuutta 1933 Pyynikin Nahkatehtaassa mutta ilmeisemmin 30-kuvun laman merkit olivat heikentäneet voimakkaasti nahkatuotteiden kysyntää, joten Oskari päätti jo 1937 luopua tehtaasta. Tehtaansa hän myi silloin Pirkanmaan Nahka Oy:lle.

Ahvenanmaalaisia maisemapostikortteja 1950-luvulta

2011-02-24T10:07:00.000-08:00

Lemströmin kanava Ahvenanmaalla. Kuva: O. T. Beckman, Mariehamn

Vielä 1950-luvulla ja pitkälle 60-luvullekin postikortit olivat mustavalkoisia ja vieläpä aitoja valokuvasuurennoksia kuten oheinen Lemströmin kanavaa kuvaava postikortti. Kanavaa purjehtii juuri Regina-niminen alus. Lemströmin kanava rakennettiin jo 1880-luvulla helpottamaan vesireittiä Maarianhaminan itäsatamasta Ahvenanmaan sisämerelle.

Önningeby lähellä Maarianhaminaa Jomalassa. Kuva: O. T. Beckman, Mariehamn

Maataloudesta tunnettu Önningeby sijaitsee 5 km päässä Maarianhaminasta. Önnigebyn taiteilijasiirtokunta vaikutti 1800- ja 1900-luvun vaihtessa taidemaalari Victor Westerholmin johdolla. Oliko ryhmässä myös mukana kirkkoherra, harrastelijamaalari Erik August Göransson, saattoipa ollakin. Postikortin mukainen tuulimylly kuului vielä 50-luvulla melkein joka ahvenanmaalaisen maatalon pihapiiriin. Kortissa muuten lukee: Äkta fotografi.

Bron över Färjsundet. Foto: Ekholm, Åbo.

Bron över Färjsundet sijaitsee mentäessä Finströmistä Saltvikin suuntaan ja vaikkapa Kastelholman linnaan. 1937 rakennetulle sillalle on nyttemmin asennettu valaisinpylväät ja siltaa on muutenkin kunnostettu.

Kastelholms slottsruin, Åland

Liewendahls Bokhandel & Förlag, Mariehamn

Kastelholman linnan aluetta ei enää kutsuta raunioksi, sen kunnostaminen on jatkunut 1950-luvun jälkeen yhtäjaksoisesti vuosikymmeniä nykyiseen kuntoonsa ja se on nykyään kiinnostava ahvenanmaalainen nähtävyys.

Savonlinna - Casino kesällä 1972

2011-02-14T03:04:00.000-08:00

Liukon perheen kesänviettoa 1972. Hilja Liukko sai syntymäpäivälahjakseen muutaman virkistys- ja hemmottelupäivän Savonlinnan Casinolla. Kaitafilmillä esiintyvät mm. Hilja Liukko ja lapsensa Eini Liukko-Vaara miehensä Kai Vaaran ja Satu-tyttärensä kanssa, siskonsa Raija Hämäläinen ja veljensä Ilmari Liukko perheineen. Filmillä nähdään myös tervakoskelainen opettaja ja persoona Yrjö Haltila vaimoineen ja virolainen oopperalaulaja Teo Maiste.

Amiraalivene Ilmarinen

2011-02-14T02:10:00.000-08:00

Amiraalivene Ilmarisen kunnostamisesta on vastannut kouluttaja

Juha Rautavaara ja projektin suojelijana toimi Pertti Arajärvi.

