Pappi Erik August ja Olga Matilda Göranssonille siunaantui yhteensä yhdeksän lasta, joista kolmanneksi vanhin tytär oli nimeltään Saga (1904 - 1978). Saga kirjoittaa siskonsa pojalle Kai Vaaralle kirjeen kesällä 1977, vuosi Marta-siskonsa kuoleman jälkeen, ohessa katkelma kirjeestä, uskon Sagankin antaneen luvan julkaisuun:
Minns din mamma så ofta och saknar henne kolossalt - vem har jag nu att resonera om "tiden som gått" - ingen. Ofta är det det ena och det andra som jag ville diskutera med mamma och barndomsminnen och minnen från äldre dagar - men jag får endast resonera för mig själv i tankarna. Tidens gång är sådan att den ena efter den andra plockas bort, men det är bara så ledsamt att bli så gott som ensam kvar.
Saga oli Marta siskoansa (1902 - 1976) kaksi vuotta nuorempi ja he pitivät yhtä koko elämänsä ajan. Matkustelivat yhdessä ja vuorovaikutus Ahvenanmaan ja mantereen välillä oli tiivistä. Yhdeksästä sisaruksesta oli kesällä 1977 vain moster Saga oli enää elossa - yksin hän mietti, muisteli lapsuuttaan, elämää Ahvenanmaalla useissa pappiloissa, ison sisarkatraan kanssa. Muistoja hän olisi halunnut jakaa jonkun kanssa vielä silloinkin, kun aika oli jättänyt muista sisaruksista - omia lapsia hänellä ei ollut. - Näin elämä kohtelee meitä, jossakin vaiheessa olemme mahdollisesti yksin omine muistoinemme, ajatuksinemme. Muistan hyvin kun moster Saga eli viimeisiä päiviään sairaana keväällä 1978 ja kävin silloin häntä tapaamassa. Yksi asia, mitä Saga kysyi silloin henkilökohtaisesti minulta: mikä minusta tulee aikuisena? Tämä jäi minulle muistona moster Sagan viimeisestä tapaamisesta. Elämä jatkuu meidänkin jälkeen, niin mietti silloin rakas Saga-mosterimmekin.