Panssarilaiva Ilmarisen amiraalivene löytyi 2000-luvun alussa melkein sattumalta eräältä pohjanmaalaiselta takapihalta hyvinkin umpilahonneena, jopa lähes tuhoutuneena. Vuosien ulkosäilytys taivasalla ei voinut tehdä veneelle hyvää. 11 metriä pitkälle ja 2,5 metriä leveälle veneelle haaveiltiin kuitenkin mahdollisuutta tulla kunnostetuksi ja jopa merikelpoiseksi PR-käyttöön soveltuvaksi veneeksi. Veneen kunnostusprojekti päätyi Sovinto ry:lle, joka aloitti veneen kunnostuksen syksyllä 2004. Veneen kylkilaudoitus oli erittäin pahoin rapistunut ja se päätettiin pääosin uusia. Veneen kolmesta osasta muodostunut köli uusittiin. Alkuperäistä veneestä ei tainnut juuri jäädä jäljelle kuin selkälauta, johon uusi köli kiinnitettiin, tosin kylläkin osa kylki- ja pohjalaudoista oli päätetty jättää alkuperäiseen käyttöönsä. Veneen kaaaripuut uusittiin kokonaisuudessaan samoin koko kajuuttarakennelma rakennettiin täysin uusiksi vanhojen valokuvien perusteella. Veneen alkuperäisiä piirustuksi ei tiettävästi ole löydetty. Kaiken lisäksi vene sai uuden meridieselin siinä toivossa, että se joskus valmistuttuaan pääsisi merille omaan elementtiinsä. Edustuskelpoista alusta amiraaliveneestä ei kuitenkaan tullut; se laskettiin kesäkuun alussa 2007 kunniakkaasti veteen ja uudelle neitsytmatkalleen mutta pian sen jälkeen vene telakoitiin ja on siirtynyt jo muutama vuosi sitten turkulaisen Forum Marinum- merimuseon näyttelyesineeksi. Vasta neitsytmatkalla pystyttiin havaitsemaan, että potkuriakseli ei pyöri tasaisesti ja värisee. Vanhojen kylkilautojen väri ja kunto poikkesi uusista huomattavasti, joten vesirajan alapuolinen osa päätettiin päällystää lasikuidulla ja maalata vihreäksi. Miten lasikuitu ja vuosikymmeniä vanha puu suhtautuu toisiinsa? Huonosti, lasikuitu ei kestä minkäänlaisia rasituksia ilman että sen pinta repeää. Nyt viimeistään oli selvää, että merikelpoista alusta ei vanhasta amiraaliveneestä saada. Olisiko mahdollisesti kannattanut ottaa jokin merimuseo jo alusta saakka yhteistyökumppaniksi entisöintityölle? Olisiko vene kannattanut säilyttää siinä kunnossa kuin se löytyi, eräänlaisena argeologisena kappaleena muistona osana Suomen merihistoriaa? Loistokasta tulevaisuutta sille ei kuitenkaan tullut kuten alunperin oli suunniteltu. Mutta amiraalivene saa Turussa Suomen hienoimmassa merimuseossa arvoisensa säilytyspaikan, jossa sitä voi käydä tutkimassa ja ihailemassa - muistella minkälaisia amiraalimatkoja sillä onkaan 1930-luvulla ja 40-luvun alussa tehty.

Suomen Joutsenen II matkalla 1932 - 1933

2011-02-14T01:08:00.000-08:00

Ciudad de Montevideo.

Harald Göransson oli mukana koululaiva Suomen Joutsenen II matkalla maailman ympäri lokakuusta 1932 huhtikuulle 1933. Yksi pysähdyspaikkoja Etelä-Amerikassa oli Atlantin rannikolla Rio de la Plata-lahdessa Uruguayn pääkaupunki Montevideo, jossa se on oheisessa ilmapostikorttivalokuvassa kuvattuna jo silloin melkoisena miljoonakaupunkina. Harald on ostanut postikortin kaupunkikierroksellaan lähettämättä sitä kenellekään. Näin se on säilynyt nyt tässäkin esiteltäväksi.

Erik August Göransson valokuvaajalla 1887

2011-01-09T03:04:00.000-08:00

Onnea August!

Erik August Göransson nuorena opiskelijapoikana valokuvaajalla 1800-luvun loppupuolella. Saattaa olla 1880-luvun loppua. Erik August oli synytynyt 1868 eli noin 18-19-vuotias 1887; - näitä vuosia on ollut. Silloin tullut Helsinkiin opiskelemaan teologiaa. Kuvaamo Atelier Skillnaden Helsingfors, Ludvigsgatan 7. Augustin nimipäivä olikin juuri perjantaina. Onnea August!

Moster Saga 1919

2011-01-09T01:47:00.000-08:00

Moster Saga, Saga Matilda Göransson valokuvattuna Atelier Helioksessa Maarianhaminassa 30. toukokuuta 1919. Kuvassa Saga on siis 15-vuotias nuori neitokainen. Lieneekö peräti rippikuva. Saga Göranssonista tuli myöhemmin Ålands Aktiebankin virkailija ja meni pankkiiri Atte Cederqvistin kanssa naimisiin 1940-luvun alussa. - Ja alla olevassa kuvassa pariskunta kuhertelee valokuvaajalle.

Atte ja Saga Cederqvist

Hangon uimarantaa 1950-luvulla

2011-01-09T00:44:00.000-08:00

Hangon uimarantaa aidossa mustavalkoisessa valokuvapostikortissa 1950-luvulla.

Kai Vaaran ja Yrjö Haltilan lomamatka jatkui vielä seuraavanakin päivänä Hangossa. Lienevätkö hienot uimakopit Hangossa enää olemassa, ainakin Helsingin Pihlajasaaressa ovat samanlaiset edelleen käytössä. Kai kirjoittaa: Hanko 21. 7. 1956. Eini R! Olemme nyt asemalla ajamassa partaa (huom! lämmin vesi!) Tänään täällä alkaa suuret purjehduskilpailut, joten turisteja on paljon. Tämä on todella hieno kylpyläkaupunki. Olemme nauttineet elämästä ja olleet oikein laiskoja. Luultavasti tulemme jälleen kotiseudulle Tervakoskelle sunnuntai-iltana. Ajattelen sinua aina. Sinun Pellesi.

Hangon Kasino 1950-luvulla

2011-01-09T00:18:00.000-08:00

Hangon Kasino uimarantoineen 1950-luvulla.

Salomon Waaran pojanpoika Kai Vaara oli ystävänsä Yrjö Haltilan kanssa lomamatkalla Hangossa heinäkuussa 1956. Kai kirjoitti maisemapostikortin 20.7.1956 mielitietylleen Eini Liukolle: R. Eini! Hieno paikka, hienot maisemat, mutta jotain puuttuu, mitä? Klo 19 aikaan leiriydyimme meren rannalle: teltta, makuupussit, kumipatjat, spriikeitin ja Yrjö aloitti kokin tehtävät. Hienot sapuskat. Illalla rannalla tanssia, musiikkia, paljon ulkolaisia. Kello 1 yöllä uimassa ilman uimahousuja punaisen kuun loisteessa. Ihanaa!! Sinun Pellesi.

Kamarineito Julia Vilhelmina Ölander

2011-01-08T23:53:00.000-08:00

Kamarineito Julia Vilhelmina Ölander. Julia on käynyt Jakob Ljungqvistin valokuvaamossa Atelier Reginassa. Atelier Regina toimi Länsiranta 14:ssa (nykyinen Eteläranta) vuosina 1907 - 1918. Kuva lienee otettu 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Alkujaan turkulainen kirjansitojamestarin tytär Julia Ölander oli nahkatehtailija, nahkuri Salomon Waaran vaimo. Julia Ölanderin tiedetään nuorena tyttönä toimineen 1860-70-luvun vaihteessa marsalkka C. G. E. Mannerheimin lapsuudenkodissa kamarineitona. Mannerheim oli syntynyt Louhisaaressa Askaisten linnassa 4. kesäkuuta 1867. Eli kodinhoito oli jonkin verran tuttua hänelle ennen oman perheen perustamista.